KIRKKONUMMI
Kirkkonummen Sanomissa 28.5.2021 oli juttu tietulleja käsittelevästä webinaarista, jonka Kirkkonummen Kokoomus järjesti. Osallistuin keskusteluun webinaarin lopussa ja nostin keskusteluun pari seikkaa. Jutussa on sikäli pieni virhe, että liiketoimintamalliaspektin nostin esiin minä, ja sen jälkeen kunnanvaltuutettu Kim Åström kommentoi puheenvuoroani.
Kommentissani nostin esiin sen seikan, että Suomeen kaavailtu systeemi ei vastaa palvelukonseptiltaan muissa maissa tyypillisiä tietulliratkaisuja. Tässä hahmotelmassa tarkoituksena on rajoittaa liikennettä pääkaupunkiseudun ruuhkissa ja kerätä varoja autoilijoilta. Ulkomailla tietulleja hyödynnetään tyypillisesti niin, että vaihtoehtoina on laadukas ja nopea (ehkäpä yksityisesti ylläpidetty) moottoritie tai ajaa pienempiä paikallisteitä hitaammin. Paikallistiet ovat usein huonommassa kunnossa. Maksu moottoritien käytöstä tapahtuu sisäänajo- ja poistumisrampilla eikä jonkin vyöhykkeen ylittäessä. Tässä siis maksetaan konkreettisesta lisäarvosta, eli maksulle on palvelutasossa selkeä vastine.
Suomen mallissa ilmeisesti maksua haluttaisiin periä ilman vastaavaa lisäarvoa sen perusteella, että teitä käytetään, joskaan konsepti ei ole loppuun asti hahmoteltu, tai vaihtoehtoja on sen verran, että lopullinen toteutustapa on vielä epäselvä. Usein puhutaan "ruuhkamaksuista" ja tietulleista määrittelemättä tarkemmin, mistä on kyse.
Tietullien rinnastus muualla käytössä oleviin ei siis aina ole kahden samanlaisen ratkaisun vertailua. Ollaan sellaisen keskustelun äärellä, tarjotaanko parempi palvelu heille, joilla on varaa maksaa liikkuvuudesta; tämä istuu hieman huonosti suomalaiseen demokratiaan. Liikenteessä olisi kahden kerroksen väkeä. Ei tarvitse omistaa kristallipalloa ennustaakseen, että vasemmisto luonnollisesti ehdottaisi seuraavaksi, että tien käytöstä maksettaisiin progressiivisesti varallisuuden mukaan.
Tästä päästään jutussa mainittuun kommenttiini tietullien mahdollisista sivuvaikutuksista paikallisliikenteeseen. Mikäli maksu peritään vain moottoritien käytöstä, liikennettä alkaa ohjautua suuria määriä hitaammille paikallisväylille. Tämä luo ruuhkia paikalliseen liikkumiseen ja aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia rasitettujen alueiden asukkaille.
Käytin esimerkkinä Helsinki-Turku-moottoritietä, koska itse liikennöin sitä kautta. Moottoritien maksullisuus ohjaisi liikennettä Vanhalle Turuntielle, ja tämä liikenne sitten kulkisi Veikkolan liikenneympyröiden läpi. On turha argumentoida, että tämä liikenne olisi vähäistä, sillä moottoritien kapasiteetti on niin suuri, että jopa 5-10% siitä liikenteestä olisi kestämätön. Tiedämme kokemuksesta miten liikenne tukkeutuu, kun moottoritiellä tapahtuu onnettomuus, ja osa autoilijoista siirtyy Ämmässuon rampilta Vanhalle Turuntielle.
On muistettava, että valtaosa liikenteestä liittyy töissä käyntiin ja yritysten toimintaan. Vapaa-aikaan liittyvä ajelu on pienemmässä roolissa.
Jutussa mainitaan myös esiin nostamani huomio kannustinloukuista. Kirkkonummelta liikennöinti on jo nyt kallista etäisyyksien vuoksi ja kustannusten nousu tietullien kautta lisäisi sitä entisestään. Tietullien avulla luodaan helposti kannustinloukkuja; pienemmissä tuloluokissa töissäkäynnin kustannukset voivat nousta niin, että on kannattavampaa jäädä kotiin.
Kannustinloukku voisi muodostua myös yrityksille: kunta maksumuurin takana on yritykselle luonnollisesti vähemmän houkutteleva. Erilaisten veroetujen hyödyntäminen kannustinloukkujen kompensointiin on taas turhaa byrokratiaa, joka sekin maksaa.
Näiden seikkojen vuoksi vastustan jyrkästi tietulleja. Olen vahvasti raideyhteyksien kehittämisen kannalla; toimivat raideyhteydet ovat paras keino saada ruuhkia purettua.
Tässä kohtaa nostin esiin liityntäpysäköinnin haasteet ja sen, miten tärkeää niiden kehittäminen on. Syöttöliikenne juna-asemille ja bussivuorojen kylkeen tapahtuu Kirkkonummella pitkälti omalla autolla. (Korvaavaa vaihtoehtoa ei ainakaan itselläni ole lainkaan, eikä sitä ole maaseutumaisilla alueilla taloudellista järjestää kunnallisesti.) Näin ollen parkkipaikan löytyminen on välttämättömyys, jotta osan matkaa voi liikkua julkisilla. Liityntäpysäköinnin kehittäminen vaatii oman kirjoituksensa.
SAARA BRAX
Tekniikan tohtori
Kuntavaaliehdokas Kirkkonummella (KOK)
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen Sanomissa 28.5.2021 oli juttu tietulleja käsittelevästä webinaarista, jonka Kirkkonummen Kokoomus järjesti. Osallistuin keskusteluun webinaarin lopussa ja nostin keskusteluun pari seikkaa. Jutussa on sikäli pieni virhe, että liiketoimintamalliaspektin nostin esiin minä, ja sen jälkeen kunnanvaltuutettu Kim Åström kommentoi puheenvuoroani.
Kommentissani nostin esiin sen seikan, että Suomeen kaavailtu systeemi ei vastaa palvelukonseptiltaan muissa maissa tyypillisiä tietulliratkaisuja. Tässä hahmotelmassa tarkoituksena on rajoittaa liikennettä pääkaupunkiseudun ruuhkissa ja kerätä varoja autoilijoilta. Ulkomailla tietulleja hyödynnetään tyypillisesti niin, että vaihtoehtoina on laadukas ja nopea (ehkäpä yksityisesti ylläpidetty) moottoritie tai ajaa pienempiä paikallisteitä hitaammin. Paikallistiet ovat usein huonommassa kunnossa. Maksu moottoritien käytöstä tapahtuu sisäänajo- ja poistumisrampilla eikä jonkin vyöhykkeen ylittäessä. Tässä siis maksetaan konkreettisesta lisäarvosta, eli maksulle on palvelutasossa selkeä vastine.
Suomen mallissa ilmeisesti maksua haluttaisiin periä ilman vastaavaa lisäarvoa sen perusteella, että teitä käytetään, joskaan konsepti ei ole loppuun asti hahmoteltu, tai vaihtoehtoja on sen verran, että lopullinen toteutustapa on vielä epäselvä. Usein puhutaan "ruuhkamaksuista" ja tietulleista määrittelemättä tarkemmin, mistä on kyse.
Tietullien rinnastus muualla käytössä oleviin ei siis aina ole kahden samanlaisen ratkaisun vertailua. Ollaan sellaisen keskustelun äärellä, tarjotaanko parempi palvelu heille, joilla on varaa maksaa liikkuvuudesta; tämä istuu hieman huonosti suomalaiseen demokratiaan. Liikenteessä olisi kahden kerroksen väkeä. Ei tarvitse omistaa kristallipalloa ennustaakseen, että vasemmisto luonnollisesti ehdottaisi seuraavaksi, että tien käytöstä maksettaisiin progressiivisesti varallisuuden mukaan.
Tästä päästään jutussa mainittuun kommenttiini tietullien mahdollisista sivuvaikutuksista paikallisliikenteeseen. Mikäli maksu peritään vain moottoritien käytöstä, liikennettä alkaa ohjautua suuria määriä hitaammille paikallisväylille. Tämä luo ruuhkia paikalliseen liikkumiseen ja aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia rasitettujen alueiden asukkaille.
Käytin esimerkkinä Helsinki-Turku-moottoritietä, koska itse liikennöin sitä kautta. Moottoritien maksullisuus ohjaisi liikennettä Vanhalle Turuntielle, ja tämä liikenne sitten kulkisi Veikkolan liikenneympyröiden läpi. On turha argumentoida, että tämä liikenne olisi vähäistä, sillä moottoritien kapasiteetti on niin suuri, että jopa 5-10% siitä liikenteestä olisi kestämätön. Tiedämme kokemuksesta miten liikenne tukkeutuu, kun moottoritiellä tapahtuu onnettomuus, ja osa autoilijoista siirtyy Ämmässuon rampilta Vanhalle Turuntielle.
On muistettava, että valtaosa liikenteestä liittyy töissä käyntiin ja yritysten toimintaan. Vapaa-aikaan liittyvä ajelu on pienemmässä roolissa.
Jutussa mainitaan myös esiin nostamani huomio kannustinloukuista. Kirkkonummelta liikennöinti on jo nyt kallista etäisyyksien vuoksi ja kustannusten nousu tietullien kautta lisäisi sitä entisestään. Tietullien avulla luodaan helposti kannustinloukkuja; pienemmissä tuloluokissa töissäkäynnin kustannukset voivat nousta niin, että on kannattavampaa jäädä kotiin.
Kannustinloukku voisi muodostua myös yrityksille: kunta maksumuurin takana on yritykselle luonnollisesti vähemmän houkutteleva. Erilaisten veroetujen hyödyntäminen kannustinloukkujen kompensointiin on taas turhaa byrokratiaa, joka sekin maksaa.
Näiden seikkojen vuoksi vastustan jyrkästi tietulleja. Olen vahvasti raideyhteyksien kehittämisen kannalla; toimivat raideyhteydet ovat paras keino saada ruuhkia purettua.
Tässä kohtaa nostin esiin liityntäpysäköinnin haasteet ja sen, miten tärkeää niiden kehittäminen on. Syöttöliikenne juna-asemille ja bussivuorojen kylkeen tapahtuu Kirkkonummella pitkälti omalla autolla. (Korvaavaa vaihtoehtoa ei ainakaan itselläni ole lainkaan, eikä sitä ole maaseutumaisilla alueilla taloudellista järjestää kunnallisesti.) Näin ollen parkkipaikan löytyminen on välttämättömyys, jotta osan matkaa voi liikkua julkisilla. Liityntäpysäköinnin kehittäminen vaatii oman kirjoituksensa.
SAARA BRAX
Tekniikan tohtori
Kuntavaaliehdokas Kirkkonummella (KOK)
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi