– Moni 2015 saapuneista yksintulleista on saanut opiskelupaikan tai töitä, kertoo Afganistanista Suomeen saapunut Noorulhaq Haqiar. Noorulhaq on asunut Suomessa kolme vuotta ja opiskelee itsekin tällä hetkellä lähihoitajaksi Stadin ammattiopistossa.
Noorulhaqilla ei ole ollut tukikummia, mutta hänellä on paljon kavereita, joilla on tukikummi. Noorulhaqin mukaan nuoret, joilla on tukikummi, puhuvat paremmin suomea.
– Tukiperheessä tai tukikummin kanssa puhutaan suomeksi, joten kielitaito kehittyy. Tukikummit auttavat myös oppimaan suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, missä kaikki on uutta yksintulleelle. Tukikummi voi opettaa monipuolisesti keskustelemaan ja kohtaamaan suomalaisia, Noorulhaq kertoo.
Vastaanottokeskuksessa ollessaan nuoret opiskelivat suomea ja suorittivat peruskoulun. Peruskouluopinnoissa nuorilla ei ollut juurikaan suomalaisia kavereita, sillä he opiskelivat maahanmuuttajaryhmässä.
– Me oltiin vaan meidän maalaisten kanssa. Meille ei ollut paljon järjestetty tilaisuuksia tai tapahtumia tai emme mennyt suomalaisten peruskouluihin, Noorulhaq toteaa.
Ammattikoulusta Noorulhaq on kuitenkin saanut paljon uusia kavereita:
– Tänä vuonna kyllä saimme paljon kavereita kouluista.
Etenkin kielitaito oli hänen mielestään tärkeää ystävien saamiseksi.
– Moni nuori ei päässyt opiskelemaan lyhyiden oleskelulupien vuoksi. Lyhyet oleskeluluvat söivät myös monen nuoren motivaatiota opiskella suomea, Noorulhaq selventää. Noorulhaq puhuu itse sujuvasti suomea. Kielen omaksuminen on hänen mukaansa nuoren aktiivisuudesta kiinni.
Kielen oppimisen lisäksi kummi voi auttaa myös koulutehtävissä ja aikuistumiseen liittyvissä asoissa. Noorulhaq kertoo, että hänen oli vaikea hoitaa muuttamisen ja itsenäistymiseen liittyviä käytännön asioita, kun hän ei osannut suomea, eikä saanut tarpeeksi apua asioiden ratkaisemiseen. Noorulhaq muistuttaa, että tukikummin kanssa on myös hauskaa, kun kummi ja nuori löytävät yhteisen kiinnostuksen kohteen, mitä he voivat tehdä yhdessä. Nuoret harrastavat esimerkiksi aktiivisesti liikuntaa kuten lentopalloa ja jalkapalloa.
Noorulhaqin kaverit, joilla on tukiperhe, ovat kertoneet, että kummiperhe on todella tärkeä voimavara:
– He oppivat paljon ja heillä on se tunne, että heillä on oma perhe. Tukiperhe on antanut oman perheen täällä.
Noorulhaqin mukaan nuori tarvitsee luotettavan ihmisen, kuten tukikummin, joka kuuntelee ja jolle nuori voi kertoa itselleen tärkeistä asioista.
Noorulhaq Haqiar.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
– Moni 2015 saapuneista yksintulleista on saanut opiskelupaikan tai töitä, kertoo Afganistanista Suomeen saapunut Noorulhaq Haqiar. Noorulhaq on asunut Suomessa kolme vuotta ja opiskelee itsekin tällä hetkellä lähihoitajaksi Stadin ammattiopistossa.
Noorulhaqilla ei ole ollut tukikummia, mutta hänellä on paljon kavereita, joilla on tukikummi. Noorulhaqin mukaan nuoret, joilla on tukikummi, puhuvat paremmin suomea.
– Tukiperheessä tai tukikummin kanssa puhutaan suomeksi, joten kielitaito kehittyy. Tukikummit auttavat myös oppimaan suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, missä kaikki on uutta yksintulleelle. Tukikummi voi opettaa monipuolisesti keskustelemaan ja kohtaamaan suomalaisia, Noorulhaq kertoo.
Vastaanottokeskuksessa ollessaan nuoret opiskelivat suomea ja suorittivat peruskoulun. Peruskouluopinnoissa nuorilla ei ollut juurikaan suomalaisia kavereita, sillä he opiskelivat maahanmuuttajaryhmässä.
– Me oltiin vaan meidän maalaisten kanssa. Meille ei ollut paljon järjestetty tilaisuuksia tai tapahtumia tai emme mennyt suomalaisten peruskouluihin, Noorulhaq toteaa.
Ammattikoulusta Noorulhaq on kuitenkin saanut paljon uusia kavereita:
– Tänä vuonna kyllä saimme paljon kavereita kouluista.
Etenkin kielitaito oli hänen mielestään tärkeää ystävien saamiseksi.
– Moni nuori ei päässyt opiskelemaan lyhyiden oleskelulupien vuoksi. Lyhyet oleskeluluvat söivät myös monen nuoren motivaatiota opiskella suomea, Noorulhaq selventää. Noorulhaq puhuu itse sujuvasti suomea. Kielen omaksuminen on hänen mukaansa nuoren aktiivisuudesta kiinni.
Kielen oppimisen lisäksi kummi voi auttaa myös koulutehtävissä ja aikuistumiseen liittyvissä asoissa. Noorulhaq kertoo, että hänen oli vaikea hoitaa muuttamisen ja itsenäistymiseen liittyviä käytännön asioita, kun hän ei osannut suomea, eikä saanut tarpeeksi apua asioiden ratkaisemiseen. Noorulhaq muistuttaa, että tukikummin kanssa on myös hauskaa, kun kummi ja nuori löytävät yhteisen kiinnostuksen kohteen, mitä he voivat tehdä yhdessä. Nuoret harrastavat esimerkiksi aktiivisesti liikuntaa kuten lentopalloa ja jalkapalloa.
Noorulhaqin kaverit, joilla on tukiperhe, ovat kertoneet, että kummiperhe on todella tärkeä voimavara:
– He oppivat paljon ja heillä on se tunne, että heillä on oma perhe. Tukiperhe on antanut oman perheen täällä.
Noorulhaqin mukaan nuori tarvitsee luotettavan ihmisen, kuten tukikummin, joka kuuntelee ja jolle nuori voi kertoa itselleen tärkeistä asioista.
Noorulhaq Haqiar.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi