Hirvieläinonnettomuuksien määrä on lisääntynyt joka vuosi, ja autoillessa on jo nyt syytä kiinnittää huomiota teillä kulkeviin hirvieläimiin.
Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa ja syynä ovat useimmiten valkohäntäpeurat. Loukkaantumisten määrä on sen sijaan laskenut viime vuosina.
Viime vuonna jo syyskuussa sattui yli 1 300 hirvieläinonnettomuutta, mikä on saman verran kuin muutama vuosi aiemmin lokakuussa. Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä. Eniten onnettomuuksia sattuu valkohäntäpeurojen kanssa.
Kaikkiaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sattui yli 8 500 onnettomuutta, joista yli puolet valkohäntäpeurojen kanssa. Vaikka onnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, loukkaantumiset ovat onneksi samalla vähentyneet joka vuosi viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Myös autojen turvavarustelu on kehittynyt ja koko kasvanut, jolloin autot ovat aiempaa turvallisempia.
– Hirvieläinten määrä on jatkuvasti lisääntynyt, joten loppuvuodesta saatetaan taas joutua uusiin ennätyslukemiin. Erityisesti heinäkuusta joulukuuhun onnettomuuksien määrä on kasvanut joka vuosi. Kasvua on erityisesti valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa tapahtuvissa onnettomuuksissa, kun taas hirvikolarit ovat vastaavasti laskussa. Tähän taas vaikuttaa suoraan se, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrä on jatkuvasti nousussa, erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, sanoo Pöyhönen.
Tyypillisimmät hirvieläimet ovat valkohäntäpeura, metsäkauris ja hirvi. Vaarallisinta aikaa hirvieläinonnettomuuksien kannalta on marraskuussa, jolloin päästään vuoden huippulukemiin. Viime vuosina niin eläinten määrät kuin onnettomuudetkin ovat joka kuukausi lisääntyneet. Joulukuussa onnettomuudet ovat selvästi vähentyneet.
Pöyhösen mukaan syksyisin hirvieläinten kanssa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti keliolosuhteet. Ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä, tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.
– Tulevan syksyn sääennusteita on vaikea tehdä, mutta varmaa on, että tiet ovat syksyllä jälleen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee. Kannattaa varata matkoihin enemmän aikaa ja vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle, esimerkiksi silloin, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.
Pöyhösen mukaan kelien muuttuessa syksyisemmiksi ja päivien lyhentyessä kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa.
– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.
– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa, ja niiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Viime vuonna korvattiin yli 1 400 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli noin 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 5,5 miljoonalla eurolla viime vuonna, Pöyhönen kertoo.
Jos joudut hirvieläinonnettomuuteen tai ajat sellaisen kohdalle, varoita ensin muuta liikennettä.
Huolehdi sitten loukkaantuneista, soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.
Onnettomuustilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia, että vältetään lisävahingot. Varoituskolmio kannattaa asentaa parin sadan metrin päähän sille puolelle tietä ja laittaa autoon hätävilkut päälle.
Satu Holmlund
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
Hirvieläinonnettomuuksien määrä on lisääntynyt joka vuosi, ja autoillessa on jo nyt syytä kiinnittää huomiota teillä kulkeviin hirvieläimiin.
Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa ja syynä ovat useimmiten valkohäntäpeurat. Loukkaantumisten määrä on sen sijaan laskenut viime vuosina.
Viime vuonna jo syyskuussa sattui yli 1 300 hirvieläinonnettomuutta, mikä on saman verran kuin muutama vuosi aiemmin lokakuussa. Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä. Eniten onnettomuuksia sattuu valkohäntäpeurojen kanssa.
Kaikkiaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sattui yli 8 500 onnettomuutta, joista yli puolet valkohäntäpeurojen kanssa. Vaikka onnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, loukkaantumiset ovat onneksi samalla vähentyneet joka vuosi viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Myös autojen turvavarustelu on kehittynyt ja koko kasvanut, jolloin autot ovat aiempaa turvallisempia.
– Hirvieläinten määrä on jatkuvasti lisääntynyt, joten loppuvuodesta saatetaan taas joutua uusiin ennätyslukemiin. Erityisesti heinäkuusta joulukuuhun onnettomuuksien määrä on kasvanut joka vuosi. Kasvua on erityisesti valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa tapahtuvissa onnettomuuksissa, kun taas hirvikolarit ovat vastaavasti laskussa. Tähän taas vaikuttaa suoraan se, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrä on jatkuvasti nousussa, erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, sanoo Pöyhönen.
Tyypillisimmät hirvieläimet ovat valkohäntäpeura, metsäkauris ja hirvi. Vaarallisinta aikaa hirvieläinonnettomuuksien kannalta on marraskuussa, jolloin päästään vuoden huippulukemiin. Viime vuosina niin eläinten määrät kuin onnettomuudetkin ovat joka kuukausi lisääntyneet. Joulukuussa onnettomuudet ovat selvästi vähentyneet.
Pöyhösen mukaan syksyisin hirvieläinten kanssa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti keliolosuhteet. Ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä, tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.
– Tulevan syksyn sääennusteita on vaikea tehdä, mutta varmaa on, että tiet ovat syksyllä jälleen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee. Kannattaa varata matkoihin enemmän aikaa ja vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle, esimerkiksi silloin, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.
Pöyhösen mukaan kelien muuttuessa syksyisemmiksi ja päivien lyhentyessä kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa.
– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.
– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa, ja niiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Viime vuonna korvattiin yli 1 400 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli noin 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 5,5 miljoonalla eurolla viime vuonna, Pöyhönen kertoo.
Jos joudut hirvieläinonnettomuuteen tai ajat sellaisen kohdalle, varoita ensin muuta liikennettä.
Huolehdi sitten loukkaantuneista, soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.
Onnettomuustilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia, että vältetään lisävahingot. Varoituskolmio kannattaa asentaa parin sadan metrin päähän sille puolelle tietä ja laittaa autoon hätävilkut päälle.
Satu Holmlund
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi