– Kaikille ei satu tällaista iloa, että saa nuijia pääkirjaston laajennus- ja korjaushankkeen hyväksytyksi. Ollaan iloisia siitä, että kuntalaisille saadaan nyt olohuone keskeiselle paikalle, saattoi Kirkkonummen valtuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin lopulta hehkuttaa pitkällisen kädenväännön jälkeen valtuustosalissa 12.10., sillä koko hankkeen tarpeellisuus myös kyseenalaistettiin – kuten Kirkkonummella on yleinen tapa – vaikka valtuusto oli sen hyväksynyt viime vuonna talousarvion laatimisen yhteydessä ja varannut hankesuunnitelman laatimiseen 55.000 € tälle vuodelle.
Yhteensä hankkeelle on varattu rahoitusta 9.204.000 euroa. Lisäksi sille on myönnetty valtionavustusta 1.722.000 € edellytyksellä, että laajennus on 2000 hym2. Koska kustannusarvio on noussut, opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle lisää avustusta 338.000 €, joten avustus on nyt yhteensä 2.060.000 €.
Nyt jos koskaan saattoi sanoa, että päätöksellä oli kiire, sillä ministeriön tuen saaminen edellytti, että hankesuunnitelma riittävine suunnitelmapiirustuksineen oli kunnan toimielimien käsittelyssä viimeistään syyskuussa ja aluehallintoviranomaisella 13.10.2015 mennessä. Niinpä pöytäkirja tarkastettiin tältä osin heti kokouksen jälkeen, jotta päätös voitiin lähettää sinne heti tiistaina.
Paras tekijä!
Palvelutuotannon lautakunta valitsi 15.4.2015 kirjastohankkeen pääsuunnittelijaksi JKMM-Arkkitehdit Oy -nimisen toimiston Helsingistä. Toimisto on suunnitellut mm. Turun ja Seinäjoen pääkirjastot.
– Parempaa tekijää ei tästä maasta löydy! totesi hanketta valottanut yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Jari Tirkkonen, jonka mukaan kirjastorakennus tekee siinä poikkeuksen, että se rakennettiin aikanaan hyvin. Siten se on kestänyt hyvin myös aikaa, joten vanhalle osalle riittää pintaremontti.
– Kirjasto merkitsee nykyaikana muuta kuin ”kirjoja hyllyssä”. Se on kohtauspaikka, opiskelu- ja työ- ja nuorisotila, luo viihtyisää ympäristöä, parantaa alueen palveluita ja arvoa. Kirjasto sijaitsee hienossa paikassa kirkon vieressä ja niukka tila on käytetty siinä äärimmäisen tehokkaasti. Priorisoimme rahat uudisosaan ja sen jälkeen remontoimme vanhaa sillä summalla, mikä jää käytettäväksi. Olemme tässä hyvin kustannustehokkaita ja menemme talousarvion mukaan, Tirkkonen selvitteli. Laajennushankkeen pinta-ala on tuo vaadittava 2.000 hym2 ja muutos- ja korjaustyön osuus on 1.770 hym2.
Kylän aivot
JKMM-Arkkitehdit Oy.stä paikalla oli Teemu Kurkela, jonka mukaan kaikki toiminnat on tarkoitus liittää yhteen mahdollisimman saumattomasti.
– Kirjastossa ollaan tiedon äärellä. Jos kirkko on keskustan sydän, kirjasto on sen aivot. Rakennuksesta tulee avoin, mutta melko matala rakennus. Se alistuu kirkolle ja tiloista aukeaa uloskäyntejä kolmeen eri suuntaan, Kurkela avasi suunnitelmia valtuutetuille.
Veikko Vanhamäki muisteli, miten kirjasto oli yksi kunnan 650-vuotisjuhlahanke ja silloin panostettiin hyvään julkisivuun ja kyseli muutosten vaikutusta siihen.
– Tontin tiukkuuden takia vanhan osan julkisivu päätyy uuden osan sisälle ja on siten erittäin vahvasti läsnä, Tirkkonen vastasi.
Onko meillä varaa?
Antti Salonen nimitti itseään akanaksi, kun uskaltautui sanomaan poikkipuolisen sanan tästä hankkeesta, johon hänestä kunnalla ei edelleenkään ole varaa.
– Me ollaan tekemässä arvovalintaa. Kahden miljoonan avustuksen takia ollaan ottamassa lisälainaa seitsemän miljoonaa! Koulut ja terveyskeskus on kunnan ydintoimintaa, kirjasto on lisäarvopalvelu, Salonen määritteli.
Strategian mukainen
Kirjaston laajentamishankkeen puolesta puhui mm. Raija Vahasalo, joka oli vieraillut JKMM-Arkkitehdit Oy:n toteuttamassa Seinäjoen kirjastossa kesällä.
– Oli ilo käydä siellä. Tilat tekivät meihin kaikkiin valtavan vaikutuksen! Ja tämä on ihan strategian mukainen kunnan peruspalvelu! On tärkeää kehittää kirkon ympäristöä, Vahasalo summasi.
– Kuntalaisen osallisuus on toiminnan keskiössä, Karlsson komppasi lukemalla uutta kuntastrategiaa Antille.
– Suunnitelma lupaa hyvää. Käytettävissä on Suomen parhaat suunnittelijat. Tämä on kunnan sydän, aivot ja keuhkot! Emme ole vuosiin panostaneet kunnan brändiin. Tämä hanke on suuri mahdollisuus keskustalle ja tulevaisuuden nousulle, Anders Adlercreutz muistutti.
Ja koska vastaehdotuksia ei kukaan tehnyt, Kjerin saattoi nuijia pääkirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksytyksi ja se tulee talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmavuosien 2017–2018 investointiohjelmaan.
LIISA KOSONEN