Vasta saimme lukea uutisia, että Fortum Power and Heat Oy osti 1.1.2015 Gesterbyn Lämmön. Kaupassa uudelle omistajalle siirtyivät Gesterbyn kaukolämpöverkko ja maakaasukäyttöinen lämpölaitos, jonka piirissä on 1100 asuntoa ja 20 alueen kerrostaloista.
Osa kerrostaloyhtiöistä on kaukolämmön sijaan lähtenyt etsimään energiaratkaisuja maalämmöstä, mm. As Oy Gesterbynpolku 14 ja viime vuonna myös As. Oy Gesterbyntie 3, johon kuuluu kolme kerrostaloa ja yhteensä 91 asuntoa ja kaksi liikehuoneistoa; Hopeahaka 6:n kaksi kerrostaloa ja Jokisuonrinne 1. Maalämpölaitteiston urakoitsijana molemmissa toimi Senera Oy.
Tämä, noin 450 000 euron hanke alkoi viime keväänä maaliskuussa yhteensä 22 lämpökaivon porauksella. Kumpikin talokompleksi tarvitsi 11 lämpökaivoa, jotka porattiin 250–275 metrin syvyyteen. Yhteensä lämpökaivojen putkistoa on piilossa nyt maan alla noin 5,5 km.
Ei lisäkuluja asukkaille
– Työtä hidasti hieman se, että ensin piti tehdä sähköliittymän korotus Fortumilta, koska maalämpöjärjestelmä lisää taloyhtiön sähköliittymään kohdistuvaa kuormaa, samoin se, että meillä oli voimassa viiden vuoden sopimus kaukolämmön tuottajan kanssa, selvitteli taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Aki Välimäki, joka lähti ajamaan asiaa saadakseen kohtuullistettua taloyhtiön korkeita lämmityskuluja, vuositasolla reilut 100 000 euroa. Tavoitteena on saada ne alenemaan noin 40 000–30 000 euroon.
– Tässä ei tarvinnut nostaa osakkaiden vastiketta eli investoinnista ei aiheudu asukkaille lisäkuluja, vaan laina hoidetaan kokonaisuudessaan lämmityskuluista syntyneillä säästöillä. Maksuaikataulu on tehty niin väljäksi, että säästöillä on tarkoitus kerätä puskurirahastoa myös rakennusten korjauksiin, Välimäki kaavailee.
Kaukolämmöllä energian kulutus oli vuositasolla noin 960 000 kWh ja kulut n. 106 000 € ja vastaavat luvut maalämmöllä ovat 297 600 kWh ja n. 32 736 € (sähkön hinta 0,11 €/kWh), joten säästöjä pitäisi vuositasolla saada 73 264 € eli 69 %.
Myös ympäristöteko
Urakoitsija huolehti Avaimet käteen -periaatteella niin sähköliittymän korotustöistä, rakentamisesta ja vastaa myös laitteiston huollosta 7/24 eli ympäri vuorokauden.
– Työ onnistui Gesterbyssä hyvin, koska nämä taloyhtiön tontit olivat riittävän suuret ja maaperä ideaalinen. Kallio oli suhteellisen pinnalla ja sen lämmönjohtokyky oli korkea. Myös tilaa oli riittävästi, energia-asiantuntija Teemu Hyry kiittelee.
Lämmitysjärjestelmään on jatkossa liitettävissä myös poistoilman lämmön talteenotto, joka vielä parantaa sen vuosihyötysuhdetta.
– Laitteet toimivat täällä optimaalisella tasolla eikä lisäenergiaa tarvita lainkaan. Sähköä toki tarvitaan laitteiden pyörittämiseen, mutta sähkö itsessään on tässä vain varajärjestelmänä. Kaupan päälle tulee vielä vihreys eli myös ympäristön kannalta tämä on järkevä ratkaisu, Hyry huomauttaa ja antaa kiitosta ylipäätään taloyhtiöille niiden pitkäjänteisestä katsantokannasta. Maalämpöön siirtyminen on ollut kasvava trendi omakotitalojen ohella näissä isommissakin kiinteistössä, myös teollisuudessa ja se puoli kattaa jo puolet yrityksen liiketoiminnasta.
– Työkenttäämme kuuluvat myös kaivaus- ja sähkötyöt. Olemme aloittaneet liiketoiminnan tällä puolella Rakennus Holmassa ja tämä energiasaneerauksiin liittyvä toiminta on kehittynyt siihen rinnalle, Hyry selvitteli Seneran taustoja
Toimenpidelupa
Omakotitaloille riittää yleensä yksi lämpökaivo, isompiin kaksi. Maalämpökaivojen rakentamisessa tarvitaan kunnalta toimenpidelupa ja niiden välille tilaa noin 20 metriä tilaa. Lämpökaivoja ei saa porata liian lähelle rakennusta tai naapurin tonttia.
– Esteeksi voi tulla se, jos tontti on liian pieni, alue on vedenottamon suojavyöhykettä tai siellä on maanalaisia rakenteita tai vesisuonia. Sorainen harjumaasto ei estä rakentamista, mutta lisää kustannuksia, Hyry selvittelee.
Järkevä investointi
Aki Välimäki on todella tyytyväinen siihen, että taloyhtiön hallitus ja osakkaat hyväksyivät maalämpöön siirtymisen.
– Tähän olisi pitänyt lähteä jo 10 vuotta sitten, hän hieman harmittelee, joskin ihan näin korkeita tehopeittoja ei 10 vuotta sitten olisi vielä saanut kuin mitä nyt on käytössä.
Maalämpöjärjestelmä toimii Seneran etävalvonnassa, mutta myös hallituksen jäsenet voivat seurata kulutusta netin kautta, sillä hallinta siirtyi sille joulukuun puolella.
– Onhan se ollut tosi mielenkiintoista seurata tätä maalämpöprojektia, toteaa isännöitsijä, IAT Kirsi Viitanen, joka tuli mukaan viime vuonna, kun päätökset oli jo tehty.
LIISA KOSONEN