– Upinniemen varuskunta on jatkossakin Merivoimien keskeinen koulutuskeskus ja tukikohta, jonka varusmiesvahvuus säilyy ennallaan ja se kuuluu kehitettäviin varuskuntiin, painotti Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio selvitellessään Puolustusvoimauudistusta Upinniemessä 13.11. pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Olemme kantahenkilöstön osalta tällä hetkellä Suomen suurin joukko-osasto!
Menojen kasvu kuriin
Uudistuksen tarpeen aiheuttavat ikäluokkien pieneneminen, puolustusmateriaalin vanheneminen ja kallistuminen sekä muu kustannusten nousu.
– Raha ei yksinkertaisesti riitä nykyisen kokoisiin puolustusvoimiin. Ilman uudistusta puolustuskykymme ja koko maan puolustaminen vaarantuvat! tähdensi Aarnio, jonka mukaan uudistuksella tavoillaan pysyviä kustannussäästöjä kiinteistö- ja henkilöstökuluissa sekä materiaalihankinnoissa ja puolustusvoimien koon ja toiminnan saattamista tasapainoon rahoituksen kanssa.
– Pieni haaste on se, että yhteensä seitsemän alusta täytyy korvata 2020-luvun puolessa välissä ja myös Hornetin seuraajahankintoja mietitään Puolustusvoimissa. Nämä hankinnat on tehtävä erillisrahoituksen turvin, Aarnio mainitsi.
– Puolustusvoimien päätehtävä; sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen, pystytään jatkossakin turvaamaan koko maan osalta. Myös lakisääteiset tehtävät säilyvät, samoin yleinen asevelvollisuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus, mutta se ei estä nopeitakaan muutoksia, jos sellaisia päätöksiä tehdään.
Rakenteista säästöjä 115–135 M€
Sotilasläänien esikunnat lakkautetaan ja asevelvollisuusasioiden hoito jatkuu aluetoimistoissa. Uudenmaan aluetoimisto siirtyy Kaartin jääkärirykmenttiin.
Säästötoimenpiteinä joukko-osastoja lakkautetaan ja yhdistetään Suomessa. SLMEPA:n alueelta on lakkautettu Kirkonmaan linnake Kotkan edustalta.
Myös logistiikkaa uudistetaan, päällekkäisyyksiä poistetaan ja johtamisrakennetta madalletaan. Toimintamenoissa tavoite on päästä takaisin vuoden 2010 toiminnan tasolle.
Rannikkoprikaati
Uudistus tuo mittavia muutoksia myös Merivoimiin. Suomenlahden meripuolustusalue muuttuu Rannikkoprikaatiksi ja Saaristomeren meripuolustusalue Rannikkolaivastoksi.
Myös varuskunnan päällikkö vaihtuu 1.1.2015. Rannikkoprikaatin komentajaksi ja samalla Upinniemen varuskunnan päälliköksi on määrätty kommodori Raimo Pyysalo.
– Luovutan tehtäväni hänelle vasta tasan keskiyöllä, sillä haluan olla viimeinen Suomenlahden meripuolustusalueen komentaja, Aarnio veisteli.
Alusyksiköt siirtyvät osaksi Rannikkolaivastoa, jonka esikunta on Turun Pansiossa, mutta nykyinen aluskalusto henkilöstöineen tukeutuu organisaatiomuutoksista huolimatta edelleen Upinniemeen.
– Tärkeänä pidämme jatkossakin yhteydenpitoa alueellisiin sidosryhmiin ja Upinniemen varuskunnan perinteisiin. Vuosipäivänä säilyy 30.8. ja kunniamarssina ”Suomenlahden marssi”. Samoin vaalitaan itsenäisten rannikkotykistöjoukko-osastojen ja merivoimien erikoisjoukkojen perinteitä, Aarnio vakuutti.
Muita muutoksia ovat esikunnan koon pienenentäminen ja merivalvontakeskuksen liittäminen osaksi operatiivista osastoa.
Talous- ja materiaalihallinnon tehtäviä on siirretty Puolustusvoimien palvelukeskukselle. Johtamisjärjestelmäalan henkilöstöä on siirtynyt Merivoimien esikuntaan.
Erikoiskoulutus jatkuu
Upinniemen varuskunta on jatkossa Merivoimien komentajan alainen kouluttava valmiusjoukko-osasto, joka vastaa tunnistetun meritilannekuvan muodostamisesta alueellaan, kouluttaa merivoimien kaikki suomenkieliset alokkaat ja tuottaa myös merivoimien sodan ajan reservit. Sillä on vastuullaan sekä rannikkojoukkojen että merivoimien erikoisjoukkokoulutus. Upinniemessä säilyvät edelleen Sukeltajakoulun, Erikoistoimintaosaston sekä Meritiedustelukomppanian erikoisyksiköt.
– Vastaamme myös käskettyjen virka-aputehtävien toteuttamisesta ja osallistumme henkilöstöllämme kansainväliseen kriisinhallintaan, selvitteli Aarnio.
Vähennyksiä
Merivoimissa uudistus on tarkoittanut henkilöstön kohdentamista taistelualuksille ja asevelvollisten koulutukseen. Vähennyksiä on tehty yhteensä 1975 tehtävästä 1413 tehtävään. SLMEPA:n meripuolustusalueella henkilöstöä on vähennetty vajaa 50 henkeä, joista vain pari oli irtisanomisia.
– Näitä irtisanomisia eniten pelkäsin, mutta tässä kävi hyvin meidän osaltamme, saattoi Aarnio todeta.
Koulutusyksiköitä
Suomenlinnan rannikkorykmentti jatkaa koulutusyksikkönä. Perusyksiköt saavat koulutustehtäviensä mukaiset nimet eli Aliupseerikoulu, Tulipatteri, Merikomppania sekä Viestikomppania. Meritorjuntaohjuspatteri sijoittuu edelleen Santahaminaan.
Myös Porkkalan rannikkopataljoona jatkaa tukikohta- ja koulutusyksikkönä.
Isommat apualukset (Monitoimialus Louhi ja öljyntorjunta-alus Hylje) siirtyvät nekin Rannikkolaivaston kokoonpanoon, mutta tukeutuvat Upinniemeen. Perusyksiköitä ovat Sotilaspoliisi-, Huolto- ja Kuljetuskomppaniat.
Muutoksia
Esikuntien sekä joukko- ja perusyksiköiden muutot 1.1.2015 asetelmaan aloitetaan jo loppuvuodesta, samoin alkavat näkyä myös uudet nimet talokylteissä ja opasteissa. Asuntojen vuokrasopimusten vastuutahoksi tulee Joensuussa toimiva Palvelukeskus ja kaikki muut sopimukset tekee tai päivittää jatkossa Puolustusvoimien logistiikkalaitos.
Ensi kesänä aloitetaan perusampumaratojen tekninen parantaminen liittyen ympäristönsuojeluun, mutta haulikkoradan käyttö lopetetaan 31.12.2015 mennessä.
Vuonna 2016 on vuorossa kasarmien perusparannus.
Kansallispuistohanke
Parhaillaan selvitellään Porkkalan kansallispuiston perustamista. Rannikkoprikaatin toiminta-alueelta siihen on kaavailtu alustavasti Upinniemen lähisaaristoa, Järvötä, Bågaskäriä, Rönnskäriä ja Porsötä niitä ympäröivine vesialueineen.
– Sen perustaminen ei tule rajoittamaan Puolustusvoimien harjoitustoimintaa alueella, Aarnio huomautti.
Teksti:
LIISA KOSONEN
Kuvat: tykkimies
OLLI LEHMUSVUORI