KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummelle kunnanjohtajaksi noin kuusitoista vuotta sitten saapunut Tarmo Aarnio kertoo, että tuolloin ensimmäiset muistikuvat Kirkkonummesta olivat, että leikkuupuimuri niitti viljaa pelloilla keskustassa ja uutta keskustaa hallitsi yksi rakennus, kaakelipintainen Senaattorin talo. Sittemmin uusi kuntakeskus on kasvanut useilla rakennuksilla ja on muuttunut melko erilaiseksi kuin vuosituhannen vaihteessa. Ja kunnantoimistokin on muuttanut Heikkilän sairaalasta kuntakeskukseen valmistuneeseen uuteen kunnantaloon. Kirkkonummen maalaismaisuus kuitenkin viehätti tuolloin maatalon poikaa Hankasalmelta Savon ja Hämeen rajamailta.
Politiikan teko kuntakentällä on tullut aikaisempaa haasteellisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi, kertoo Aarnio. Keskustelut kuntalaisten ja valtuutettujen välillä ovat muuttuneet aiempaa raastavammiksi; joskus jopa epäasiallisiksi. – Tämä ei koske pelkästään Kirkkonummea, samanlaista viestiä olen kuullut kollegoilta muista kunnista. Joskus asioiden käsittely menee liiaksi henkilökohtaisuuksiin saakka, eli tapa toimia on muuttunut entistä suoraviivaisemmaksi. – Välillä huomaa, että uudet luottamusmiehet saattavat ihmetellä valtuutettujen kielenkäyttöä kokouksissa. – On tietysti hyvä, että otetaan kantaa, mutta lähestymistavat asioihin ovat muuttuneet entistä ehdottomammiksi.
Toisaalta ymmärrän kriittiset näkökannat ja usein ajatellaankin, että kunta pyörittää kuntalaisten verorahoja ja vastineeksi odotetaan palveluita. Nykypäivänä erityisen haasteellista on se, että samoilla tai pienemmillä verotuloilla halutaan säilyttää entisenlaiset palvelut.
Aarnio kokee kuntapuolen kuitenkin antoisana työpaikkana. Päätöksenteko on välillä hidasta, mutta kuitenkin konkreettista.
Vaikka toimintaympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi, kokee Aarnio kunnanjohtajan pestin suurimmaksi osaksi mukavaksi työksi, josta on tullut toisaalta myös elämäntapa. Kirkkonummella 16 vuotta toiminut kunnanjohtaja tuntee henkilöstön ja kuntalaiset ja on mielestään helposti lähestyttävä luonne. Sidosryhmiä kunnanjohtajalla on monia: Kuntalaiset, yritykset ja yrittäjät, luottamushenkilöt omien tavoitteidensa kanssa sekä yli 2 000 ihmisen henkilöstö, johon Aarnio on erittäin tyytyväinen.
Omista ansioistaan kunnanjohtajana Aarnio toteaa, että kuntapuolella asioita tehdään yhdessä ja mistään on vaikea ottaa krediittiä pelkästään itselleen. Tärkeää kunnanjohtajan työssä on sovittelun taito, jolla saadaan erilaisia näkemyksiä soviteltua yhteen jonkin asian hoitamiseksi. – Aarnion mielestä kunnallisessa päätöksenteossa pitäisi pystyä erottelemaan isot ja pienet asiat. Onneksi suuremmista asioista Kirkkonummella ollaan oltu melko yksimielisiä, kiittelee Aarnio. Silti Aarnio peräänkuuluttaa päättäjiltä vielä enemmän yhteen hiileen puhaltamista.
Yhtenä suurista asioista hän mainitsee kunnan kasvuhakuisuuden, johon ovat nyt sitoutuneet sekä päättäjät, että kuntalaiset. – Kun saavuin Kirkkonummelle, ei kasvua pidetty kovinkaan tavoiteltavana asiana, vaan kunta oli enemmänkin ”sisäänpäinlämmennyt” ja yhteistyötä ei haluttu muiden kanssa tehdä, ellei siitä ollut itselle merkittävää hyötyä. Nykypäivänä tilanne on muuttunut melkoisesti ja Kirkkonummi onkin mukana monissa Helsingin seudun yhteistyökuvioissa.
– Kirkkonummella on viime vuosina ymmärretty, että kasvu tuo sekä taloudellista että toiminnallista dynamiikkaa ja Kirkkonummella on mielestäni erinomaiset mahdollisuudet menestyä jatkossakin.
Aarnion mielestä kaupungistuminen on yksi nyt käsillä oleva trendi. Sillä ei mielestäni ole merkitystä, onko Kirkkonummi kunta vai kaupunki, mutta palvelurakenteen ja asumisen osalta on vallalla toisensuuntainen ajattelu, kuin muutamia vuosia sitten. On mielenkiintoista nähdä, palaako kehyskunta-ajattelu takaisin tulevien nousukausien myötä. – Toisaalta nuoremmalla ikäpolvella on kovin erilaiset arvot ja toiveet asumisesta ja palveluista kuin omalla ikäpolvellani, toteaa Aarnio. Aika varmasti näyttää tässäkin kehityssuunnnan.
Kirkkonummi on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin kunta asukasmäärällä mitattuna. Asukkaita on tällä hetkellä noin 38700. Suurin kunnista on tällä hetkellä Nurmijärvi, kertoo Aarnio.
– Vuoteen 2008 saakka Kirkkonummi kasvoi voimakkaasti ja nyt kasvu alkoi viime vuonna uudelleen. Tälle vuodelle odotetaan viimevuotisen määräistä kasvua, joka oli noin 1,4 %.
Tarmo Aarnio on kotoisin Hankasalmelta, Savon ja Hämeen rajamailta. Koulussa Tarmo pärjäsi hyvin, mutta hän ei ollut hikipinko. Lukio-aikoina hän vietti vaihto-oppilasvuoden Niagaran putousten lähellä sijainneessa pikkukaupungissa USA:ssa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuotta ikätovereitaan myöhemmin. Vaihto-oppilasvuottaan Aarnio kehuu kasvattavaksi kokemukseksi. Armeijan alkuajan Tarmo kävi Savon prikaatissa Mikkelissä ja aliupseerikoulun jälkeen hän siirtyi Kaartin pataljoonaan Helsinkiin. Armeijan jälkeen hän haki opiskelemaan valtiotiedettä Turun yliopistoon. Valtiotieteellisessä hän opiskeli kansainvälistä politiikkaa sekä valtio-oppia ja nuoren miehen toiveissa oli aluksi ura diplomaattina. Opiskelujen ohessa talousasiat alkoivat kuitenkin kiinnostaa yhä enemmän ja diplomaatin ura sai jäädä.
Tarmo valmistui vuonna 1992 ja ensimmäiseksi työksi muodostui projektiluontoinen työ tutkimusyksikössä Kauppakorkeakoulussa josta samalla muodostui Tarmon päättötyö. Laman ollessa pahimmillaan vuonna 1993 Tarmo kävi akateemisille työttömille suunnatun koulutusjakson, jonka jälkeen hän siirtyi Keski-Suomen Liittoon projektitehtäviin paikallisten yritysten viennin edistämiseksi. Seuraavaksi oli vuorossa vuoden pesti Salon elinkeinoasiamiehenä vuosina 94-95 ja vuonna 1996 hän siirtyi Parkanoon hallintojohtajaksi.
Aarniolle pesti oli mieluinen, sillä 31-vuotias nuorukainen nimitettiin kaupungin kakkospomoksi. Vuotta myöhemmin Parkanon kaupunginjohtaja joutui väistymään ja Aarnio nimitettiin ensin vt. kaupunginjohtajaksi ja sittemmin hänet valittiin kaupunginjohtajaksi. Tosin Aarnio ei ensimmäisellä hakukierroksella ollut edes hakemassa virkaa. Vuonna 2000 Aarnio haki Kirkkonummelta vapautunutta kunnanjohtajan paikkaa ja tuli valituksi kunnanjohtajaksi 33-vuotiaana. Muutos oli melkoinen, sillä Kirkkonummi oli kokoluokaltaan aivan toinen kuin 8000 asukkaan Parkano.
– Parkanossa olin tuolloin Suomen nuorin kaupunginjohtaja, muistelee Aarnio.
Kirkkonummi tulee säilymään kuntakartalla jatkossakin. Lähitulevaisuudessa Kirkkonummella keskitytään omien hallintokuvioiden kehittämiseen. Kunnan omaa hallintorakennetta on tarkoitus muokata uusiksi vielä tämän kevään aikana ja valtuusto päättää asiasta ensi kesäkuun kokouksessaan. Uusi hallintosääntö otetaan käsittelyyn heti syksyllä, jotta oman hallinnon muutokset ovat valmiita ennen seuraavia kunnallisvaaleja. Tavoitteena on vähentää luottamustoimielimiä eli lautakuntia. Kunnanhallitus ottaa asiaan kantaa jo ensi maanantain kokouksessaan.
– Uskon, että Sote- ja maakuntauudistusten jälkeen ja muutenkin yhteistyö kuntien välillä tulee lisääntymään ja komplisoitumaan entisestään. Kun kuntiin jää sivistys-, kaavoitus ja elinkeinoasiat ja taloustilanne on säilynyt haastavana, kaikki kunnat ovat tiukoilla. Digitalisaatiota on tähän paljon puhuttu avuksi, mutta Aarnio ei näe pelkkien härpäkkeiden mukaantuloa asian ratkaisuna, vaan sitä että digitaaliset toimintatavat antavat mahdollisuuksia uusiin toimintamalleihin ja tehdä asioita toisin kuin ennen.
Aarnio kertoo olevansa parhaillaan Aalto-yliopiston järjestämässä johtamiskoulutuksessa, jossa kyseisiä asioita ja uusimpia trendejä alalla käydään läpi.
Kun kuntakentän Sote- ja maakuntauudistukset saadaan läpi, kuntien yhdistymisrumba lähtee uudelleen käyntiin, sillä Suomessa ei tarvita enää 300 kuntaa hoitamaan opetusta, kaavoitusta ja elinkeinoasioita. -Uskallan veikata, että kymmenen vuoden kuluttua Suomessa on noin 40-50 kuntaa, joista yksi on Kirkkonummi.
Moni on varmasti huomannut myös kunnanjohtajan uuden energisen ulkoisen olemuksen. – Noin vuosi sitten kyllästyin ylipainoon ja tein vakaan päätöksen muuttaa elämäntapojani. -Kyseinen projekti on tuonut lisää tsemppiä, enkä tarkoita tällä pelkästään fyysistä kuntoa, vaan muutosta myös yläkerrassa. Viime kesänä aloitin liikkumaan runsaasti, jopa nelisen tuntia päivässä ja leikkasin ruoka-annokset minimiin. Neljässä kuukaudessa tiputin painoa reilut nelisenkymmentä kiloa. Liikunta on jäänyt kunnanjohtajan elämään pysyvästi, liikuntaa hän harrastaa sekä pyöräilemällä että kävelemällä. – Joka päivä pyrin liikkumaan aktiviisesti vähintään tunnin ajan, kertoo Aarnio. Saavutettu hyvä tulos on kannustanut eteenpäin, sillä lähtötaso oli täydellinen sohvaperuna, vitsailee Aarnio.
JUSSI SALO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummelle kunnanjohtajaksi noin kuusitoista vuotta sitten saapunut Tarmo Aarnio kertoo, että tuolloin ensimmäiset muistikuvat Kirkkonummesta olivat, että leikkuupuimuri niitti viljaa pelloilla keskustassa ja uutta keskustaa hallitsi yksi rakennus, kaakelipintainen Senaattorin talo. Sittemmin uusi kuntakeskus on kasvanut useilla rakennuksilla ja on muuttunut melko erilaiseksi kuin vuosituhannen vaihteessa. Ja kunnantoimistokin on muuttanut Heikkilän sairaalasta kuntakeskukseen valmistuneeseen uuteen kunnantaloon. Kirkkonummen maalaismaisuus kuitenkin viehätti tuolloin maatalon poikaa Hankasalmelta Savon ja Hämeen rajamailta.
Politiikan teko kuntakentällä on tullut aikaisempaa haasteellisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi, kertoo Aarnio. Keskustelut kuntalaisten ja valtuutettujen välillä ovat muuttuneet aiempaa raastavammiksi; joskus jopa epäasiallisiksi. – Tämä ei koske pelkästään Kirkkonummea, samanlaista viestiä olen kuullut kollegoilta muista kunnista. Joskus asioiden käsittely menee liiaksi henkilökohtaisuuksiin saakka, eli tapa toimia on muuttunut entistä suoraviivaisemmaksi. – Välillä huomaa, että uudet luottamusmiehet saattavat ihmetellä valtuutettujen kielenkäyttöä kokouksissa. – On tietysti hyvä, että otetaan kantaa, mutta lähestymistavat asioihin ovat muuttuneet entistä ehdottomammiksi.
Toisaalta ymmärrän kriittiset näkökannat ja usein ajatellaankin, että kunta pyörittää kuntalaisten verorahoja ja vastineeksi odotetaan palveluita. Nykypäivänä erityisen haasteellista on se, että samoilla tai pienemmillä verotuloilla halutaan säilyttää entisenlaiset palvelut.
Aarnio kokee kuntapuolen kuitenkin antoisana työpaikkana. Päätöksenteko on välillä hidasta, mutta kuitenkin konkreettista.
Vaikka toimintaympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi, kokee Aarnio kunnanjohtajan pestin suurimmaksi osaksi mukavaksi työksi, josta on tullut toisaalta myös elämäntapa. Kirkkonummella 16 vuotta toiminut kunnanjohtaja tuntee henkilöstön ja kuntalaiset ja on mielestään helposti lähestyttävä luonne. Sidosryhmiä kunnanjohtajalla on monia: Kuntalaiset, yritykset ja yrittäjät, luottamushenkilöt omien tavoitteidensa kanssa sekä yli 2 000 ihmisen henkilöstö, johon Aarnio on erittäin tyytyväinen.
Omista ansioistaan kunnanjohtajana Aarnio toteaa, että kuntapuolella asioita tehdään yhdessä ja mistään on vaikea ottaa krediittiä pelkästään itselleen. Tärkeää kunnanjohtajan työssä on sovittelun taito, jolla saadaan erilaisia näkemyksiä soviteltua yhteen jonkin asian hoitamiseksi. – Aarnion mielestä kunnallisessa päätöksenteossa pitäisi pystyä erottelemaan isot ja pienet asiat. Onneksi suuremmista asioista Kirkkonummella ollaan oltu melko yksimielisiä, kiittelee Aarnio. Silti Aarnio peräänkuuluttaa päättäjiltä vielä enemmän yhteen hiileen puhaltamista.
Yhtenä suurista asioista hän mainitsee kunnan kasvuhakuisuuden, johon ovat nyt sitoutuneet sekä päättäjät, että kuntalaiset. – Kun saavuin Kirkkonummelle, ei kasvua pidetty kovinkaan tavoiteltavana asiana, vaan kunta oli enemmänkin ”sisäänpäinlämmennyt” ja yhteistyötä ei haluttu muiden kanssa tehdä, ellei siitä ollut itselle merkittävää hyötyä. Nykypäivänä tilanne on muuttunut melkoisesti ja Kirkkonummi onkin mukana monissa Helsingin seudun yhteistyökuvioissa.
– Kirkkonummella on viime vuosina ymmärretty, että kasvu tuo sekä taloudellista että toiminnallista dynamiikkaa ja Kirkkonummella on mielestäni erinomaiset mahdollisuudet menestyä jatkossakin.
Aarnion mielestä kaupungistuminen on yksi nyt käsillä oleva trendi. Sillä ei mielestäni ole merkitystä, onko Kirkkonummi kunta vai kaupunki, mutta palvelurakenteen ja asumisen osalta on vallalla toisensuuntainen ajattelu, kuin muutamia vuosia sitten. On mielenkiintoista nähdä, palaako kehyskunta-ajattelu takaisin tulevien nousukausien myötä. – Toisaalta nuoremmalla ikäpolvella on kovin erilaiset arvot ja toiveet asumisesta ja palveluista kuin omalla ikäpolvellani, toteaa Aarnio. Aika varmasti näyttää tässäkin kehityssuunnnan.
Kirkkonummi on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin kunta asukasmäärällä mitattuna. Asukkaita on tällä hetkellä noin 38700. Suurin kunnista on tällä hetkellä Nurmijärvi, kertoo Aarnio.
– Vuoteen 2008 saakka Kirkkonummi kasvoi voimakkaasti ja nyt kasvu alkoi viime vuonna uudelleen. Tälle vuodelle odotetaan viimevuotisen määräistä kasvua, joka oli noin 1,4 %.
Tarmo Aarnio on kotoisin Hankasalmelta, Savon ja Hämeen rajamailta. Koulussa Tarmo pärjäsi hyvin, mutta hän ei ollut hikipinko. Lukio-aikoina hän vietti vaihto-oppilasvuoden Niagaran putousten lähellä sijainneessa pikkukaupungissa USA:ssa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuotta ikätovereitaan myöhemmin. Vaihto-oppilasvuottaan Aarnio kehuu kasvattavaksi kokemukseksi. Armeijan alkuajan Tarmo kävi Savon prikaatissa Mikkelissä ja aliupseerikoulun jälkeen hän siirtyi Kaartin pataljoonaan Helsinkiin. Armeijan jälkeen hän haki opiskelemaan valtiotiedettä Turun yliopistoon. Valtiotieteellisessä hän opiskeli kansainvälistä politiikkaa sekä valtio-oppia ja nuoren miehen toiveissa oli aluksi ura diplomaattina. Opiskelujen ohessa talousasiat alkoivat kuitenkin kiinnostaa yhä enemmän ja diplomaatin ura sai jäädä.
Tarmo valmistui vuonna 1992 ja ensimmäiseksi työksi muodostui projektiluontoinen työ tutkimusyksikössä Kauppakorkeakoulussa josta samalla muodostui Tarmon päättötyö. Laman ollessa pahimmillaan vuonna 1993 Tarmo kävi akateemisille työttömille suunnatun koulutusjakson, jonka jälkeen hän siirtyi Keski-Suomen Liittoon projektitehtäviin paikallisten yritysten viennin edistämiseksi. Seuraavaksi oli vuorossa vuoden pesti Salon elinkeinoasiamiehenä vuosina 94-95 ja vuonna 1996 hän siirtyi Parkanoon hallintojohtajaksi.
Aarniolle pesti oli mieluinen, sillä 31-vuotias nuorukainen nimitettiin kaupungin kakkospomoksi. Vuotta myöhemmin Parkanon kaupunginjohtaja joutui väistymään ja Aarnio nimitettiin ensin vt. kaupunginjohtajaksi ja sittemmin hänet valittiin kaupunginjohtajaksi. Tosin Aarnio ei ensimmäisellä hakukierroksella ollut edes hakemassa virkaa. Vuonna 2000 Aarnio haki Kirkkonummelta vapautunutta kunnanjohtajan paikkaa ja tuli valituksi kunnanjohtajaksi 33-vuotiaana. Muutos oli melkoinen, sillä Kirkkonummi oli kokoluokaltaan aivan toinen kuin 8000 asukkaan Parkano.
– Parkanossa olin tuolloin Suomen nuorin kaupunginjohtaja, muistelee Aarnio.
Kirkkonummi tulee säilymään kuntakartalla jatkossakin. Lähitulevaisuudessa Kirkkonummella keskitytään omien hallintokuvioiden kehittämiseen. Kunnan omaa hallintorakennetta on tarkoitus muokata uusiksi vielä tämän kevään aikana ja valtuusto päättää asiasta ensi kesäkuun kokouksessaan. Uusi hallintosääntö otetaan käsittelyyn heti syksyllä, jotta oman hallinnon muutokset ovat valmiita ennen seuraavia kunnallisvaaleja. Tavoitteena on vähentää luottamustoimielimiä eli lautakuntia. Kunnanhallitus ottaa asiaan kantaa jo ensi maanantain kokouksessaan.
– Uskon, että Sote- ja maakuntauudistusten jälkeen ja muutenkin yhteistyö kuntien välillä tulee lisääntymään ja komplisoitumaan entisestään. Kun kuntiin jää sivistys-, kaavoitus ja elinkeinoasiat ja taloustilanne on säilynyt haastavana, kaikki kunnat ovat tiukoilla. Digitalisaatiota on tähän paljon puhuttu avuksi, mutta Aarnio ei näe pelkkien härpäkkeiden mukaantuloa asian ratkaisuna, vaan sitä että digitaaliset toimintatavat antavat mahdollisuuksia uusiin toimintamalleihin ja tehdä asioita toisin kuin ennen.
Aarnio kertoo olevansa parhaillaan Aalto-yliopiston järjestämässä johtamiskoulutuksessa, jossa kyseisiä asioita ja uusimpia trendejä alalla käydään läpi.
Kun kuntakentän Sote- ja maakuntauudistukset saadaan läpi, kuntien yhdistymisrumba lähtee uudelleen käyntiin, sillä Suomessa ei tarvita enää 300 kuntaa hoitamaan opetusta, kaavoitusta ja elinkeinoasioita. -Uskallan veikata, että kymmenen vuoden kuluttua Suomessa on noin 40-50 kuntaa, joista yksi on Kirkkonummi.
Moni on varmasti huomannut myös kunnanjohtajan uuden energisen ulkoisen olemuksen. – Noin vuosi sitten kyllästyin ylipainoon ja tein vakaan päätöksen muuttaa elämäntapojani. -Kyseinen projekti on tuonut lisää tsemppiä, enkä tarkoita tällä pelkästään fyysistä kuntoa, vaan muutosta myös yläkerrassa. Viime kesänä aloitin liikkumaan runsaasti, jopa nelisen tuntia päivässä ja leikkasin ruoka-annokset minimiin. Neljässä kuukaudessa tiputin painoa reilut nelisenkymmentä kiloa. Liikunta on jäänyt kunnanjohtajan elämään pysyvästi, liikuntaa hän harrastaa sekä pyöräilemällä että kävelemällä. – Joka päivä pyrin liikkumaan aktiviisesti vähintään tunnin ajan, kertoo Aarnio. Saavutettu hyvä tulos on kannustanut eteenpäin, sillä lähtötaso oli täydellinen sohvaperuna, vitsailee Aarnio.
JUSSI SALO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi