KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
– Kumpi on varmempi tapa vaurastua Suomessa, lottoaminen vai sijoittaminen?
– Miksi naisten eläkekertymä on niin paljon pienempi kuin miehillä?
– Miten köyhä voi päästä irti köyhyysloukosta vai voiko ylipäätään?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Välitason järjestämässä Nainen ja raha – tilaisuudessa Kirkkonummen palvelukeskuksessa keskiviikkona, 25.9. Liekö se paljon puhuttu tosiasia, että naisen euro on 80 senttiä tai se vanha perinne, että rahasta ei ole soveliasta puhua, syynä siihen, että tällä kertaa kuulijajoukko oli tavanomaista pienempi. Mutta ne jotka tulivat, saivat monipuolisen ja mielenkiintoisen kattauksen teemaan huippuosaajien toimesta ja eri näkökulmista. Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen valotti eläkekertymien syntymistä, köyhyystutkija, tohtorikoulutettava Eeva-Maria Grekula Turun yliopistosta köyhyyden vaikutuksia ihmisen arkeen ja senioristrategisti Kaisa Kivipelto Danske Bankista, miten saavuttaa taloudellinen mielenrauha.
Suomessa miesten keskimääräinen eläke on 1900 euroa ja naisilla 1500 euroa. Koska eläkesäännöt ovat samat miehille ja naisille ja eläkkeet kertyvät työuran aikaisista ansioista, tulos kertoo naisten alhaisemmasta palkkatasosta ja lyhyemmästä työurasta.
– Naisilla tässä vaikuttavat vähäisemmät ylityöt, osa-aikatyö, äitiyslomat ja vanhempainvapaiden käyttäminen miehiä enemmän, listasi Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Tilastojen valossa nainen käyttää yli 90%:sesti vanhempainvapaan. Ennen miehet olivat huomattavasti naisia enemmän työelämässä, mutta tämä asia on nykyään tasoittunut, joten palkkaero on merkittävin tekijä eläkekertymän eroissa.
Palkkaero miesten ja naisten välillä kapenee Kuivalaisen mukaan todella hitaasti. Iso tekijä tässä on se, että Suomessa on Euroopan eriytynein jako mies- tai naisvaltaisiin ammatteihin eli myös koulutus on sukupuolittunut.
– 90% sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikoista on naisten hallussa, kun taasen luonnontieteen ja tekniikan aloilla on saman verran miehiä. Palkkaerot lähtevät eriytymään heti valmistumisen jälkeen. Viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta nuoret miehet tienaavat n. 3000€ ja naiset 2.500€, Kuivalainen kertoi.
Väite, että naiset tekevät vähemmän ylitöitä, ei oman ja tuttavien työhistorian valossa tunnu todelta, vaan pikemminkin kyse on siitä, että naisten ylitöistä ei makseta. Tunnolliset naiset tekevät ylipitkää työpäivää esim. opettajana suunnittelemalla opetustunteja ja koulun tapahtumia, korjaamalla kokeita, pitämällä yhteisiä palavereja ja yhteyksiä vanhempiin tuntitolkulla työpäivän jälkeen, mutta tästä kaikesta ei kerry mitään palkanlisää.
Saman koin itsekin freelance-vuosinani. Ohjaus- ja opetustunneista kyllä maksettiin, mutta nämä maksetut tunnit saattoivat kattaa vain noin 20% työn vaatimasta kokonaisajasta, jotta se tulisi hyvin tehdyksi. Tämä ilmainen työ näkyy eläkkeessäni, valitettavasti, ikävänä ”ilmavuutena”.
Köyhyystutkija Eeva-Maria Grekulan mukaan absoluuttisessa köyhyydessä on vajetta elämän tärkeimmistä perustarpeista, mutta suhteellista köyhyyttä voi kokea jo silloin, jos ihmisellä ei ole varaa elää siten kuin kyseisessä yhteiskunnassa katsotaan normaaliksi.
– Jokaisella tulisi olla varaa sellaisiin välttämättömyyksiin, joita ilman ei voi häpeää tuntematta toimia yhteiskunnan kansalaisena, hän valotti tätä puolta todeten, että köyhyys on Suomessa nousussa. Peräti 23,4% ihmisistä joutuu tinkimään ruuasta, lääkkeistä ja lääkäripalveluista. Suomessa yhden hengen taloudessa köyhyysraja ansioissa on 1200 ja kahden aikuisen perheessä yhteensä 1850 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2015 peräti 471.000 kansalaista, joista neljännes oli lapsia eli lähes 9% väestöstä joutui elämään alle minimibudjetin. Köyhyysriski vaanii erityisesti nuoria opiskelijoita ja yli 75-vuotiata naisia. yksinhuoltajuus, työttömyys ja joustamaton työelämä synnyttävät köyhyyttä. Suomessa kotitalouksien velkaantuminen onkin lisääntynyt viime vuosina.
– Minulta on viety oikeus päättää omasta elämästäni! – En voi jatkokouluttautua. – En voi panostaa lapsettomuushoitoihin. – Odotan vain kuolemaa – Ainut jota voisin enää tehdä, on lopettaa eläminen, muun muassa tällaisia vastauksia Grekula on saanut tutkittaviltaan, miten köyhyys näkyy arjessa.
– Häpeä liittyy aina köyhyyteen. Mitä syvempi köyhyys, sitä herkemmin koetaan häpeää. Köyhyys aiheuttaa vetäytymistä, epätoivoa, masennusta, vihaa ja katkeruutta.
– Köyhyys vaikeuttaa myös yhteiskunnallista osallistumista ja tuo yksinäisyyttä, kun ei ole varaa lähteä muiden kanssa tapahtumiin, Grekula valotti saamiaan tutkimustuloksia, jossa poikkeuksellista oli vain pienituloisten eläkeläisnaisten toimeliaisuus. Hän arvioi että naisille ei köyhyydestä lankea niin suuri häpeä kuin miehille, mutta itselle tuli mieleen, että ehkäpä tämänikäiset naiset joutuivat sodan jälkeisinä pulavuosina selviämään vähillä tuloilla ja paljolla työllä ja se vaikuttaa nyt positiivisesti.
Grekula painotti, että hyväntekeväisyys ei riitä kohentamaan köyhien asemaa, vaan siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä ja köyhyyden vähentäminen on taloudellisesti ja moraalisesti perusteltua.
Senioristrategisti Kaisa Kivipellon mukaan suomalaiset eivät vieläkään ole kovin innostuneita sijoittamisesta ja sitä perustellaan usein joko tietotaidon tai rahan puutteella. Suomi onkin tässä Pohjoismaiden peränpitäjiä.
Kivipellon mukaan sijoittamisen voi aloittaa vaikka 10 eurolla ja vaikka ei tietäisi siitä mitään, koska pankeilla on ammatti-ihmisiä opastamassa alkuun. Kivipeltokin on toiminut asiakkaiden osakesalkkujen hoitajana ja hän huomasi työssään, että naiset ovat keskimäärin parempia sijoittajia, koska heidän maltillinen riskinottonsa luo edellytyksiä menestymiseen. Miehet sen sijaan yliarvioivat helposti tietonsa ja ottavat siksi suurempia riskejä.
Sijoittamisesta kiinnostuneille Danske Bank on alkanut järjestää podcast-livelähetyksiä teemalla Taloudellinen mielenrauha.
– Vaurastuminen tuo vapautta taloushuolista ja se antaa myös itsenäisyyttä ja valinnanvapauksia oman elämänsä suhteen, Kivipelto listasi hyötyjä ja kannusti pienituloisiakin liittymään sijoittajien joukkoon.
Suomalaiset uskovat sijoittamisen sijaan vaurastuvansa lottoamisella, mutta tilastotieteen valossa se on hyvin epävarma tie. Jokainen aikuinen suomalainen käyttää keskimäärin 50 euroa kuukaudessa lottoamiseen, mikä tekee vuositasolla noin 600 euroa!
– Jos täysi-ikäiseksi tullut nuori käyttäisi tuon saman summan vuodessa osakesäästämiseen, 50 vuoden aikana siitä kertyisi keskimäärin 260.000 euroa käytettäväksi eläkeläisenä. Jos lottovoittoa ei tule, tuo summa on kadonnut taivaan tuuliin. Vaikka osakemarkkinat nousevat ja laskevat, pitkällä aikavälillä niistä saa kyllä tuottoa, Kivipelto antoi pohdittavaa.
– Vaikka naisten euro on 80 senttiä, hinnoissa se ei näy. Feministisin teko naiselta on ottaa omat raha-asiat hallintaan, myös illan juontajana toiminut Pirkko Lehtinen totesi iloiten siitä, että raha-asioista puhuminen ei ole enää niin suuri tabu ja että naisiakin rohkaistaan sijoittajiksi. Nuorten naisten puuttuminen kuulijoiden joukosta häntä vähän harmitti, sillä illan viesti oli selkeä: Nuorena on jo valmistauduttava siihen, ettei köyhyys iske eläkeiässä!
LIISA KOSONEN
ILLAN juontaja, Pirkko Lehtinen antoi kukkaset kiitoksena illan puhujavieraille, vas. Kaisa Kivipelto, Eeva-Maria Grekula ja Susan Kuivalainen.
Satu Holmlund
VÄLITASON naisten järjestämä Nainen ja raha – tapahtuma oli mielenkiintoinen kattaus teeman ympäriltä. Tässä puheenvuoron käyttäjänä Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Satu Holmlund
MIKÄ ihmeen Välitaso? yhä edelleen ihmetellään. Tässä heistä vas. takana Anita Seppovaara, Lea Rantanen, Marja-Liisa Honkasalo, Marja-Leena Helin ja Ulla Aitta, edessä Marja-Leena Ruottu ja Pirkko Lehtinen.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
– Kumpi on varmempi tapa vaurastua Suomessa, lottoaminen vai sijoittaminen?
– Miksi naisten eläkekertymä on niin paljon pienempi kuin miehillä?
– Miten köyhä voi päästä irti köyhyysloukosta vai voiko ylipäätään?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Välitason järjestämässä Nainen ja raha – tilaisuudessa Kirkkonummen palvelukeskuksessa keskiviikkona, 25.9. Liekö se paljon puhuttu tosiasia, että naisen euro on 80 senttiä tai se vanha perinne, että rahasta ei ole soveliasta puhua, syynä siihen, että tällä kertaa kuulijajoukko oli tavanomaista pienempi. Mutta ne jotka tulivat, saivat monipuolisen ja mielenkiintoisen kattauksen teemaan huippuosaajien toimesta ja eri näkökulmista. Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen valotti eläkekertymien syntymistä, köyhyystutkija, tohtorikoulutettava Eeva-Maria Grekula Turun yliopistosta köyhyyden vaikutuksia ihmisen arkeen ja senioristrategisti Kaisa Kivipelto Danske Bankista, miten saavuttaa taloudellinen mielenrauha.
Suomessa miesten keskimääräinen eläke on 1900 euroa ja naisilla 1500 euroa. Koska eläkesäännöt ovat samat miehille ja naisille ja eläkkeet kertyvät työuran aikaisista ansioista, tulos kertoo naisten alhaisemmasta palkkatasosta ja lyhyemmästä työurasta.
– Naisilla tässä vaikuttavat vähäisemmät ylityöt, osa-aikatyö, äitiyslomat ja vanhempainvapaiden käyttäminen miehiä enemmän, listasi Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Tilastojen valossa nainen käyttää yli 90%:sesti vanhempainvapaan. Ennen miehet olivat huomattavasti naisia enemmän työelämässä, mutta tämä asia on nykyään tasoittunut, joten palkkaero on merkittävin tekijä eläkekertymän eroissa.
Palkkaero miesten ja naisten välillä kapenee Kuivalaisen mukaan todella hitaasti. Iso tekijä tässä on se, että Suomessa on Euroopan eriytynein jako mies- tai naisvaltaisiin ammatteihin eli myös koulutus on sukupuolittunut.
– 90% sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikoista on naisten hallussa, kun taasen luonnontieteen ja tekniikan aloilla on saman verran miehiä. Palkkaerot lähtevät eriytymään heti valmistumisen jälkeen. Viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta nuoret miehet tienaavat n. 3000€ ja naiset 2.500€, Kuivalainen kertoi.
Väite, että naiset tekevät vähemmän ylitöitä, ei oman ja tuttavien työhistorian valossa tunnu todelta, vaan pikemminkin kyse on siitä, että naisten ylitöistä ei makseta. Tunnolliset naiset tekevät ylipitkää työpäivää esim. opettajana suunnittelemalla opetustunteja ja koulun tapahtumia, korjaamalla kokeita, pitämällä yhteisiä palavereja ja yhteyksiä vanhempiin tuntitolkulla työpäivän jälkeen, mutta tästä kaikesta ei kerry mitään palkanlisää.
Saman koin itsekin freelance-vuosinani. Ohjaus- ja opetustunneista kyllä maksettiin, mutta nämä maksetut tunnit saattoivat kattaa vain noin 20% työn vaatimasta kokonaisajasta, jotta se tulisi hyvin tehdyksi. Tämä ilmainen työ näkyy eläkkeessäni, valitettavasti, ikävänä ”ilmavuutena”.
Köyhyystutkija Eeva-Maria Grekulan mukaan absoluuttisessa köyhyydessä on vajetta elämän tärkeimmistä perustarpeista, mutta suhteellista köyhyyttä voi kokea jo silloin, jos ihmisellä ei ole varaa elää siten kuin kyseisessä yhteiskunnassa katsotaan normaaliksi.
– Jokaisella tulisi olla varaa sellaisiin välttämättömyyksiin, joita ilman ei voi häpeää tuntematta toimia yhteiskunnan kansalaisena, hän valotti tätä puolta todeten, että köyhyys on Suomessa nousussa. Peräti 23,4% ihmisistä joutuu tinkimään ruuasta, lääkkeistä ja lääkäripalveluista. Suomessa yhden hengen taloudessa köyhyysraja ansioissa on 1200 ja kahden aikuisen perheessä yhteensä 1850 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2015 peräti 471.000 kansalaista, joista neljännes oli lapsia eli lähes 9% väestöstä joutui elämään alle minimibudjetin. Köyhyysriski vaanii erityisesti nuoria opiskelijoita ja yli 75-vuotiata naisia. yksinhuoltajuus, työttömyys ja joustamaton työelämä synnyttävät köyhyyttä. Suomessa kotitalouksien velkaantuminen onkin lisääntynyt viime vuosina.
– Minulta on viety oikeus päättää omasta elämästäni! – En voi jatkokouluttautua. – En voi panostaa lapsettomuushoitoihin. – Odotan vain kuolemaa – Ainut jota voisin enää tehdä, on lopettaa eläminen, muun muassa tällaisia vastauksia Grekula on saanut tutkittaviltaan, miten köyhyys näkyy arjessa.
– Häpeä liittyy aina köyhyyteen. Mitä syvempi köyhyys, sitä herkemmin koetaan häpeää. Köyhyys aiheuttaa vetäytymistä, epätoivoa, masennusta, vihaa ja katkeruutta.
– Köyhyys vaikeuttaa myös yhteiskunnallista osallistumista ja tuo yksinäisyyttä, kun ei ole varaa lähteä muiden kanssa tapahtumiin, Grekula valotti saamiaan tutkimustuloksia, jossa poikkeuksellista oli vain pienituloisten eläkeläisnaisten toimeliaisuus. Hän arvioi että naisille ei köyhyydestä lankea niin suuri häpeä kuin miehille, mutta itselle tuli mieleen, että ehkäpä tämänikäiset naiset joutuivat sodan jälkeisinä pulavuosina selviämään vähillä tuloilla ja paljolla työllä ja se vaikuttaa nyt positiivisesti.
Grekula painotti, että hyväntekeväisyys ei riitä kohentamaan köyhien asemaa, vaan siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä ja köyhyyden vähentäminen on taloudellisesti ja moraalisesti perusteltua.
Senioristrategisti Kaisa Kivipellon mukaan suomalaiset eivät vieläkään ole kovin innostuneita sijoittamisesta ja sitä perustellaan usein joko tietotaidon tai rahan puutteella. Suomi onkin tässä Pohjoismaiden peränpitäjiä.
Kivipellon mukaan sijoittamisen voi aloittaa vaikka 10 eurolla ja vaikka ei tietäisi siitä mitään, koska pankeilla on ammatti-ihmisiä opastamassa alkuun. Kivipeltokin on toiminut asiakkaiden osakesalkkujen hoitajana ja hän huomasi työssään, että naiset ovat keskimäärin parempia sijoittajia, koska heidän maltillinen riskinottonsa luo edellytyksiä menestymiseen. Miehet sen sijaan yliarvioivat helposti tietonsa ja ottavat siksi suurempia riskejä.
Sijoittamisesta kiinnostuneille Danske Bank on alkanut järjestää podcast-livelähetyksiä teemalla Taloudellinen mielenrauha.
– Vaurastuminen tuo vapautta taloushuolista ja se antaa myös itsenäisyyttä ja valinnanvapauksia oman elämänsä suhteen, Kivipelto listasi hyötyjä ja kannusti pienituloisiakin liittymään sijoittajien joukkoon.
Suomalaiset uskovat sijoittamisen sijaan vaurastuvansa lottoamisella, mutta tilastotieteen valossa se on hyvin epävarma tie. Jokainen aikuinen suomalainen käyttää keskimäärin 50 euroa kuukaudessa lottoamiseen, mikä tekee vuositasolla noin 600 euroa!
– Jos täysi-ikäiseksi tullut nuori käyttäisi tuon saman summan vuodessa osakesäästämiseen, 50 vuoden aikana siitä kertyisi keskimäärin 260.000 euroa käytettäväksi eläkeläisenä. Jos lottovoittoa ei tule, tuo summa on kadonnut taivaan tuuliin. Vaikka osakemarkkinat nousevat ja laskevat, pitkällä aikavälillä niistä saa kyllä tuottoa, Kivipelto antoi pohdittavaa.
– Vaikka naisten euro on 80 senttiä, hinnoissa se ei näy. Feministisin teko naiselta on ottaa omat raha-asiat hallintaan, myös illan juontajana toiminut Pirkko Lehtinen totesi iloiten siitä, että raha-asioista puhuminen ei ole enää niin suuri tabu ja että naisiakin rohkaistaan sijoittajiksi. Nuorten naisten puuttuminen kuulijoiden joukosta häntä vähän harmitti, sillä illan viesti oli selkeä: Nuorena on jo valmistauduttava siihen, ettei köyhyys iske eläkeiässä!
LIISA KOSONEN
ILLAN juontaja, Pirkko Lehtinen antoi kukkaset kiitoksena illan puhujavieraille, vas. Kaisa Kivipelto, Eeva-Maria Grekula ja Susan Kuivalainen.
Satu Holmlund
VÄLITASON naisten järjestämä Nainen ja raha – tapahtuma oli mielenkiintoinen kattaus teeman ympäriltä. Tässä puheenvuoron käyttäjänä Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Satu Holmlund
MIKÄ ihmeen Välitaso? yhä edelleen ihmetellään. Tässä heistä vas. takana Anita Seppovaara, Lea Rantanen, Marja-Liisa Honkasalo, Marja-Leena Helin ja Ulla Aitta, edessä Marja-Leena Ruottu ja Pirkko Lehtinen.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi