KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Porkkalan kylältä löytyi kivenkolosta kesällä 2020 rahakätkö, jossa oli sadoittain 1700-luvun kolikoita. Vaikka kolikot eivät ole kultaa taikka hopeaa - tuon ajan kolikoiden hopeapitoisuus on alhainen, rahakätkö on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen löytö ja kiinnostava esimerkki ehjänä säilyneestä 1700-luvun rahakätköstä läntisellä Uudellamaalla. Maakuntamuseon tarkastusten jälkeen kolikot saadaan nyt yleisön nähtäväksi Kirkkonummen pääkirjaston Porkkala-saliin.
Näyttelyyn on koottu valokuvia, karttoja ja tietoa myös Porkkalan muista aarteista. Porkkalan alueella on pronssi- ja rautakautisia hautaröykkiöitä ja paljon kiinnostavaa historiaa. Majakat ovat muodostuneet Porkkalan ja koko Kirkkonummen symboleiksi.
Porkkalanniemen ja saariston luonto on ainutlaatuista jopa Euroopan mittakaavassa. Porkkalassa boreaalinen metsä kohtaa Itämeren.
Alue on luonnoltaan monipuolinen, koska suppealla alueella maisema muuttuu vanhoista luonnonmetsistä karuihin luotoihin. Uhanalaisia luontotyyppejä on kartoitettu alueelta yli 40. Laikuittaiset harvinaisiksi käyneet luontotyypit, kuten lehdot, eri suotyypit ja perinnemaisemat tuovat vaihtelevuutta ja rikastavat entisestään alueen monimuotoisuutta.
Alueella on runsas hirvieläinkanta, salaperäinen liito-orava liikkuu öisin reviirillään alueen lehtipuustoisissa metsissä ja saukkoonkin voi törmätä. Selvityksissä on löydetty uhanalaisen korpihohtosammalen esiintymiä. Myös harvinaisia hyönteislajeja saattaa kohdata Porkkalan luonnossa.
Kirkkonummen saariston Natura-alue Porkkalassa on edustava näyte saaristoluonnosta, sillä siihen kuuluu olosuhteiltaan monenlaisia alueita. Laaja saaristo- ja rannikkoalue on erittäin tärkeä saariston luontotyyppien ja useiden lintulajien suojelulle. Saarilla kasvaa esim. uhanalaisia ja vaarantuneita kasvilajeja.
Merilinnusto on runsas. Alueeseen kuuluu eri kokoisia saaria ja vaihtelevia rantajaksoja, minkä vuoksi linnusto on monipuolinen. Alue on erittäin tärkeä useiden lintulajien pesimäympäristönä ja ennen kaikkea muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena. Alueella levähtää kevätmuuton aikana tuhansia vesilintuja, mm. alleja, pilkkasiipiä ja haahkoja.
Suuria merinisäkkäitäkin voi hyvällä onnella havaita, sillä hallit eli harmaahylkeet suosivat alueen luotoja levähdyspaikkoinaan.
Toinen maailmansota nosti Porkkalan poliittiselle maailmankartalle. Sodan loputtua 1944 ns. Porkkalan vuokra-alue vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Alueeseen kuului paljon muutakin kuin Porkkala. Se käsitti kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunnan. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä.
“Porkkalan vuokra-alueesta” tuli osa Neuvostoliittoa. Rajat suljettiin ja alueelle siirrettiin neuvostosotilaita ja siviilejä lähinnä Leningradin lähialueilta. Hallinnollisesti alue kuului Leningradiin.
Alueella asui enimmillään ainakin 10 000 siviiliä ja 20 000 sotilasta. ”Porkkalan vuokra-alue” oli sotilaskaupunki, jossa oli myös sairaala, kouluja ja päiväkoteja.
Eri puolilla aluetta on edelleen maastossa jäljellä kymmeniä bunkkereita ja muita sotilasteknisiä rakennelmia todisteena ajasta, jolloin alue oli osa Neuvostoliittoa.
Rahakätkön todennäköisenä tekoaikana 1700-luvun lopulla kätköpaikka on sijainnut Porkkalan kylän asutuksesta katsoen hieman etäämmällä pelto- ja niittyaukean toisella puolella.
Museoviraston arkeologi Niko Anttiroikon mukaan Porkkalan rahakätkö on kiinnostava esimerkki ilmeisen ehjänä säilyneestä 1700-luvun rahakätköstä läntisellä Uudellamaalla.
Kätköstä löytyi yhteensä 294 yhden ja kahden äyrin kuparirahaa vuosilta 1731-1768. - Nimellisarvoltaan kätkö vastaa 518 äyriä hopearahaa, kertoo Anttiroiko.
-Kätkön tekemisen aikaan tuo rahamäärä olisi ollut päivätöistä miehelle kolmen viikon palkka taikka paimenelle neljän kokonaisen kesän palkka.
Samalla rahalla olisi voinut hankkia 7 kannua ranskalaista viiniä tai 12 kannua ruotsalaista viinaa. 5 paria käytettyjä nahkasaappaita tai 48 jänistä olisi maksanut yhtä paljon, jatkaa Anttiroiko.
Porkkalan kylästä on löytynyt rahakätkö myös Sundsin tilan mailta turpeen noston yhteydessä vuonna 1912. Tämä kätkö sisälsi yhteensä 356 hopeista riikintaaleria vuosilta 1776-1803. Ne oli kätketty suohon puurasiassa.
Metallinilmaisin on alun perin ammattilaisten käyttöön kehitetty työväline metallin etsimiseen maaperästä tai vedestä. Sen käyttö on vähitellen yleistynyt myös kansalaisten parissa harrastusvälineenä.
Metallinetsimen tai siihen rinnastettavan etsintälaiteen tai -työkalun käyttö on sallittua jokamiehenoikeuksien puitteissa. Museovirasto on julkaissut harrastajille oppaan, jossa on perustietoa muinaisjäännöksistä ja muinaisesineistä. Oppaassa annetaan vastauksia harrastamisen yhteydessä Museovirastolle tehtyihin yleisimpiin kysymyksiin. Lisäksi opas antaa tietoa arkeologisesta tutkimuksesta ja muista metallinetsintää harrastavan kannalta kiinnostavista asioista. Opasta on saatavana näyttelystä.
Kirkkonummen kulttuuritoimenjohtaja Maaret Eloranta kertoo, että heillä on suunnitteilla kurssi metallinetsimisestä kiinnostuneille. Kurssi on tarkoitus toteuttaa myöhempänä ajankohtana koronatilanteen niin salliessa.
Porkkalan Rönnskär valittiin majakan rakennuspaikaksi, koska se sijaitsee Tukholmasta Helsinkiin johtavan väylän ja Tallinnaan kääntyvän väylän risteyksessä. Majakka valmistui 15.8.1800.
Sotajoukot ovat runnelleet majakkaa sekä Suomen sodan aikana että Krimin sodan melskeissä. Majakkaa on korjattu, korotettu ja modernisoitu moneen otteeseen.
Porkkalan uusi majakka rakennettiin Kallbådanin ulkoluodolle, jota matalikot ympäröivät. Rakentamisessa käytettiin uutta teräsbetonitekniikkaa. Rakentaminen pienelle ulkoluodolle ei sujunut ongelmitta. Heinäkuussa 1920 myrsky pyyhki mukanaan luodolta rakennustarvikkeet ja elokuussa räjähti rakennusmiesten maihin nostama merimiina surmaten kaksi kokenutta miinanraivaajaa. Majakka otettiin keskeneräisenä käyttöön joulukuussa 1920. Rakennustöitä jatkettiin kiivaaseen tahtiin keväällä ja alkukesästä 1921 ja kesäkuun lopulla se viimein oli valmis.
Itämeren meriliikenteen kannalta tärkeä etappi, Porkkala, esiintyy asiakirjoissa jo ennen Kirkkonummen kirkkopitäjää. Ensimmäinen säilynyt kirjallinen maininta Porkkalasta on latinaksi kirjoitetussa Valdemar II maakirjassa (Liber Census Daniae). Valdemar II (1170-1241) oli Tanskan kuninkaana 1202-1241.
Maakirjasta on säilynyt vain myöhäisempiä kopioita. Asiakirjassa selostetaan yksityiskohtaisesti purjehdusreitti Tanskasta Tallinnaan. Porkkalan osalta maakirjan reittiselostuksessa kerrotaan mitä reittiä Hangosta päästään 10 vikua pitkä purjehdusmatka Porkkalaan (Purkal) ja kuinka Porkkalasta päästään 8 vikun pituinen matka perille Tallinnaan (Reval). Viku on jo mahdollisesti jo viikinkiajalla käytetty matkan mittayksikkö, joka korreloi soutajien vaihto- tai levähdysväliin.
PORKKALAN kylästä, asuintalon pihamaalta löytyi alkukesästä 2020 metallinetsinnän yhteydessä ilmeisen koskematon 1700-luvun lopulle ajoittuva rahakätkö. Osa rahoista on nyt esillä Kirjastotalo Fyyrin näyttelyssä.
Jussi Salo
PORKKALASTA metallinetsinnässä löytynyttä esineistöä, joista osan käyttötarkoitus on edelleen arvoitus.
Jussi Salo
KULTTUURITOIMENJOHTAJA Maaret Eloranta esittelemässä vanhaa Porkkalan kylän karttaa.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Porkkalan kylältä löytyi kivenkolosta kesällä 2020 rahakätkö, jossa oli sadoittain 1700-luvun kolikoita. Vaikka kolikot eivät ole kultaa taikka hopeaa - tuon ajan kolikoiden hopeapitoisuus on alhainen, rahakätkö on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen löytö ja kiinnostava esimerkki ehjänä säilyneestä 1700-luvun rahakätköstä läntisellä Uudellamaalla. Maakuntamuseon tarkastusten jälkeen kolikot saadaan nyt yleisön nähtäväksi Kirkkonummen pääkirjaston Porkkala-saliin.
Näyttelyyn on koottu valokuvia, karttoja ja tietoa myös Porkkalan muista aarteista. Porkkalan alueella on pronssi- ja rautakautisia hautaröykkiöitä ja paljon kiinnostavaa historiaa. Majakat ovat muodostuneet Porkkalan ja koko Kirkkonummen symboleiksi.
Porkkalanniemen ja saariston luonto on ainutlaatuista jopa Euroopan mittakaavassa. Porkkalassa boreaalinen metsä kohtaa Itämeren.
Alue on luonnoltaan monipuolinen, koska suppealla alueella maisema muuttuu vanhoista luonnonmetsistä karuihin luotoihin. Uhanalaisia luontotyyppejä on kartoitettu alueelta yli 40. Laikuittaiset harvinaisiksi käyneet luontotyypit, kuten lehdot, eri suotyypit ja perinnemaisemat tuovat vaihtelevuutta ja rikastavat entisestään alueen monimuotoisuutta.
Alueella on runsas hirvieläinkanta, salaperäinen liito-orava liikkuu öisin reviirillään alueen lehtipuustoisissa metsissä ja saukkoonkin voi törmätä. Selvityksissä on löydetty uhanalaisen korpihohtosammalen esiintymiä. Myös harvinaisia hyönteislajeja saattaa kohdata Porkkalan luonnossa.
Kirkkonummen saariston Natura-alue Porkkalassa on edustava näyte saaristoluonnosta, sillä siihen kuuluu olosuhteiltaan monenlaisia alueita. Laaja saaristo- ja rannikkoalue on erittäin tärkeä saariston luontotyyppien ja useiden lintulajien suojelulle. Saarilla kasvaa esim. uhanalaisia ja vaarantuneita kasvilajeja.
Merilinnusto on runsas. Alueeseen kuuluu eri kokoisia saaria ja vaihtelevia rantajaksoja, minkä vuoksi linnusto on monipuolinen. Alue on erittäin tärkeä useiden lintulajien pesimäympäristönä ja ennen kaikkea muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena. Alueella levähtää kevätmuuton aikana tuhansia vesilintuja, mm. alleja, pilkkasiipiä ja haahkoja.
Suuria merinisäkkäitäkin voi hyvällä onnella havaita, sillä hallit eli harmaahylkeet suosivat alueen luotoja levähdyspaikkoinaan.
Toinen maailmansota nosti Porkkalan poliittiselle maailmankartalle. Sodan loputtua 1944 ns. Porkkalan vuokra-alue vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Alueeseen kuului paljon muutakin kuin Porkkala. Se käsitti kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunnan. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä.
“Porkkalan vuokra-alueesta” tuli osa Neuvostoliittoa. Rajat suljettiin ja alueelle siirrettiin neuvostosotilaita ja siviilejä lähinnä Leningradin lähialueilta. Hallinnollisesti alue kuului Leningradiin.
Alueella asui enimmillään ainakin 10 000 siviiliä ja 20 000 sotilasta. ”Porkkalan vuokra-alue” oli sotilaskaupunki, jossa oli myös sairaala, kouluja ja päiväkoteja.
Eri puolilla aluetta on edelleen maastossa jäljellä kymmeniä bunkkereita ja muita sotilasteknisiä rakennelmia todisteena ajasta, jolloin alue oli osa Neuvostoliittoa.
Rahakätkön todennäköisenä tekoaikana 1700-luvun lopulla kätköpaikka on sijainnut Porkkalan kylän asutuksesta katsoen hieman etäämmällä pelto- ja niittyaukean toisella puolella.
Museoviraston arkeologi Niko Anttiroikon mukaan Porkkalan rahakätkö on kiinnostava esimerkki ilmeisen ehjänä säilyneestä 1700-luvun rahakätköstä läntisellä Uudellamaalla.
Kätköstä löytyi yhteensä 294 yhden ja kahden äyrin kuparirahaa vuosilta 1731-1768. - Nimellisarvoltaan kätkö vastaa 518 äyriä hopearahaa, kertoo Anttiroiko.
-Kätkön tekemisen aikaan tuo rahamäärä olisi ollut päivätöistä miehelle kolmen viikon palkka taikka paimenelle neljän kokonaisen kesän palkka.
Samalla rahalla olisi voinut hankkia 7 kannua ranskalaista viiniä tai 12 kannua ruotsalaista viinaa. 5 paria käytettyjä nahkasaappaita tai 48 jänistä olisi maksanut yhtä paljon, jatkaa Anttiroiko.
Porkkalan kylästä on löytynyt rahakätkö myös Sundsin tilan mailta turpeen noston yhteydessä vuonna 1912. Tämä kätkö sisälsi yhteensä 356 hopeista riikintaaleria vuosilta 1776-1803. Ne oli kätketty suohon puurasiassa.
Metallinilmaisin on alun perin ammattilaisten käyttöön kehitetty työväline metallin etsimiseen maaperästä tai vedestä. Sen käyttö on vähitellen yleistynyt myös kansalaisten parissa harrastusvälineenä.
Metallinetsimen tai siihen rinnastettavan etsintälaiteen tai -työkalun käyttö on sallittua jokamiehenoikeuksien puitteissa. Museovirasto on julkaissut harrastajille oppaan, jossa on perustietoa muinaisjäännöksistä ja muinaisesineistä. Oppaassa annetaan vastauksia harrastamisen yhteydessä Museovirastolle tehtyihin yleisimpiin kysymyksiin. Lisäksi opas antaa tietoa arkeologisesta tutkimuksesta ja muista metallinetsintää harrastavan kannalta kiinnostavista asioista. Opasta on saatavana näyttelystä.
Kirkkonummen kulttuuritoimenjohtaja Maaret Eloranta kertoo, että heillä on suunnitteilla kurssi metallinetsimisestä kiinnostuneille. Kurssi on tarkoitus toteuttaa myöhempänä ajankohtana koronatilanteen niin salliessa.
Porkkalan Rönnskär valittiin majakan rakennuspaikaksi, koska se sijaitsee Tukholmasta Helsinkiin johtavan väylän ja Tallinnaan kääntyvän väylän risteyksessä. Majakka valmistui 15.8.1800.
Sotajoukot ovat runnelleet majakkaa sekä Suomen sodan aikana että Krimin sodan melskeissä. Majakkaa on korjattu, korotettu ja modernisoitu moneen otteeseen.
Porkkalan uusi majakka rakennettiin Kallbådanin ulkoluodolle, jota matalikot ympäröivät. Rakentamisessa käytettiin uutta teräsbetonitekniikkaa. Rakentaminen pienelle ulkoluodolle ei sujunut ongelmitta. Heinäkuussa 1920 myrsky pyyhki mukanaan luodolta rakennustarvikkeet ja elokuussa räjähti rakennusmiesten maihin nostama merimiina surmaten kaksi kokenutta miinanraivaajaa. Majakka otettiin keskeneräisenä käyttöön joulukuussa 1920. Rakennustöitä jatkettiin kiivaaseen tahtiin keväällä ja alkukesästä 1921 ja kesäkuun lopulla se viimein oli valmis.
Itämeren meriliikenteen kannalta tärkeä etappi, Porkkala, esiintyy asiakirjoissa jo ennen Kirkkonummen kirkkopitäjää. Ensimmäinen säilynyt kirjallinen maininta Porkkalasta on latinaksi kirjoitetussa Valdemar II maakirjassa (Liber Census Daniae). Valdemar II (1170-1241) oli Tanskan kuninkaana 1202-1241.
Maakirjasta on säilynyt vain myöhäisempiä kopioita. Asiakirjassa selostetaan yksityiskohtaisesti purjehdusreitti Tanskasta Tallinnaan. Porkkalan osalta maakirjan reittiselostuksessa kerrotaan mitä reittiä Hangosta päästään 10 vikua pitkä purjehdusmatka Porkkalaan (Purkal) ja kuinka Porkkalasta päästään 8 vikun pituinen matka perille Tallinnaan (Reval). Viku on jo mahdollisesti jo viikinkiajalla käytetty matkan mittayksikkö, joka korreloi soutajien vaihto- tai levähdysväliin.
PORKKALAN kylästä, asuintalon pihamaalta löytyi alkukesästä 2020 metallinetsinnän yhteydessä ilmeisen koskematon 1700-luvun lopulle ajoittuva rahakätkö. Osa rahoista on nyt esillä Kirjastotalo Fyyrin näyttelyssä.
Jussi Salo
PORKKALASTA metallinetsinnässä löytynyttä esineistöä, joista osan käyttötarkoitus on edelleen arvoitus.
Jussi Salo
KULTTUURITOIMENJOHTAJA Maaret Eloranta esittelemässä vanhaa Porkkalan kylän karttaa.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi