– Olemme täällä Evitskogissa oppineet elämään hyvin toistemme kanssa. On tärkeää, että saamme nyt ilmaista pelkomme. Ottakaa ne tosissanne, turvallisuuskysymykset ovat tärkeitä, valotti kyläaktiivi Uffe Westerholm ruohonjuuritason tuntemuksia Helsingin vastaanottokeskuksen väliaikaisen yksikön perustamisesta Aktiivikeskuksen tiloihin Evitskogiin. Monilla oli yhtäläinen viesti: ”Tämä on huonosti toteutettu hanke!”
– Täällä he eivät pysty ”laimenemaan”, kun ei ole virikkeitä, ei mitään paikkoja, minne he voivat mennä, kuten ”normaalissa” yhteiskunnassa.
– Emme me ole rasisteja, mutta kyse on täysin hallitsemattomasti tänne metsän keskelle tuoduista, suuresta määrästä pelkkiä miehiä! Tiedämme omasta kokemuksesta, että mitä tahansa voi tapahtua kun ei ole mitään järkevää tekemistä, kyläläiset antoivat palautetta, sillä kaikki kokemukset eivät olleet hyviä; polkupyörä oli varastettu, pihoille ja yksityisrannoille oli tultu, polkupyörillä ajellaan neljäkin rinnakkain, tielle hypellään liikenteestä välittämättä, kyläkaupasta on viety tavaraa maksamatta, ympäristöä on sotkettu...
Paljon väkeä
Kun ajelin vastaanottokeskuksen ja kunnan järjestämään infoiltaan Evitskogin nuorisoseurantalolle tiistaina, 25.8. jo matkalla huomiota kiinnitti autojen loputon letka sinne. Yleisöryntäykseen oli varauduttu järjestysmiehillä ja liikenteen ohjaajilla. TV oli paikalla kameroineen ja median lisäksi yleisöä niin paljon, että kaikki eivät mahtuneet salin puolelle.
Tunnelmat olivat hyvin samankaltaiset kuin Porkkalan kansallispuistoinfoillassa. Täälläkin asukkaiden näkemykset olivat pitkälti yhteneväiset ja tiukat yleisökysymykset saivat runsaat taputukset osakseen. Epäselväksi ei jäänyt, että valtaosa koki hyvin suurta turvattomuutta sen takia, että pieneen, 600 hengen kyläyhteisöön oli yllättäen tuotu 250 turvapaikan hakijaa Irakista ja Somaliasta.
Kysymyksiä paljon
Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi, miten asukkaiden turvallisuus taataan.
– Miksi tämä tehtiin salaa ja näin nopeasti? – Miksei tänne majoitettu perheitä? – Mikä on sopimushinta/hlö? – Kehen otamme yhteyden, jos jotakin tapahtuu? – Millaisia lieveilmiöitä ja riskejä näissä on? – Onko mitään ohjeistusta, miten heihin tulisi suhtautua? – Miksi Suomeen otetaan pakolaisia, jos resurssit eivät riitä? – Mitä tapahtuu kolmen kuukauden jälkeen?
Ainut mahdollisuus
Johtaja Jorma Kuuluvainen Maahanmuuttovirastosta tähdensi, että kyse oli nyt ennakoimattomasta hätätilanteesta ja että tärkein tekijä tämän väliaikaisen yksikön perustamiselle oli pakolaisten määrän yllättävä lisääntyminen. Viimeisten kolmen–neljän vuoden aikana Suomeen on tullut tasaisesti n. 3000–3600 turvapaikan hakijaa/vuosi eli n. 200/viikko, mutta heinäkuussa lukumäärä tuplaantui. Elokuuhun vaihtuessa hakijoita on ollut jo 600–700/viikko.
– Jos vauhti jatkuu yhtä kiivaana, Suomeen voi tulla tänä vuonna jopa 15 000 pakolaista, Kuuluvainen totesi ja huomautti, että Suomi on sitoutunut vastaanottomaan heitä tietyn määrän vuosittain.
– Koska tämä tilannemuutos tapahtui niin nopeasti ja paine on suurin pääkaupunkiseudulla, tilapula yllätti, vaikka nopeutimme uusien yksiköiden aikatauluja, Kuuluvainen kertoi lisäten, että Helsingissä on yhteensä 460 paikkaa kolmessa vastaanottokeskuksessa, mutta kahdessa on nyt jo 100 hengen ylitys eli osa on patjamajoituksessa. Tulijoille etsittiin myös tiloja hostelleista, mutta koska elokuu on vielä kiivasta turistikautta, ne ovat kovin varattuja, etenkin viikonloppuisin.
– Tämä oli hätätilanne ja meille ainut mahdollisuus, sillä välttämättömät palvelut, kuten majoitus-, ateria- ja tulkkipalvelut on järjestettävä saman tien jonnekin!
Jatkoa vai ei?
Yleisön taholta kannettiin huolta tulijoiden taustoista ja terveydentilasta, majoitusrakennusten kunnosta ja maksuista. Evitskogissa työskentelee päätoimisesti nyt vain yksi vakituinen työntekijä yksikön johtaja Veikko Pyykkösen lisäksi, mutta luvassa on lisää. Sopimus on tehty majoittajayrityksen kanssa kolmeksi kuukaudeksi, myös ateriapalveluista. Kokonaishinta on 30 € bruttona/vrk ja siihen sisältyy myös ruoka neljästi päivässä.
– Osa on edelleen patjamajoituksessa, joten koko summaa ei kaikista makseta, Pyykkönen huomautti.
Yksikön jatkonäkymistä ei saatu varmaa vastausta, koska pakolaistilanne on nyt hyvin huolestuttava koko Euroopassa ja valtaosa tulijoista on nuoria miehiä – mikä on keskeinen selitys tällekin ryhmälle.
Olemme vastaan
Kunnan kanta haluttiin tietää ja ihmeteltiin miksi siltä ei kysytty lupaa yksikön perustamiseen.
– Sellaista ei tarvita, ellei kunta ala vetää toimintaa, mutta toki neuvottelemme aina kunnan kanssa. Jos kanta on kielteinen, emme lähde pysyviin ratkaisuihin, Kuuluvainen selvitteli lisäten, että kunnalla ei ole muita velvoitteita kuin peruskoulun järjestäminen kouluikäisille.
Kunnanhallituksen jäsen Matti Kaurila siteerasi presidentti Sauli Niinistöä, jonka mukaan rajat tulevat joskus vastaan.
– Tässä kohdassa näin on käynyt ja me kh:n kokoomusryhmässä olemme pysyvää vastaanottokeskusta vastaan! hän sanoi ja sai yleisöltä pitkät aplodit.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio tähdensi puolestaan, että hätätilanteessa ratkaisut oli tehtävä nopeasti.
– Ymmärrän asukkaiden turvattomuuden, kun näin suuri määrä uusia ihmisiä tulee yhtäkkiä konkreettisesti näin lähelle.
Kyläkutsuja
Kunnanhallituksen varapj Pekka M. Sinisalo harmitteli, että kaikki maat eivät noudata pakolaissopimuksia ja toivoi kyläkutsua kunnanhallitukselle Evitskogin yksikköön. Se luvattiin, samoin asukkaiden vastaava pyyntö.
Kansanedustaja, kunnanvaltuutettu Anders Adlercreutz oli jo käynyt siellä jo vierailulla.
– Kaikki, joiden kanssa juttelin, olivat kiitollisia tänne pääsystä, koska kotimaassa oli ollut mahdoton elää. Toivoisin, että antaisimme heille mahdollisuuden sopeutua ja asettua tänne, hän vetosi kuulijoihin. Sama viesti tuli kahdelta pakolaiselta, jotka oli kutsuttu iltaan kertomaan omat tarinansa.
Vartijoita ja poliisivoimaa
Asukkaita ihmetytti vartijoiden läsnäolo ja poliisin käynnit paikalla.
– Vartijoita on joka vastaanottokeskuksessa. Poliisit selvittelevät tulijoiden matkareittejä ja henkilöllisyyttä, me turvapaikan perusteita, Pyykkönen selvitti.
Yksi huolenaihe oli virkavallan saaminen paikalle silloin, jos jotakin hälyttävää tapahtuu.
– Länsi-Uudenmaan poliisipäällikön mukaan tämä on varsin haasteellinen ryhmä. Poliisipartiot voivat olla kaukana, jopa yli tunnin ajomatkan päässä! tiesi eräs mies kertoa.
Kuuluvainen kertoi olleensa itse 25 v. tässä työssä ja asuneensa perheensä kanssa150 metrin päässä vastaanottokeskuksesta eikä koskaan ole sattunut mitään huolestuttavaa.
– Turvapaikan hakijoilla ei ole tarvetta tuottaa ongelmia, vaan olla rauhassa, hän tyynnytteli, joskin myönsi että hakijoiden kesken saattaa toki syntyä jännitteitä.
Vankeja kodissamme
Turvattomuutta kylässä on aiheuttanut erityisesti se, että pakolaiset tulevat pihoille – jopa kylteistä ja siimoista huolimatta.
– Olemme vankeja omassa kodissamme, täysin suojattomia. Lapset eivät uskalla mennä ulos, rantaankaan emme voi enää mennä. Emme pääse heitä karkuun, eräs lähettyvillä asuva perheenäiti kertoi huoliaan.
– Tämä on väärä paikka nuorille miehille ja sosiaalisesti epäsuhtainen tilanne, asukkaat totesivat ja toivat esiin pelkoaan naisväen ja erityisesti nuorten tyttöjen puolesta. Jotkut vanhemmat ovat alkaneet kuskata tyttäriään kouluun tai bussipysäkille, kaiken varalta.
Myös tiellä liikkuminen koetaan vaaralliseksi lisääntyneen liikenteen ja ryhmissä kulkemisen takia, samoin se, mitä pimenevä syksy räntäsateineen ja kylmine säineen vaikuttaa tilanteeseen.
Miten voimme auttaa?
Toki tapaus on herättänyt myös auttamisintoa ja Facebook-ryhmässä oli alettu kerätä vaatetta ja tarvikkeita pakolaislapsille, mutta niitäpä ei siiten tarvittukaan.
– Haluaisimme auttaa, mutta miten? ryhmän vetäjä kyseli.
Myös Astrid Nikula muistutti, että Evitskog on aina ottanut vastaan hädässä olevia ihmisiä, mm. aikoinaan Porkkalan alueelta.
– Euroopassa on nyt hätä. On kysyttävä, miten Evitskog voi auttaa? Näillekin kysymyksille annettiin taputukset ja Pyykkönen ehdotti esimerkiksi vaatekeräyksen järjestämistä miehille.
Asukkaita kiinnosti myös mahdollinen suomen kielen opetus.
– Voidaan aloittaa vaikka huomenna, jos opettaja löytyy!, hän lupasi.
Huoli jäi
Sellainen tunne itselle illasta jäi, että asukkaiden huolenaiheita ei tämä ilta vielä vähentänyt ja avoimeksi jäi myös kysymys, miten pitkä aika on ”väliaikainen”, jos pakolaisvirta Euroopan maihin ei tyrehdy.
– Me joudumme elämään sen realismin kanssa, mitä nämä 250 nuorta miestä aiheuttavat, kyläläiset tähdensivät yksikön työntekijöille.
– Faktoihin perustuva maahanmuuttokritiikki ei ole rasismia! muistutti puolestaan Kirkkonummen PS:n pj Vesa-Pekka Sainio.
LIISA KOSONEN