– Taidelainaamo, puutarhaneuvontaa keväisin, Tervetuloa Kirkkonummelle -luento, verenpainemittausta, yölainausta, pajatoimintaa, tulostus- ja työhuonepalvelua, nuorille omat tilat, metsäpesäsoppi, noin 300 hengen monitoimisali...
Kirkkonummen ”Kirjaston tulevaisuus” -teemailtaan 3.2. osallistuneet kuntalaiset olivat hyvin kekseliäitä ideoimaan uusia tapahtumia, vaikka jotkut valittelivat myös sitä, että kirjastolla on niin paljon toimintaa jo valmiiksi, että eipä siihen ole helppo keksiä mitään lisää.
Tunnelma oli iloinen tunnelma, vähän kuin olisi lahjoja saamassa. Ja näinhän se käytännössä olikin, sillä valtuuston ”joululahja” kuntalaisille oli melkoisen iso, peräti n. 2000m2 uutta tilaa kirjastoon, kun nykyinen pinta-ala on 1770 m2.
Pöytäkeskusteluja
Kirjaston henkilökunta, joista paikalla olivat Carola Sundström, Maaret Teppo, Jyrki Valto sekä kirjastotoimenjohtaja Margareta Kull-Poutanen, oli ideoinut yleiskeskustelun sijaan toisenlaisen tavan mielipiteiden keräämisessä. Porkkalasaliin oli järjestetty erillisiä pöytäryhmiä, joihin kuhunkin oli sijoitettu erilaisia provokatiivisia väitteitä - sekä suomeksi että ruotsiksi - keskustelun herättämiseksi.
Ne eivät ole meidän mielipiteitämme, haastamme vain keskustelemaan näistä aiheista. Koskaan emme saa liikaa vinkkejä! tähdensi kirjastovirkailija Maaret Teppo.
Ideariihi-ajatus toimikin loistavasti, sillä puheensorina täytti tilan välittömästi, kun siihen saatiin lupa. Pöydillä oli kyniä ja papereita ja myös lappuja täytettiin ahkerasti.
Porakoneita?
– Kirjaston tapahtumat ovat tylsiä?
– Pitäisikö kirjastosta saada lainata porakoneita ja ompelukoneita?
– Tarvitaanko enemmän henkilökohtaista palvelua vai onko automaatio hyvä rutiinilainauksiin?
– Pitäisikö kirjastosta saada lainaksi esim. porakoneita ja ompelukoneita?
Mm. nämä väitteet innostivat osallistujia. Pora- ja ompelukoneet eivät saaneet suosiota, koska on konevuokrausta ja kansalaisopiston tarjontaa.
– Ja kuka neuvoo, jos ei osaa pujotella edes lankoja tai kuka huoltaa, jos ompelukone menee rikki? ihmeteltiin.
– Tärkeintä on, että kirjasto ei ota mallia pankkipalveluista, joissa aukioloaikoja supistetaan, henkilöstöä vähennetään ja palvelut hinnoitellaan ulos, kuului mm. kommentteja yleisön joukosta.
Henkilöstö ei kasva
Toiminnan kehittämisessä iso haaste on Margareta Kull-Poutasen mukaan huomioida se, että vaikka tilat tuplaantuvat ja jopa yli, uusia virkoja ei tässä paketissa ole.
– Senpä takia olemme lähteneet etsimään sellaisia yhteistyötahoja, jotka toisivat muassaan kaivattua henkilöstöä: mm. Luckan, nuorisotyö, asukaspuisto-, muskari- ja varhaiskasvatustoiminta. Mutta olisi kyllä hienoa saada edes yksi henkilö lisää vahvuuteemme, Kull-Poutanen myönsi.
Tällä hetkellä kirjastotoimessa työskentelee yhteensä 27 henkilöä, joista 18 pääkirjastossa.
– Meillä on kirjastoauto, pitkät aukioloajat ja työtä tehdään kahdessa vuorossa, Kull-Poutanen totesi.
Selkeyttä ja lukuideoita
Paljon tuli kehittämisideoita ihan perustoimintaan eli lainaukseen. Tärkeäksi koettiin mm. esteetön liikkuminen ja hyllyjärjestelmien selkeyttäminen vaikkapa värikoodeilla.
Lukupisteet ahtaiden kirjahyllyjen välistä toivottiin pois, koska ne estävät pääsyn kirjojen ääreen.
Toivottiin myös näyttötauluja, joissa esiteltäisiin kuukauden ”top ten” kirjalista sekä lukemisvalmennusta esimerkiksi niin, että asiakas voisi halutessaan profiloitua ja sen mukaisesti hänelle suositeltaisiin kirjaston taholta uutta luettavaa.
Yökirjasto herätti paljon keskustelua, koska siitä on hyviä kokemuksia mm. Inkoosta. Lainausluvut olivat lähteneet merkittävästi kasvuun, joskaan kyse ei ole mistään yö- vaan itsepalvelukirjastosta, sillä se on avoinna klo 7–21. Sisään pääsee henkilökohtaisella kirjastokortilla ja PIN-koodilla silloin kun henkilökuntaa ei ole paikalla.
Tila- ja toimintatarpeita
Yksi toive ylitse muiden oli riittävän iso monitoimisali, vähintään 300-paikkainen kulttuuritapahtumille, teatterin, konserttien ym. lisäksi myös kirjallisuusiltoja varten. Syksyllähän kaikki halukkaat eivät mahtuneet kuulemaan runoilija Jenni Haukiota.
Esille tuotiin myös työhuoneen tarve toimivalla nettipalvelulla mm. pienyrittäjille, opiskelijoille ja matkalaisille. Toivelistalla oli myös hiljainen huone, metsäpesämäinen soppi rentoutumista varten, mukavia oleskelutiloja ja kahvila lehtilukutilan yhteyteen sekä maahanmuuttajien huomioiminen toiminnassa.
Nuorille toivottiin mm. eristettyä pelihuonetta ja lukunurkkausta läksyjen tekemiseen. Idea heitettiin myös kouluyhteistyöstä, jossa esim. lukiolaiset voisivat opettaa senioriväestölle netin käyttöä tai jotakin muuta nykyajan vempainta ja vanhempi väki puolestaan heille vaikkapa retropelejä.
Yhteistyötä toivottiin myös mm. paikallisen taideyhdistyksen kanssa taidelainaamotoiminnasta.
Miksi tulet kirjastoon?
Viimeinen tiukka kysymys kuului, miksi tulisit kirjastoon, jos kaikki kirjat ovat jatkossa saatavissa netissä?
– Tärkeää on paperin kosketus, ilmapiiri ja muiden ihmisten tapaaminen, kirjastoa puolustettiin.
– Kirjasto on tehnyt loistavaa työtä täällä. Se ja uimahalli ovat Kirkkonummen kaksi parasta paikkaa: ne on tarkoitettu kaikenikäisille ja palvelut ovat saman katon alla! kuului lämmin kiitos
– Mutta älkää tehkö niin isoa taikinaa, ettei se mahdu vatiin! varoitettiin kuitenkin ”vanhan kansan” suusta tässä toimintaideoita pursuavassa illassa.
– Saimme hyviä vinkkejä, kuten vaikkapa Tervetuloa Kirkkonummelle -luento ja tärkeitä palautteita mm. iäkkäiltä siitä, miten tärkeä yksin asuville on päästä toisten ihmisten joukkoon kirjastoon, Kull-Poutanen summasi.
– Kaikkinensa kiinnostava ilta, joka avarsi omaa ajattelua, kiitteli puolestaan Jyrki Valto.
LIISA KOSONEN