KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen Kylmälän Petäjärvellä käy keskiviikkona 19. lokakuuta vilske. Kylmälän kalastuskunnann järjestämä hoitokalastus-hanke on käynnissä, ja kahluusaappain varustautuneet miehet ahkeroivat nuottauslautalla.
– On täältä noussut esimerkiksi lahnaa, särkeä ja salakkaa, kommentoi Jomiset Oy:n iktynomi Miska Etholen, joka on kutsuttu Petäjärvelle toteuttamaan nuottaus.
Hoitokalastuksella muokataan järvien vähäarvoisten kalakantojen rakennetta. Roskakaloiksi luokiteltavien särkikalojen kanta pyritään pitämään kurissa, ja siten lisäämään muun muassa kuhan, ahventen ja petokalojen osuutta kalakannassa.
– Särkikaloilla on suuri vaikutus myös järvien rehevöitymiseen, sillä ne lisäävät järvien sisäistä ravinnekuormitusta, Miska Etholen selittää.
Järvien ravinnekuormitus jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen kuormitukseen. Ulkoinen kuormitus johtuu muun muassa maa- ja metsätaloudesta sekä luonnonhuuhtoutumista. Sisäistä kuormitusta taas aiheuttaa kalakanta: särkikalat pöllyttävät vesistöjen pohjaa, jolloin ravinteet vapautuvat ja vesi samenee.
Ravinteet tuottavat kasviplanktonia, joka toimii tärkeänä ravintona eläinplanktonille. Pienikokoiset kalat kuitenkin syövät eläinplanktonin vähiin jolloin kasviplanktonin, kuten sinilevien, määrä lisääntyy voimakkaasti. Tämä aiheuttaa rehevöitymistä. Hoitokalastuksella järvien sisäinen kuormitus saadaan kuriin.
– Hoitokalastus parantaa veden laatua, kun poistamme rehevöitymistä aiheuttavia särkikaloja. Järven tilan parantuminen vaatii kuitenkin kalakannan rakenteen muutoksen lisäksi muutakin. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia valumavesien hoidosta ja puhtaudesta, sekä esimerkiksi kaislojen ja muun kasviston kurissapidosta. Ulkoinen kuormitus on saatava kuriin ennen hoitokalastusta, Miska huomauttaa.
Hoitokalastusta voidaan toteuttaa monella eri pyyntimuodolla. Suosituimpia ja tehokkaimpia ovat kuitenkin perinteiset nuottaus, troolaus ja rysäpyynti. Nuottauksessa kalaparvet kierretään nuotalla, jolloin ne perääntyvät verkon ohjaamina kohti nuotan perää eivätkä pääse enää karkuun. Tämän jälkeen nuotan sisään jäänyt saalis tutkitaan ja arvokalat, kuten kuha ja hauki, vapautetaan.
– Meillä nuotta on 7 metriä korkea ja noin 300 metriä pitkä, Miska kertoo.
Hoitokalastusta on tärkeää tehdä säännöllisin väliajoin.
– Toisissa kohteissa käydään vuoden välein, toisissa pidetään parin vuoden taukoja, Miska summaa.
Kirkkonummella Kylmälän kalastuskunnan apuna toimii Uudenmaan ELY-keskus, joka myöntää valtionavustuksia erilaisille ympäristöhankkeille. Vesienhoitosuunnitelman toteuttaminen on yksi alueen sisään laskettavista hankkeista.
– ELY-keskukset ovat mukana vesistönkunnostushankkeissa myöntämällä niille avustuksia. Pääsääntöisesti avustukset kattavat puolet hankkeitten kokonaiskustannuksista, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen suunnittelija Esa Lehtinen.
– Karkeasti avustukset jaetaan vesistöjen mukaan: Ympäristöministeriön avustusperusteisella rahoituksella katetaan järvien kunnostus, Maa- ja metsätalousministeriön avustuksilla taas virtavedet.
Nuottauslautan perään kiinnitetty verkko täyttyy kalasta. Miehet käyvät kalasaalista läpi, ja päästävät arvokalat takaisin veteen. Mukana häärää Aksu-koira, joka tutkii innokkaana räpiköiviä lahnoja ja särkiä.
– Heparista saimme kahtena aikaisempana päivänä nostettua kalaa yhteensä 1500-1600 kiloa, Petäjärveltä varmasti vielä enemmän, Miska kertoo.
– Kun saadaan paljon kalaa pois, on ensi kesänä taas hyvät uimavedet, virnistää Sjökullan kalastuskunnan Kaj Malmström.
Hukkaan roskakaloiksi tituleeratut särkikalat eivät mene. Osa järvistä nostetusta kalasta päätyy biojätteeksi tai kompostiin, osa taas annetaan pienpeto- tai haaskapyytäjille. Myös esimerkiksi turkistarhaajat hakevat kalaa ravinnoksi eläimilleen.
Kylmälän kalastuskunnat ovat kiitollisia ELY-keskuksen tuesta. Hoitokalastus hoidetaan Jomiset Oy:n Miska Etholenin lisäksi vapaaehtoisin paikallisin talkoovoimin, joten avustukset tulevat tarpeeseen. Keskiviikkona Petäjärvellä Miskaa avustaneet miehet myös kiittelevät Sjökullan ja Petäjärven osakaskuntia hyvästä yhteistyöstä.
– Projektin johtaja ja Kylmälän osakaskunnan puheenjohtaja Antti Sarkio on kyllä tehnyt hyvää työtä, miehet julistavat.
MARJO ALSTE
Nuottaus on perinteinen tapa pyytää niin kutsuttua roskakalaa.
Marjo Alste
Kaj Malmström tutkii verkkoon jäänyttä saalista.
Marjo Alste
Kylmälän kalastuskunnan Lasse Streng huolehtii muun muassa Hepari-järven hapetuslaitteista sekä mittaa vesistöjen happitilannetta. – Nuorta väkeä kaivattaisiin toimintaan lisää, Lasse pohtii.
Marjo Alste
Kalat nostetaan haaveilla muovisiin kuljetusastioihin.
Marjo Alste
Aksu-koira malttoi olla rannalla tunnin verran, ennen kuin se ui nuottauslautalle miesten apuriksi.
Marjo Alste
Arvokalat nostetaan takaisin järveen. Kuvassa Juha Kainu.
Marjo Alste
Sää suosi vapaaehtoisia työmiehiä sekä Jomiset Oy:n iktynomi Miska Etholenia.
Marjo Alste
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
INKOO
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen Kylmälän Petäjärvellä käy keskiviikkona 19. lokakuuta vilske. Kylmälän kalastuskunnann järjestämä hoitokalastus-hanke on käynnissä, ja kahluusaappain varustautuneet miehet ahkeroivat nuottauslautalla.
– On täältä noussut esimerkiksi lahnaa, särkeä ja salakkaa, kommentoi Jomiset Oy:n iktynomi Miska Etholen, joka on kutsuttu Petäjärvelle toteuttamaan nuottaus.
Hoitokalastuksella muokataan järvien vähäarvoisten kalakantojen rakennetta. Roskakaloiksi luokiteltavien särkikalojen kanta pyritään pitämään kurissa, ja siten lisäämään muun muassa kuhan, ahventen ja petokalojen osuutta kalakannassa.
– Särkikaloilla on suuri vaikutus myös järvien rehevöitymiseen, sillä ne lisäävät järvien sisäistä ravinnekuormitusta, Miska Etholen selittää.
Järvien ravinnekuormitus jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen kuormitukseen. Ulkoinen kuormitus johtuu muun muassa maa- ja metsätaloudesta sekä luonnonhuuhtoutumista. Sisäistä kuormitusta taas aiheuttaa kalakanta: särkikalat pöllyttävät vesistöjen pohjaa, jolloin ravinteet vapautuvat ja vesi samenee.
Ravinteet tuottavat kasviplanktonia, joka toimii tärkeänä ravintona eläinplanktonille. Pienikokoiset kalat kuitenkin syövät eläinplanktonin vähiin jolloin kasviplanktonin, kuten sinilevien, määrä lisääntyy voimakkaasti. Tämä aiheuttaa rehevöitymistä. Hoitokalastuksella järvien sisäinen kuormitus saadaan kuriin.
– Hoitokalastus parantaa veden laatua, kun poistamme rehevöitymistä aiheuttavia särkikaloja. Järven tilan parantuminen vaatii kuitenkin kalakannan rakenteen muutoksen lisäksi muutakin. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia valumavesien hoidosta ja puhtaudesta, sekä esimerkiksi kaislojen ja muun kasviston kurissapidosta. Ulkoinen kuormitus on saatava kuriin ennen hoitokalastusta, Miska huomauttaa.
Hoitokalastusta voidaan toteuttaa monella eri pyyntimuodolla. Suosituimpia ja tehokkaimpia ovat kuitenkin perinteiset nuottaus, troolaus ja rysäpyynti. Nuottauksessa kalaparvet kierretään nuotalla, jolloin ne perääntyvät verkon ohjaamina kohti nuotan perää eivätkä pääse enää karkuun. Tämän jälkeen nuotan sisään jäänyt saalis tutkitaan ja arvokalat, kuten kuha ja hauki, vapautetaan.
– Meillä nuotta on 7 metriä korkea ja noin 300 metriä pitkä, Miska kertoo.
Hoitokalastusta on tärkeää tehdä säännöllisin väliajoin.
– Toisissa kohteissa käydään vuoden välein, toisissa pidetään parin vuoden taukoja, Miska summaa.
Kirkkonummella Kylmälän kalastuskunnan apuna toimii Uudenmaan ELY-keskus, joka myöntää valtionavustuksia erilaisille ympäristöhankkeille. Vesienhoitosuunnitelman toteuttaminen on yksi alueen sisään laskettavista hankkeista.
– ELY-keskukset ovat mukana vesistönkunnostushankkeissa myöntämällä niille avustuksia. Pääsääntöisesti avustukset kattavat puolet hankkeitten kokonaiskustannuksista, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen suunnittelija Esa Lehtinen.
– Karkeasti avustukset jaetaan vesistöjen mukaan: Ympäristöministeriön avustusperusteisella rahoituksella katetaan järvien kunnostus, Maa- ja metsätalousministeriön avustuksilla taas virtavedet.
Nuottauslautan perään kiinnitetty verkko täyttyy kalasta. Miehet käyvät kalasaalista läpi, ja päästävät arvokalat takaisin veteen. Mukana häärää Aksu-koira, joka tutkii innokkaana räpiköiviä lahnoja ja särkiä.
– Heparista saimme kahtena aikaisempana päivänä nostettua kalaa yhteensä 1500-1600 kiloa, Petäjärveltä varmasti vielä enemmän, Miska kertoo.
– Kun saadaan paljon kalaa pois, on ensi kesänä taas hyvät uimavedet, virnistää Sjökullan kalastuskunnan Kaj Malmström.
Hukkaan roskakaloiksi tituleeratut särkikalat eivät mene. Osa järvistä nostetusta kalasta päätyy biojätteeksi tai kompostiin, osa taas annetaan pienpeto- tai haaskapyytäjille. Myös esimerkiksi turkistarhaajat hakevat kalaa ravinnoksi eläimilleen.
Kylmälän kalastuskunnat ovat kiitollisia ELY-keskuksen tuesta. Hoitokalastus hoidetaan Jomiset Oy:n Miska Etholenin lisäksi vapaaehtoisin paikallisin talkoovoimin, joten avustukset tulevat tarpeeseen. Keskiviikkona Petäjärvellä Miskaa avustaneet miehet myös kiittelevät Sjökullan ja Petäjärven osakaskuntia hyvästä yhteistyöstä.
– Projektin johtaja ja Kylmälän osakaskunnan puheenjohtaja Antti Sarkio on kyllä tehnyt hyvää työtä, miehet julistavat.
MARJO ALSTE
Nuottaus on perinteinen tapa pyytää niin kutsuttua roskakalaa.
Marjo Alste
Kaj Malmström tutkii verkkoon jäänyttä saalista.
Marjo Alste
Kylmälän kalastuskunnan Lasse Streng huolehtii muun muassa Hepari-järven hapetuslaitteista sekä mittaa vesistöjen happitilannetta. – Nuorta väkeä kaivattaisiin toimintaan lisää, Lasse pohtii.
Marjo Alste
Kalat nostetaan haaveilla muovisiin kuljetusastioihin.
Marjo Alste
Aksu-koira malttoi olla rannalla tunnin verran, ennen kuin se ui nuottauslautalle miesten apuriksi.
Marjo Alste
Arvokalat nostetaan takaisin järveen. Kuvassa Juha Kainu.
Marjo Alste
Sää suosi vapaaehtoisia työmiehiä sekä Jomiset Oy:n iktynomi Miska Etholenia.
Marjo Alste
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
INKOO
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi