INKOO
INKOO
– Meistä viljelijöistä huolehditaan Inkoossa erittäin hyvin. Näin sanoo ekoviljelijä Christian Nyholm Inkoon pohjoisosassa sijaitsevalta Nordanskogin tilalta. Hän kehuu kunnan tulevaisuususkoa ja paikallisten yrittäjien vahvaa yhteistyöhenkeä.
Kuka olet?
– Olen 48-vuotias kokoaikainen maanviljelijä, mikä on melko epätavallista, niin Inkoossa kuin Suomessa ylipäänsä. Useimmilla on jokin sivuansio. Muutin lisäksi tuotantosuuntaa ryhtymällä tänä vuonna ekoviljelijäksi.
Mikä on taustasi?
– Olin 19-vuotias tilan siirtyessä isoisältä minulle vuonna 1989. Sen jälkeen opiskelin agrologiksi Lantbruksläroverketissä. Asepalveluksen jälkeen työskentelin maanviljelyn ohessa mm. koneopettajana ja piiriagrologina. Minusta on tärkeää avartaa maailmankuvaansa ennen ryhtymistään kokoaikaiseksi viljelijäksi.
Miksi päätit ryhtyä yrittäjäksi Inkoossa?
– Maanviljely on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Se oli minulle itsestäänselvyys, muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut.
Kuinka on sujunut?
– Maataloudessa on tapahtunut valtavia muutoksia 30-vuotisen viljelijänurani aikana. Aloittaessani 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa kannattavuus ei olisi voinut olla parempi. Se oli kulta-aikaa, joka ei koskaan palaa. Pian sen jälkeen maamme ajautui matalasuhdanteeseen, joka iski kovasti myös maanviljelijöihin. Liityttyämme muutama vuosi myöhemmin EU:hun, hinnat laskivat yhdessä yössä, eivätkä tuet ole oikeastaan koskaan korvanneet sitä. Suuntaus on kohti suurempia tiloja ja valtavia riskejä. Kaudesta 2017 selvisin rimaa hipoen. Satoi ja satoi. Sato seisoi pellolla, eikä sitä voinut korjata. Oli hirveää herätä aamuisin sateen ropinaan peltikattoa vasten. Onnistuin korjaamaan viimeiset puoli tuntia ennen ensilumen tuloa – ja silloinkin oli kaksi kaveria apuna. Tämänvuotisesta kuivuudesta on kirjoitettu paljon, mutta ekoviljelijänä en olisi voinut saada parempaa alkua, sillä kuiva sää helpotti rikkaruohojen torjuntaa.
Mainitse kolme parasta seikkaa yrittäjyydelle Inkoossa
– Ruotsissa on pieni paikkakunta, Trosa, joka muistuttaa Inkoota. Se on helmi. Inkoon kehitysvauhdilla olemme Suomen Trosa 20-30 vuoden kuluessa. Trosan tavoin Inkoo sijaitsee lähellä merta ja luontoa, ja matka pääkaupunkiin on suurin piirtein yhtä lyhyt. Tunnen uskomatonta ylpeyttä aina ajaessani Inkoon keskustaan ja nähdessäni venesataman alueen. Muistan vieläkin ajan, jolloin siellä oli vain vanha bensa-asema, jonka bussit kiersivät. Ja hiekkakenttä, jossa oli niin suuria vesilätäköitä, ettei niihin uskaltanut ajaa henkilöautolla. Kaikki kunnia Marcus ”Bosse” Grönholmille (kaksinkertaiselle maailmanmestarille ja inkoolaisyrittäjälle. toim. huom.). Ilman hänen panostaan ja kunnan tulevaisuususkoa nyt ei näyttäisi tältä.
Miltä asiakaskuntasi näyttää?
– Siirryttyäni ekologiseen viljelyyn kyse on vähemmän määrästä ja enemmän erikoislajeista. Kotimainen leipomoteollisuus on edelleen suuri ostaja ja laatuviljaa menee jonkin verran vientiin. Olen siksi hyvin iloinen Inkoo Shippingin hienosta satamasta täällä Inkoossa. Olemme vieneet sen kautta rehuohraa Algeriaan saakka.
Kuinka yhteistyö kunnan kanssa on sujunut?
– Harva kunta on yhtä maatalousystävällinen kuin Inkoo. Inkoon maankäytön suunnittelu ja muut palvelut takaavat, että meistä huolehditaan mielestäni erittäin hyvin. Inkoossa on aina ollut hyvä maataloussihteeri ja nykyään meillä on se onni, että paikallinen maaseutuhallinto toimii Västankvarnissa. Rakennusvalvontaosasto on aina ymmärtänyt maanviljelijöiden roolin, kuten myös kunnan ympäristöpäällikkö. Patrik Skult on hyvin asiantunteva ja tulkitsee asioita ammattimaisesti talonpoikaisjärjellä.
Mikä on paras muistosi ajaltasi yrittäjänä Inkoossa?
– Niitä on uskomattoman paljon. Kohokohta oli kuitenkin paikallisen maamiesseuran, Lantmannagilletin, täyttäessä sata vuotta. Järjestimme suuret juhlat Fagervikissä. Paikka tarjosi juhlalle uskomattomat puitteet, seuran puheenjohtajana minulla oli kunnia jakaa pöytästandardeja Inkoon maatalouden hyväksi vuosien varrella työskennelleille. Juhlallisuuksien yhteydessä julkaisimme myös historiikin – kreivin aikaan, ehdimme juuri dokumentoida kertomuksia ja muisteloita historiallisilta kausilta. Sodasta, Porkkalan vuokra-ajalta, kehityksestä... Juuri nyt sanotaan tapahtuvan paljon, mutta kuluneen vuosisadan tapahtumia tarkasteltaessa minun on vaikea uskoa, että maatalous tulee kokemaan yhtä mullistavia muutoksia tulevan sadan vuoden aikana.
Miltä yrityksesi näyttää viiden vuoden kuluttua?
– Olemme siirtyneet perinteisestä, intensiivisestä bulkkiviljelystä entistäkin monipuolisempaan ekologiseen viljelyyn.
Mitä terveisiä lähetät muille, jotka harkitsevat Inkoota yrityksen toimipaikaksi?
– Yrittäjien välille on kasvanut vahva yhteistyöhenki. Emme yritä kampittaa toisiamme, vaan autamme. Tästä on hyvä esimerkki Byggcenter 51, jossa saman katon alla toimii useita rakennusalan yrityksiä, sekä puutarhayrittäjät, jotka ovat erikoistuneet omiin tuotteisiin. Jos sinulla on halua ja kykyä ryhtyä yrittäjäksi, Inkoo on todella hyvä kunta toimia.
Inkoo tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittämiselle.
Kunnan sijainti on erinomainen, vain reilut 50 kilometriä länteen Helsingin keskustasta, ja täällä on reilusti tonttimaata yrityksille ja teollisuudelle.
Lisäksi inkoolaiset ovat sekä kielitaitoisia että hyvin koulutettuja.
Paikalliset yrittäjät kertovat menestystarinansa artikkelisarjassa ”Siksi valitsimme Inkoon”.
Tässä kuussa: Ekoviljelijä Christian Nyholm.
TEKSTI & KUVAT:
BENJAMIN LUNDIN
Viihtyy Inkoossa. Christian Nyholm otti hoitoonsa Nordanskogin tilan jo 19-vuotiaana.
Satu Holmlund
Ekologisesti viljeltyjä herneitä. Vähemmän bulkkia ja enemmän erityisosaamista; siten välttää perinteisen maatalouden riskit, sanoo Christian Nyholm.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
INKOO
INKOO
– Meistä viljelijöistä huolehditaan Inkoossa erittäin hyvin. Näin sanoo ekoviljelijä Christian Nyholm Inkoon pohjoisosassa sijaitsevalta Nordanskogin tilalta. Hän kehuu kunnan tulevaisuususkoa ja paikallisten yrittäjien vahvaa yhteistyöhenkeä.
Kuka olet?
– Olen 48-vuotias kokoaikainen maanviljelijä, mikä on melko epätavallista, niin Inkoossa kuin Suomessa ylipäänsä. Useimmilla on jokin sivuansio. Muutin lisäksi tuotantosuuntaa ryhtymällä tänä vuonna ekoviljelijäksi.
Mikä on taustasi?
– Olin 19-vuotias tilan siirtyessä isoisältä minulle vuonna 1989. Sen jälkeen opiskelin agrologiksi Lantbruksläroverketissä. Asepalveluksen jälkeen työskentelin maanviljelyn ohessa mm. koneopettajana ja piiriagrologina. Minusta on tärkeää avartaa maailmankuvaansa ennen ryhtymistään kokoaikaiseksi viljelijäksi.
Miksi päätit ryhtyä yrittäjäksi Inkoossa?
– Maanviljely on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Se oli minulle itsestäänselvyys, muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut.
Kuinka on sujunut?
– Maataloudessa on tapahtunut valtavia muutoksia 30-vuotisen viljelijänurani aikana. Aloittaessani 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa kannattavuus ei olisi voinut olla parempi. Se oli kulta-aikaa, joka ei koskaan palaa. Pian sen jälkeen maamme ajautui matalasuhdanteeseen, joka iski kovasti myös maanviljelijöihin. Liityttyämme muutama vuosi myöhemmin EU:hun, hinnat laskivat yhdessä yössä, eivätkä tuet ole oikeastaan koskaan korvanneet sitä. Suuntaus on kohti suurempia tiloja ja valtavia riskejä. Kaudesta 2017 selvisin rimaa hipoen. Satoi ja satoi. Sato seisoi pellolla, eikä sitä voinut korjata. Oli hirveää herätä aamuisin sateen ropinaan peltikattoa vasten. Onnistuin korjaamaan viimeiset puoli tuntia ennen ensilumen tuloa – ja silloinkin oli kaksi kaveria apuna. Tämänvuotisesta kuivuudesta on kirjoitettu paljon, mutta ekoviljelijänä en olisi voinut saada parempaa alkua, sillä kuiva sää helpotti rikkaruohojen torjuntaa.
Mainitse kolme parasta seikkaa yrittäjyydelle Inkoossa
– Ruotsissa on pieni paikkakunta, Trosa, joka muistuttaa Inkoota. Se on helmi. Inkoon kehitysvauhdilla olemme Suomen Trosa 20-30 vuoden kuluessa. Trosan tavoin Inkoo sijaitsee lähellä merta ja luontoa, ja matka pääkaupunkiin on suurin piirtein yhtä lyhyt. Tunnen uskomatonta ylpeyttä aina ajaessani Inkoon keskustaan ja nähdessäni venesataman alueen. Muistan vieläkin ajan, jolloin siellä oli vain vanha bensa-asema, jonka bussit kiersivät. Ja hiekkakenttä, jossa oli niin suuria vesilätäköitä, ettei niihin uskaltanut ajaa henkilöautolla. Kaikki kunnia Marcus ”Bosse” Grönholmille (kaksinkertaiselle maailmanmestarille ja inkoolaisyrittäjälle. toim. huom.). Ilman hänen panostaan ja kunnan tulevaisuususkoa nyt ei näyttäisi tältä.
Miltä asiakaskuntasi näyttää?
– Siirryttyäni ekologiseen viljelyyn kyse on vähemmän määrästä ja enemmän erikoislajeista. Kotimainen leipomoteollisuus on edelleen suuri ostaja ja laatuviljaa menee jonkin verran vientiin. Olen siksi hyvin iloinen Inkoo Shippingin hienosta satamasta täällä Inkoossa. Olemme vieneet sen kautta rehuohraa Algeriaan saakka.
Kuinka yhteistyö kunnan kanssa on sujunut?
– Harva kunta on yhtä maatalousystävällinen kuin Inkoo. Inkoon maankäytön suunnittelu ja muut palvelut takaavat, että meistä huolehditaan mielestäni erittäin hyvin. Inkoossa on aina ollut hyvä maataloussihteeri ja nykyään meillä on se onni, että paikallinen maaseutuhallinto toimii Västankvarnissa. Rakennusvalvontaosasto on aina ymmärtänyt maanviljelijöiden roolin, kuten myös kunnan ympäristöpäällikkö. Patrik Skult on hyvin asiantunteva ja tulkitsee asioita ammattimaisesti talonpoikaisjärjellä.
Mikä on paras muistosi ajaltasi yrittäjänä Inkoossa?
– Niitä on uskomattoman paljon. Kohokohta oli kuitenkin paikallisen maamiesseuran, Lantmannagilletin, täyttäessä sata vuotta. Järjestimme suuret juhlat Fagervikissä. Paikka tarjosi juhlalle uskomattomat puitteet, seuran puheenjohtajana minulla oli kunnia jakaa pöytästandardeja Inkoon maatalouden hyväksi vuosien varrella työskennelleille. Juhlallisuuksien yhteydessä julkaisimme myös historiikin – kreivin aikaan, ehdimme juuri dokumentoida kertomuksia ja muisteloita historiallisilta kausilta. Sodasta, Porkkalan vuokra-ajalta, kehityksestä... Juuri nyt sanotaan tapahtuvan paljon, mutta kuluneen vuosisadan tapahtumia tarkasteltaessa minun on vaikea uskoa, että maatalous tulee kokemaan yhtä mullistavia muutoksia tulevan sadan vuoden aikana.
Miltä yrityksesi näyttää viiden vuoden kuluttua?
– Olemme siirtyneet perinteisestä, intensiivisestä bulkkiviljelystä entistäkin monipuolisempaan ekologiseen viljelyyn.
Mitä terveisiä lähetät muille, jotka harkitsevat Inkoota yrityksen toimipaikaksi?
– Yrittäjien välille on kasvanut vahva yhteistyöhenki. Emme yritä kampittaa toisiamme, vaan autamme. Tästä on hyvä esimerkki Byggcenter 51, jossa saman katon alla toimii useita rakennusalan yrityksiä, sekä puutarhayrittäjät, jotka ovat erikoistuneet omiin tuotteisiin. Jos sinulla on halua ja kykyä ryhtyä yrittäjäksi, Inkoo on todella hyvä kunta toimia.
Inkoo tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittämiselle.
Kunnan sijainti on erinomainen, vain reilut 50 kilometriä länteen Helsingin keskustasta, ja täällä on reilusti tonttimaata yrityksille ja teollisuudelle.
Lisäksi inkoolaiset ovat sekä kielitaitoisia että hyvin koulutettuja.
Paikalliset yrittäjät kertovat menestystarinansa artikkelisarjassa ”Siksi valitsimme Inkoon”.
Tässä kuussa: Ekoviljelijä Christian Nyholm.
TEKSTI & KUVAT:
BENJAMIN LUNDIN
Viihtyy Inkoossa. Christian Nyholm otti hoitoonsa Nordanskogin tilan jo 19-vuotiaana.
Satu Holmlund
Ekologisesti viljeltyjä herneitä. Vähemmän bulkkia ja enemmän erityisosaamista; siten välttää perinteisen maatalouden riskit, sanoo Christian Nyholm.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi