KIRKKONUMMI
Suomen tilanne on hankala. Valtionvelan määrä kasvoi vuoden 2020 aikana lähes 125 miljardiin euroon mikä merkitsee sen jo ylittävän 53% bruttokansantuotteesta. Todettakoon, että myös vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena maan talouden kasvu hiipui. Valtionvelka nousi tuolloin 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tiukalla talouspolitiikalla ja menoja leikkaamalla saatiin kuitenkin velkaantuminen pysähtymään. Talouden lievää laskua osattiin odottaan jo muutama vuosi sitten, mutta koronasta ja sen vaikutuksista ei kenelläkään ollut aavistustakaan.
Korona muutti kaiken ja valtio on edelleen joutunut ottamaan lisää velkaa, joskin lainat ovat tänään edullisia. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on tällä hetkellä todellisuudessa miinusmerkkinen, mutta voidaan hyvin perustein kysyä, kuinka kauan korkotilanne tulee jatkumaan lainanottajan kannalta edullisena.
Nyt esiintyy jo arvioita, joiden mukaan Suomen talous lähtisi jo tämän vuoden aikana parin prosentin kasvuun. Käytännössä tämä myös merkitsisi hintojen nousua - inflaatiota. Näin myös lasketaan kansainvälisestikin tapahtuvan. Julkinen velkautuminen on kasvanut kaikkialla länsimaissa. Käytännössä voidaan todeta, että Euroopan keskuspankki tulee nostamaan lainojen ohjauskorkoa kun kasvu on käynnistynyt. Tämä tulee heijastumaan myös Suomen talouden tilaan.
Valtio on tukenut kuntia varsin anteliaasti, mutta on muistettava, että näin runsas tuki ei voi jatkua loputtomiin. Kiistatta useiden kuntien kohdalla vuoden 2020 talous osoitti ylijäämää Todellisuudessa kuntien talous oli ilman valtion koronatukea selkeästi alijäämäinen. Tämä on se raaka todellisuus johon uudet kuntien luottotehtäviin valitut joutuvat paneutumaan. Helppoja ratkaisuja ei tule olemaan vaan jo tehdyt ratkaisut ohjaavat paljolti myös tulevia toimia.
Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan on ”jälkiviisaus kaikkien viisauksien lajeista paras”. Näin on selvää, että aikaisempia päätöksiä joudutaan myös arvioimaan uudelleen ja tarvittaessa modifioimaan niitä, mikäli sellaiseen on tarvetta ja mahdollisuus. Kirjastohanke on saanut laajaa, jopa kansainvälistä huomiota siihen liittyvän arkkitehtuurinsa ansiosta. Kielteistä asiassa on puolestaan hankkeen talousarvion merkittävä ylittyminen, mikä oli seurausta rakennusurakoitsijan konkurssista. Tällaisia urakoitsijoiden virhevalintoja ei saa tapahtua tulevaisuudessa.
Opetussektorin puolella suurin investointi on uusi koulukeskus, mutta toisaalta joudun toteamaan, että asiaa ei vielä ole hoidettu loppuun, sillä ruotsinkielisen koulukeskuksen kohtalo on edelleen ratkaisematta. Ongelmaksi näen myös uuden hyvinvointikeskuksen tulevaisuuden lähinnä siksi, että sen asemasta uudessa sote-mallissa ei ole varmuutta. Sote- mallista ja sen toteuttamisesta kiistellään edelleen eduskunnassa.
Yksi asia on kuitenkin selvä, nimittäin se, että kunta joutuu maksamaan rakentamiseen otetun velan korkoineen. Sekin on selvää, että kunnan talousarvion tulee olla tasapainossa ja velanottoa on vältettävä missä vain se on mahdollista. On syytä varautua tiukan budjettikurin aikaan.
Yhdestä asiasta olen täysin varma - näitä asioita ratkaisemaan tarvitaan yhteistyökykyinen osaava kunnanvaltuusto ja hallitus.
GLEN LINDHOLM
Suurlähettiläs emeritus
Kuntavaaliehdokas
RKP
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
Suomen tilanne on hankala. Valtionvelan määrä kasvoi vuoden 2020 aikana lähes 125 miljardiin euroon mikä merkitsee sen jo ylittävän 53% bruttokansantuotteesta. Todettakoon, että myös vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena maan talouden kasvu hiipui. Valtionvelka nousi tuolloin 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tiukalla talouspolitiikalla ja menoja leikkaamalla saatiin kuitenkin velkaantuminen pysähtymään. Talouden lievää laskua osattiin odottaan jo muutama vuosi sitten, mutta koronasta ja sen vaikutuksista ei kenelläkään ollut aavistustakaan.
Korona muutti kaiken ja valtio on edelleen joutunut ottamaan lisää velkaa, joskin lainat ovat tänään edullisia. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on tällä hetkellä todellisuudessa miinusmerkkinen, mutta voidaan hyvin perustein kysyä, kuinka kauan korkotilanne tulee jatkumaan lainanottajan kannalta edullisena.
Nyt esiintyy jo arvioita, joiden mukaan Suomen talous lähtisi jo tämän vuoden aikana parin prosentin kasvuun. Käytännössä tämä myös merkitsisi hintojen nousua - inflaatiota. Näin myös lasketaan kansainvälisestikin tapahtuvan. Julkinen velkautuminen on kasvanut kaikkialla länsimaissa. Käytännössä voidaan todeta, että Euroopan keskuspankki tulee nostamaan lainojen ohjauskorkoa kun kasvu on käynnistynyt. Tämä tulee heijastumaan myös Suomen talouden tilaan.
Valtio on tukenut kuntia varsin anteliaasti, mutta on muistettava, että näin runsas tuki ei voi jatkua loputtomiin. Kiistatta useiden kuntien kohdalla vuoden 2020 talous osoitti ylijäämää Todellisuudessa kuntien talous oli ilman valtion koronatukea selkeästi alijäämäinen. Tämä on se raaka todellisuus johon uudet kuntien luottotehtäviin valitut joutuvat paneutumaan. Helppoja ratkaisuja ei tule olemaan vaan jo tehdyt ratkaisut ohjaavat paljolti myös tulevia toimia.
Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan on ”jälkiviisaus kaikkien viisauksien lajeista paras”. Näin on selvää, että aikaisempia päätöksiä joudutaan myös arvioimaan uudelleen ja tarvittaessa modifioimaan niitä, mikäli sellaiseen on tarvetta ja mahdollisuus. Kirjastohanke on saanut laajaa, jopa kansainvälistä huomiota siihen liittyvän arkkitehtuurinsa ansiosta. Kielteistä asiassa on puolestaan hankkeen talousarvion merkittävä ylittyminen, mikä oli seurausta rakennusurakoitsijan konkurssista. Tällaisia urakoitsijoiden virhevalintoja ei saa tapahtua tulevaisuudessa.
Opetussektorin puolella suurin investointi on uusi koulukeskus, mutta toisaalta joudun toteamaan, että asiaa ei vielä ole hoidettu loppuun, sillä ruotsinkielisen koulukeskuksen kohtalo on edelleen ratkaisematta. Ongelmaksi näen myös uuden hyvinvointikeskuksen tulevaisuuden lähinnä siksi, että sen asemasta uudessa sote-mallissa ei ole varmuutta. Sote- mallista ja sen toteuttamisesta kiistellään edelleen eduskunnassa.
Yksi asia on kuitenkin selvä, nimittäin se, että kunta joutuu maksamaan rakentamiseen otetun velan korkoineen. Sekin on selvää, että kunnan talousarvion tulee olla tasapainossa ja velanottoa on vältettävä missä vain se on mahdollista. On syytä varautua tiukan budjettikurin aikaan.
Yhdestä asiasta olen täysin varma - näitä asioita ratkaisemaan tarvitaan yhteistyökykyinen osaava kunnanvaltuusto ja hallitus.
GLEN LINDHOLM
Suurlähettiläs emeritus
Kuntavaaliehdokas
RKP
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi