KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
”On löydettävä tasapaino ihmisen, talouden, luonnon ja ilmaston välille tai kaikki kärsivät”
Jo seitsemän vuoden ajan olemme kehittäneet ideaa luoda uudenlainen yhteisöllinen ja päästötön kylämalli taajamien läheisyyteen. Ekoälykyläkonseptin suunnittelun lähtökohdat ovat olleet viihtyvyys, edullisuus, yhteisöllisyys ja vastuullisuus. Tehtaissa tehdyt puurakenteiset asukkaan toiveiden mukaan muunneltavat valmistalot ovat merkittävästi edullisempia ja laadullisesti parempia kuin paikalla rakennetut talot. Rahaa säästyy tai samalla rahalla saa enemmän neliöitä. Haluamme osaltamme olla tuottamassa kohtuuhintaisia asuntoja markkinoille. Ekoälykylä on enemmän toteutus- kuin rakennusprojekti sillä paikalla rakentaminen on tehotonta, kestää kauan, aiheuttaa suuremmat päästöt ja häiritsee naapurustoa enemmän.
Ekoälykylän idean jalostamisessa on ollut mukana yhdyskuntasuunnittelun kovia nimiä kuten Eero Paloheimo, Patrick Eriksson, Eero Lundén sekä parikymmentä eri alojen professoria, tohtoria ja asiantuntijaa useasta yliopistosta ja yrityksestä. Suuren kiitoksen ansaitsevat monet eri puolueita edustavat kirkkonummelaiset vaikuttajat kuten Timo Haapaniemi, Anders Adlercreutz, Antti Kilappa, Ari Harinen, Jens Gelllin ja Mårten Bondestam. Monissa keskusteluissa ja ajatustenvaihdoissa heidän kanssaan on löytynyt erinomaisia ideoita, kontakteja ja näkemyksiä.
Ekoälykylään on jo syntynyt asukasryhmä, jossa on lähes 100 jäsentä vaikka sitä ei ole mitenkään markkinoitu. He ovat kiinnostuneita ryhmärakentamisesta, palstaviljelystä, yhdessä tekemisestä sekä muuttamaan kylään heti kun se on mahdollista. Myös asukasryhmä on tuonut suunnitelmiin monia kannatettavia ihmisten viihtyvyyteen ja toiveisiin liittyviä seikkoja.
Olen luvannut lahjoittaa (verottajan hyväksymällä tavalla ja tietyin ehdoin) miljoona euroa, jotta alueelle saadaan kylätalo, robotisoitava sähköbussi, 4 yhteiskäyttöautoa, sähköpolkupyöriä ja muuta tarpeellista.
Robottibussit mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaisen lähiliikkumisen mallin. Riittävän suuret yhteisöt voisivat operoida itse tällaisia sähköbusseja ja parantaa yhteyksiään läheiseen keskustaan – vielä taloudellisesti järkevällä tavalla. HSL ei kykene järjestämään hyviä ns. on-demand yhteyksiä joka paikkaan. Alkuun tämä lähiliikenne tulee varmasti tarvitsemaan kuljettajan. Robottibussit ja yhteiskäyttöiset autot mahdollistavat jo lähitulevaisuudessa sen, ettei yhteisössä tarvita välttämättä kaikille omia autoja.
Oma lähienergia on ekoälykylän päästöttömyyden mahdollistaja. Tavallisesti rakentajat tekevät ekologisia tekoja asentamalla lämpöpumppuja ja aurinkopaneeleita. Ekoälykylässä ajatuksena on ollut laskea asumisen ja liikkumisen vaatima energian tarve ja suunnitella järjestelmä, jolla voidaan tuottaa tämä energia ilman päästöjä.
Energian varastointi on keskeinen päästöttömyyden mahdollistava tekijä. Sähkön tai lämmön varastointi ei ole pienessä mittakaavassa kovin järkevää. Voimme varastoida maahan auringon lämpöä kesällä ja käyttää sitä lämmitykseen talvella. Jäteveden lämmön talteenotolla kylätasolla voidaan kattaa 17 % kylän lämpöenergian tarpeesta. Volyymiedut 300 asunnon kylän tasolla ovat merkittävät eikä tämä koske vain energiajärjestelmää.
Betonin valmistus ja logistiikka tuottaa maailman hiilidioksidipäästöistä 6–8 %. Ympäristöministeriön raportin mukaan yhden tavallisen betonikerrostalon 80 neliön kolmion rakentamisen pelkät materiaalin hiilidioksidipäästöt ovat 34 tonnia. Tavallisella henkilöautolla voi ajaa vuosittain 15.000 km 18 vuoden ajan aiheuttaakseen samat päästöt. Ihmisen suurin ilmastoon vaikuttava päätös ei olekaan auton hankinta vaan millaisessa talossa asuu – betoni- vai puurakenteisessa. Tärkeintä on siis välttää betonia, ei niinkään maksimoida hiilensidonta massiivipuuseiniin. Olen teettänyt Business Finlandin tuella ekoälykylän ilmastovaikutusarvioinnin, jossa kylää verrataan asukasluvultaan samankokoiseen kerrostaloalueeseen. Tutkimuksessa huomioitiin sähkö, lämpö, maankäyttö, rakennukset ja liikkuminen. Ekoälykylän ilmastovaikutus on vain murto-osa verrokkialueeseen nähden.
Digitaalisuus on suuri mahdollisuus. Olemme luoneet yhdessä Schneider Electricin ja Reaktorin kanssa konseptin kyläapplikaatiolle. Tarkoituksena on yhdistää taloautomaatio, energian tuotannon ja kulutuksen seuranta, kiertotalous, kimppakyytiliikkuminen, turvallisuus, kulunvalvonta, tilojen varaaminen, resurssien varaaminen yhteen sovellusalustaan. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea ja sovellus voisi auttaa eri hyödykkeiden ja laittein tehokasta käyttöä.
Monet tahot kuten useat yliopistot ja Business Finland on nähnyt ekoälykylähankkeen poikkeuksellisena mahdollisuutena toteuttaa asuminen ja liikkuminen päästöttömästi sekä tuottaa edullisempia asumismahdollisuuksia ihmisille. Yhteistä eri puolilta tulleessa palautteessa on ollut: Tämä on poikkeuksellinen hanke ja tämä pitää toteuttaa! EU tukee tällaisia hankkeita Green Deal-ohjelman kautta, joissa on tarjolla 5–15 miljoonan euron tukia. Business Finland myönsi tukea ekoälykylähankkeelle EU-tuen hakemiselle. Tätä hakemusta ei kuitenkaan ole voitu jättää hankkeen aikataulun epävarmuuksien vuoksi. Toivottavasti aikatauluongelmat saadaan ratkaistua.
Olisi toivottavaa, että saisimme mahdollisimman laajan tuen hankkeelle. Kutsunkin myös kunnan virkaportaan ja ympäristöluontoa painottavat ihmiset suunnittelemaan yhdessä ekoälykylää, sillä vastustamalla ja viivästyttämällä luodaan vain ongelmia. Enemmistö tukee varmasti, mutta vähemmistö voi halutessaan viivästyttää hyviäkin hankkeita. Itse en voi taata omaa osaani, mikäli hanke viivästyy paljon.
KARI SAVOLAINEN
Innovaattori ja riippumaton ajattelija
Ekoälykylähankkeen kehittäjä
HAVAINNEKUVA Ekokylän kylänraitilta.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
”On löydettävä tasapaino ihmisen, talouden, luonnon ja ilmaston välille tai kaikki kärsivät”
Jo seitsemän vuoden ajan olemme kehittäneet ideaa luoda uudenlainen yhteisöllinen ja päästötön kylämalli taajamien läheisyyteen. Ekoälykyläkonseptin suunnittelun lähtökohdat ovat olleet viihtyvyys, edullisuus, yhteisöllisyys ja vastuullisuus. Tehtaissa tehdyt puurakenteiset asukkaan toiveiden mukaan muunneltavat valmistalot ovat merkittävästi edullisempia ja laadullisesti parempia kuin paikalla rakennetut talot. Rahaa säästyy tai samalla rahalla saa enemmän neliöitä. Haluamme osaltamme olla tuottamassa kohtuuhintaisia asuntoja markkinoille. Ekoälykylä on enemmän toteutus- kuin rakennusprojekti sillä paikalla rakentaminen on tehotonta, kestää kauan, aiheuttaa suuremmat päästöt ja häiritsee naapurustoa enemmän.
Ekoälykylän idean jalostamisessa on ollut mukana yhdyskuntasuunnittelun kovia nimiä kuten Eero Paloheimo, Patrick Eriksson, Eero Lundén sekä parikymmentä eri alojen professoria, tohtoria ja asiantuntijaa useasta yliopistosta ja yrityksestä. Suuren kiitoksen ansaitsevat monet eri puolueita edustavat kirkkonummelaiset vaikuttajat kuten Timo Haapaniemi, Anders Adlercreutz, Antti Kilappa, Ari Harinen, Jens Gelllin ja Mårten Bondestam. Monissa keskusteluissa ja ajatustenvaihdoissa heidän kanssaan on löytynyt erinomaisia ideoita, kontakteja ja näkemyksiä.
Ekoälykylään on jo syntynyt asukasryhmä, jossa on lähes 100 jäsentä vaikka sitä ei ole mitenkään markkinoitu. He ovat kiinnostuneita ryhmärakentamisesta, palstaviljelystä, yhdessä tekemisestä sekä muuttamaan kylään heti kun se on mahdollista. Myös asukasryhmä on tuonut suunnitelmiin monia kannatettavia ihmisten viihtyvyyteen ja toiveisiin liittyviä seikkoja.
Olen luvannut lahjoittaa (verottajan hyväksymällä tavalla ja tietyin ehdoin) miljoona euroa, jotta alueelle saadaan kylätalo, robotisoitava sähköbussi, 4 yhteiskäyttöautoa, sähköpolkupyöriä ja muuta tarpeellista.
Robottibussit mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaisen lähiliikkumisen mallin. Riittävän suuret yhteisöt voisivat operoida itse tällaisia sähköbusseja ja parantaa yhteyksiään läheiseen keskustaan – vielä taloudellisesti järkevällä tavalla. HSL ei kykene järjestämään hyviä ns. on-demand yhteyksiä joka paikkaan. Alkuun tämä lähiliikenne tulee varmasti tarvitsemaan kuljettajan. Robottibussit ja yhteiskäyttöiset autot mahdollistavat jo lähitulevaisuudessa sen, ettei yhteisössä tarvita välttämättä kaikille omia autoja.
Oma lähienergia on ekoälykylän päästöttömyyden mahdollistaja. Tavallisesti rakentajat tekevät ekologisia tekoja asentamalla lämpöpumppuja ja aurinkopaneeleita. Ekoälykylässä ajatuksena on ollut laskea asumisen ja liikkumisen vaatima energian tarve ja suunnitella järjestelmä, jolla voidaan tuottaa tämä energia ilman päästöjä.
Energian varastointi on keskeinen päästöttömyyden mahdollistava tekijä. Sähkön tai lämmön varastointi ei ole pienessä mittakaavassa kovin järkevää. Voimme varastoida maahan auringon lämpöä kesällä ja käyttää sitä lämmitykseen talvella. Jäteveden lämmön talteenotolla kylätasolla voidaan kattaa 17 % kylän lämpöenergian tarpeesta. Volyymiedut 300 asunnon kylän tasolla ovat merkittävät eikä tämä koske vain energiajärjestelmää.
Betonin valmistus ja logistiikka tuottaa maailman hiilidioksidipäästöistä 6–8 %. Ympäristöministeriön raportin mukaan yhden tavallisen betonikerrostalon 80 neliön kolmion rakentamisen pelkät materiaalin hiilidioksidipäästöt ovat 34 tonnia. Tavallisella henkilöautolla voi ajaa vuosittain 15.000 km 18 vuoden ajan aiheuttaakseen samat päästöt. Ihmisen suurin ilmastoon vaikuttava päätös ei olekaan auton hankinta vaan millaisessa talossa asuu – betoni- vai puurakenteisessa. Tärkeintä on siis välttää betonia, ei niinkään maksimoida hiilensidonta massiivipuuseiniin. Olen teettänyt Business Finlandin tuella ekoälykylän ilmastovaikutusarvioinnin, jossa kylää verrataan asukasluvultaan samankokoiseen kerrostaloalueeseen. Tutkimuksessa huomioitiin sähkö, lämpö, maankäyttö, rakennukset ja liikkuminen. Ekoälykylän ilmastovaikutus on vain murto-osa verrokkialueeseen nähden.
Digitaalisuus on suuri mahdollisuus. Olemme luoneet yhdessä Schneider Electricin ja Reaktorin kanssa konseptin kyläapplikaatiolle. Tarkoituksena on yhdistää taloautomaatio, energian tuotannon ja kulutuksen seuranta, kiertotalous, kimppakyytiliikkuminen, turvallisuus, kulunvalvonta, tilojen varaaminen, resurssien varaaminen yhteen sovellusalustaan. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea ja sovellus voisi auttaa eri hyödykkeiden ja laittein tehokasta käyttöä.
Monet tahot kuten useat yliopistot ja Business Finland on nähnyt ekoälykylähankkeen poikkeuksellisena mahdollisuutena toteuttaa asuminen ja liikkuminen päästöttömästi sekä tuottaa edullisempia asumismahdollisuuksia ihmisille. Yhteistä eri puolilta tulleessa palautteessa on ollut: Tämä on poikkeuksellinen hanke ja tämä pitää toteuttaa! EU tukee tällaisia hankkeita Green Deal-ohjelman kautta, joissa on tarjolla 5–15 miljoonan euron tukia. Business Finland myönsi tukea ekoälykylähankkeelle EU-tuen hakemiselle. Tätä hakemusta ei kuitenkaan ole voitu jättää hankkeen aikataulun epävarmuuksien vuoksi. Toivottavasti aikatauluongelmat saadaan ratkaistua.
Olisi toivottavaa, että saisimme mahdollisimman laajan tuen hankkeelle. Kutsunkin myös kunnan virkaportaan ja ympäristöluontoa painottavat ihmiset suunnittelemaan yhdessä ekoälykylää, sillä vastustamalla ja viivästyttämällä luodaan vain ongelmia. Enemmistö tukee varmasti, mutta vähemmistö voi halutessaan viivästyttää hyviäkin hankkeita. Itse en voi taata omaa osaani, mikäli hanke viivästyy paljon.
KARI SAVOLAINEN
Innovaattori ja riippumaton ajattelija
Ekoälykylähankkeen kehittäjä
HAVAINNEKUVA Ekokylän kylänraitilta.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi