KIRKKONUMMI
Olen useampaan otteeseen ilmaissut huoleni Jokirinteen oppimiskeskuksen aikataulu- ja laatuasioista. Julkinen betonirakentaminen ja kiire on yleensä ollut murheellinen yhdistelmä, josta mm. kunnantalo pitäisi toimia hyvänä muistutuksena. Uuden oppimiskeskuksen hankesuunnitelma tuotiin kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi toukokuussa 2017. Poliittinen paine hyväksyä suunnitelma, puutteistaan huolimatta, oli kova. Edustaja Anders Adlercreutz kuitenkin esitti toivomusponnen että ”selvitettäisiin selkeänä vaihtoehtona mahdollisuutta massiivipuurakentamiseen”, mitä suurella enemmistöllä kannatettiin. Kysyin tuolloin, eikö tämä ollut käytännössä projektin kannalta myöhäistä, kun eri konseptilla tehtyjä piirustuksia oli jo tehty. Adlercreutz kuitenkin arkkitehtinä tiesi todeta, että SR-urakan tapauksessa kyseiset kuvat olivat korkeintaan viitteellisiä. Urakoitsijat suunnittelevat joka tapauksessa omien vahvuuksien mukaisia kustannusoptimoituja konsepteja vasta projektin myöhemmässä vaiheessa. Tämä tilanne vallitsee pitkälti edelleen, tarjouskisaan mukaan lähteneiden urakoitsijoiden kanssa on vasta pidetty yksi alustava palaveri. Niissä ovat tuoneet esille, että puuvaihtoehto on kyllä toteutettavissa, mutta vaatii nyt varattua kahta kuukautta enemmän suunnitteluaikaa.
Hankkeen kiire liittyy ennen kaikkea Kirkkoharjun koulun tarpeeseen saada nopeasti lisää ja parempia tiloja. Tämä tarve on todellinen ja akuutti. Onko kuitenkaan kohtuullista edellyttää, että oireita kärsivät lapset ja aikuiset odottavat ensi vuosikymmenen puolelle kunnes uusi rakennus betonistakin tehtynä aikaisintaan valmistuu? Vieläpä kun suunnittelua hätiköimällä heikennämme laatua rakennuksessa, jonka kuuluisi palvella ainakin 50 vuotta. Olisiko järkevämpää hankkia nopeasti maltillisen määrän väistötiloja niitä tarvitseville ja panostaa muutamia kuukausia suunnittelutyötä siihen, että Suomen suurin koulu syntyy aidosti terveenä, vetovoimaisena ja tilaratkaisultaan toimivana?
Nykyaikaisen tiiviin kerrosrakentamisen perimmäinen ongelma on, että rakenteiden kyky toipua kosteusvaurioista on heikko. Vaikka rakennusvaiheesta selvittäisiin, 50 vuoden aikana kosteusvaurioita väistämättä tulee, tähän riittää pelkkä ilmastoinnin virhetoimintakin. Sisäilmaongelmien ilmetessä niiden paikantaminen ja korjaaminen on osoittautunut vaikeaksi. Massiivipuurakenne on betoni-muovi-villa-yhdistelmään nähden selvästi varmatoimisempi. Puulla on myös muita positiivisia vaikutuksia sisäilmaan.
Edellä mainittuja kysymyksiä pohdittiin, kun palvelutuotannon jaosto (PatuJ) käsitteli Jokirinteen urakkaneuvottelutilannetta, jossa ehdotettiin luovuttavan massiivipuuvaihtoehdosta lähinnä aikataulusyistä. Samalla esitettiin luopumista rakentamisen vaiheistuksesta, vaikka vaikutus käyttöönoton aikatauluun on suurempi kuin materiaalivalinnalla. PatuJ keskusteli puuvaihtoehdosta pitkään ja päätyi lopulta yksimielisesti esittämään, että oppimiskeskus toteutettaisiin kuitenkin massiivipuurakenteisena. 50-100 vuoden perspektiivillä tehtävän hankinnan toimintavarmuutta ja vetovoimaa ei ole järkevää rajata vähäisen aikatauluvaikutuksen pohjalta. Lisäksi käyttäjät ovat toivoneet puuta. Vaikka kustannus olisi hiukan korkeampi, säästöä syntyy elinkaarikustannuksissa ja ennen kaikkea riskirakenteelta vältytään. Kirkkoharjun tilannetta helpottamaan on löydettävissä hätäistä rakentamista parempi, kokonaisedullisempi ja vastuullisempi ratkaisu.
Pudasjärvellä tuoreeltaan toteutettu vajaan 1000 oppilaan puukoulu syntyi ilman lisäkustannusta, on häivyttänyt sisäilmaongelmat, nostanut kunnan elinvoimaa ja houkutellut uusia asukkaita. Siihen on käynyt tutustumassa jo 5000 henkilöä. Vastaan harittajia lienee alkuun ollut sielläkin, mutta nyt kokemukset ovat niin myönteiset, että kunta on linjannut, että vastedes rakennetaan vain massiivipuusta. Kirkkonummelle tehtävä Suomen suurin puukoulu olisi isoille rakennusyhtiöille erittäin haluttava referenssi. Riittääkö meilläkin rohkeus tarttua tilaisuuteen ja osoittaa edelläkävijyyttä?
KIM ÅSTRÖM
Kunnanvaltuutettu
PatuJ jäsen
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
Olen useampaan otteeseen ilmaissut huoleni Jokirinteen oppimiskeskuksen aikataulu- ja laatuasioista. Julkinen betonirakentaminen ja kiire on yleensä ollut murheellinen yhdistelmä, josta mm. kunnantalo pitäisi toimia hyvänä muistutuksena. Uuden oppimiskeskuksen hankesuunnitelma tuotiin kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi toukokuussa 2017. Poliittinen paine hyväksyä suunnitelma, puutteistaan huolimatta, oli kova. Edustaja Anders Adlercreutz kuitenkin esitti toivomusponnen että ”selvitettäisiin selkeänä vaihtoehtona mahdollisuutta massiivipuurakentamiseen”, mitä suurella enemmistöllä kannatettiin. Kysyin tuolloin, eikö tämä ollut käytännössä projektin kannalta myöhäistä, kun eri konseptilla tehtyjä piirustuksia oli jo tehty. Adlercreutz kuitenkin arkkitehtinä tiesi todeta, että SR-urakan tapauksessa kyseiset kuvat olivat korkeintaan viitteellisiä. Urakoitsijat suunnittelevat joka tapauksessa omien vahvuuksien mukaisia kustannusoptimoituja konsepteja vasta projektin myöhemmässä vaiheessa. Tämä tilanne vallitsee pitkälti edelleen, tarjouskisaan mukaan lähteneiden urakoitsijoiden kanssa on vasta pidetty yksi alustava palaveri. Niissä ovat tuoneet esille, että puuvaihtoehto on kyllä toteutettavissa, mutta vaatii nyt varattua kahta kuukautta enemmän suunnitteluaikaa.
Hankkeen kiire liittyy ennen kaikkea Kirkkoharjun koulun tarpeeseen saada nopeasti lisää ja parempia tiloja. Tämä tarve on todellinen ja akuutti. Onko kuitenkaan kohtuullista edellyttää, että oireita kärsivät lapset ja aikuiset odottavat ensi vuosikymmenen puolelle kunnes uusi rakennus betonistakin tehtynä aikaisintaan valmistuu? Vieläpä kun suunnittelua hätiköimällä heikennämme laatua rakennuksessa, jonka kuuluisi palvella ainakin 50 vuotta. Olisiko järkevämpää hankkia nopeasti maltillisen määrän väistötiloja niitä tarvitseville ja panostaa muutamia kuukausia suunnittelutyötä siihen, että Suomen suurin koulu syntyy aidosti terveenä, vetovoimaisena ja tilaratkaisultaan toimivana?
Nykyaikaisen tiiviin kerrosrakentamisen perimmäinen ongelma on, että rakenteiden kyky toipua kosteusvaurioista on heikko. Vaikka rakennusvaiheesta selvittäisiin, 50 vuoden aikana kosteusvaurioita väistämättä tulee, tähän riittää pelkkä ilmastoinnin virhetoimintakin. Sisäilmaongelmien ilmetessä niiden paikantaminen ja korjaaminen on osoittautunut vaikeaksi. Massiivipuurakenne on betoni-muovi-villa-yhdistelmään nähden selvästi varmatoimisempi. Puulla on myös muita positiivisia vaikutuksia sisäilmaan.
Edellä mainittuja kysymyksiä pohdittiin, kun palvelutuotannon jaosto (PatuJ) käsitteli Jokirinteen urakkaneuvottelutilannetta, jossa ehdotettiin luovuttavan massiivipuuvaihtoehdosta lähinnä aikataulusyistä. Samalla esitettiin luopumista rakentamisen vaiheistuksesta, vaikka vaikutus käyttöönoton aikatauluun on suurempi kuin materiaalivalinnalla. PatuJ keskusteli puuvaihtoehdosta pitkään ja päätyi lopulta yksimielisesti esittämään, että oppimiskeskus toteutettaisiin kuitenkin massiivipuurakenteisena. 50-100 vuoden perspektiivillä tehtävän hankinnan toimintavarmuutta ja vetovoimaa ei ole järkevää rajata vähäisen aikatauluvaikutuksen pohjalta. Lisäksi käyttäjät ovat toivoneet puuta. Vaikka kustannus olisi hiukan korkeampi, säästöä syntyy elinkaarikustannuksissa ja ennen kaikkea riskirakenteelta vältytään. Kirkkoharjun tilannetta helpottamaan on löydettävissä hätäistä rakentamista parempi, kokonaisedullisempi ja vastuullisempi ratkaisu.
Pudasjärvellä tuoreeltaan toteutettu vajaan 1000 oppilaan puukoulu syntyi ilman lisäkustannusta, on häivyttänyt sisäilmaongelmat, nostanut kunnan elinvoimaa ja houkutellut uusia asukkaita. Siihen on käynyt tutustumassa jo 5000 henkilöä. Vastaan harittajia lienee alkuun ollut sielläkin, mutta nyt kokemukset ovat niin myönteiset, että kunta on linjannut, että vastedes rakennetaan vain massiivipuusta. Kirkkonummelle tehtävä Suomen suurin puukoulu olisi isoille rakennusyhtiöille erittäin haluttava referenssi. Riittääkö meilläkin rohkeus tarttua tilaisuuteen ja osoittaa edelläkävijyyttä?
KIM ÅSTRÖM
Kunnanvaltuutettu
PatuJ jäsen
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi