KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa tämänvuotisella teemallaan “Ulkopuolella - Syrjäytynyt vs. syrjäytetty” nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja seurauksia ja vaativat toimia syrjäyttämisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Yhteiskunnassa ihminen mielletään syrjäytyneeksi, kun hän on jäänyt yhteisön toiminnoista ulkopuolelle ja kokee elämässään osattomuutta. Huono-osaisuus voi ilmetä elämän eri alueilla voimavarojen vähyytenä ja sosiaalisina ongelmina.
Syrjäytymisen taustalta löytyy turvattomuutta, päämäärättömyyttä ja arjen tekemättömyyttä. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ja haavoittuvat perhetaustat ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle.
Syrjäytymisen riskit kyllä tunnetaan, mutta syrjäytymiskehitykseen ei puututa riittävän ajoissa eikä moniammatillisesti.
Ihminen itse ei päätä jäädä osattomaksi eikä valitse huono-osaisuutta kohdalleen. Hänet on ennemminkin syrjäytetty yhteiskunnan toiminnallisuudesta ja jätetty palveluiden ulkopuolelle itsestään riippumattomista syistä. Apua on vaikea itse lähteä hakemaan, koska palvelut ovat pirstaleisia ja vaikeasti tavoitettavissa.
Kunnissa tapahtuvien kilpailutusten vuoksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa työskentelevät tahot ja henkilöt saattavat vaihtua useinkin ja palveluiden laatu vaihtelee. Tieto ei kulje eri instanssien välillä ja ihminen voi jäädä pyörimään järjestelmän rattaisiin.
Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomuuden syyn ohella syrjäytyminen voi olla sen seurausta. Asunnottomana ihminen jää tavanomaiseen elämään ja arkeen liittyvistä perusasioista ulkopuolelle. Hän joutuu keskittymään päivästä toiseen pärjäämiseen. Kun ihminen on pidempään asunnottomana, hän jää asuntomarkkinoiden ulkopuolelle.
Tiedetään, että asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden riskiä, ja että ihminen voi päätyä asunnottomaksi erilaisten kriisien seurauksena.
Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Tilastojen mukaan yli 75 prosenttia asunnottomista on miehiä, ja miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset. Tyypillistä asunnotonta ei kuitenkaan ole. Yhä useampi nuori, maahan muuttanut tai nainen on vailla vakinaista asuntoa.
Moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa, ja asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset.
Asunnottomuutta ei ratkaista vain rakentamalla lisää asuntoja eikä syrjäytymistä pysäytetä pelkästään terapiapaikkoja lisäämällä. Apua toki pitää tarjota akuutteihin tarpeisiin, mutta ennaltaehkäisyyn, selviytymismahdollisuuksien lisäämiseen, arjen tukemiseen sekä tuen oikea-aikaisuuteen pitää panostaa.
Pitkään jatkunut asunnottomuus ja syrjäytyneisyys vaativat toimia, jotka parhaiten onnistuvat yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien, neuvoloiden, koulujen ja oppilaitosten, järjestöjen sekä viranomaisten kanssa.
Vastuu asunnottomuuden poistamisesta, syrjäytymisen pysäyttämisestä ja huono-osaisuuden ehkäisystä on koko yhteiskunnalla. Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita. Tarvitaan päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja kitkevät yhteiskunnan rakenteissa olevaa epäoikeudenmukaisuutta.
Asunnottomien yötä vietetään valtakunnallisesti sunnuntaina 17. lokakuuta, joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä.
Asunnottomien yötä vietettiin Kirkkonummella Pyhän Mikaelin kirkolla tilaisuudessa, jonka järjestämisessä toimivat yhteistyössä Selvästi Terveempi Elämä -yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Kirkkonummen seudun Mielenterveysyhdistys Kisu ry, Kirkkonummen A-Kilta ry, Suomalaisen ja Ruotsalaisen seurakuntien diakoniatyö sekä Kirkkonummen perusturvasta Mielenterveys- ja Päihdepalvelut, Työllistymisyksikkö Toimari ja Ohjaamo/Vauhdittamo. Mukana järjestelyissä oli myös Porkkalan Martat. Kirkkonummella tilaisuus alkoi klo 18.00 asunnottomien tulien sytyttämisellä.
Kirkon edustan teltoilla esiteltiin yhdistysten ja erilaisten toimijoiden toimintaa ja tarjoiltiin kahvia, mehua, pullaa ja makkaraa.
Puhujina tilaisuudessa Kirkkonummella olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi sekä kokemusasiantuntija, sosiaalineuvos Tapio Pajunen. Kirkossa esitetystä musiikista vastasivat Elisa Pajari ja Eero Sintonen & Sakarat.
Eri selvitysten ja tilastojen mukaan on Kirkkonummella vuositasolla noin 20 asunnotonta, joista pitkäaikaisesti asunnottomia on tilastojen mukaan 3 tai 4, kertoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi puheessaan Asunnottomien yössä.
– Ongelma on kuitenkin se, että kaikkia mahdollisia asunnottomia ei valitettavasti saada virallisiin tilastoihin. Ja on hyvä muistaa, että jokainen heistä on juuri se apua kaipaava ihminen, jatkoi Haapaniemi.
Haapaniemen mukaan kunnan asumisneuvonnan rooli asunnottomuuden ehkäisyssä on merkittävä. Neuvonta olikin mukana tässäkin tapahtumassa kertomassa toiminnastaan.
Täysin vailla asuntoa olevat henkilöt eivät meillä määrällisesti ole suuri joukko, mutta haasteita on tilapäismajoituksien tai ensisuojien järjestämisessä.
Koronakriisin vaikutukset talouteen ja ihmisten elinmahdollisuuksiin ovat kiistattomat ja asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään koronan takia. Moni on jo tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta.
Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Asumis- ja velkaneuvonnan tarve on ilmeinen, totesi Haapaniemi.
KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtaja Timo Haapaniemi ja sosiaalineuvos Tapio Pajunen sytyttämässä Asunnottomien Yön tulia Pyhän Mikaelin kirkon edustalla.
Jussi Salo
KUNNIASUNTIO Tarmo Junnila ja Ohjaamon Pekka M. Sinisalo olivat paikalla asunnottomien yössä. Nimensä mukaisesti Ohjaamosta voi hakea apua tai ohjausta kaikenlaisiin pulmiin.
Jussi Salo
KIRKON Edustalla olevilla teltoilla tarjoiltiin makkaraa, mehua, kahvia ja pullaa ja esiteltiin yhdistysten toimintaa.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa tämänvuotisella teemallaan “Ulkopuolella - Syrjäytynyt vs. syrjäytetty” nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja seurauksia ja vaativat toimia syrjäyttämisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Yhteiskunnassa ihminen mielletään syrjäytyneeksi, kun hän on jäänyt yhteisön toiminnoista ulkopuolelle ja kokee elämässään osattomuutta. Huono-osaisuus voi ilmetä elämän eri alueilla voimavarojen vähyytenä ja sosiaalisina ongelmina.
Syrjäytymisen taustalta löytyy turvattomuutta, päämäärättömyyttä ja arjen tekemättömyyttä. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ja haavoittuvat perhetaustat ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle.
Syrjäytymisen riskit kyllä tunnetaan, mutta syrjäytymiskehitykseen ei puututa riittävän ajoissa eikä moniammatillisesti.
Ihminen itse ei päätä jäädä osattomaksi eikä valitse huono-osaisuutta kohdalleen. Hänet on ennemminkin syrjäytetty yhteiskunnan toiminnallisuudesta ja jätetty palveluiden ulkopuolelle itsestään riippumattomista syistä. Apua on vaikea itse lähteä hakemaan, koska palvelut ovat pirstaleisia ja vaikeasti tavoitettavissa.
Kunnissa tapahtuvien kilpailutusten vuoksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa työskentelevät tahot ja henkilöt saattavat vaihtua useinkin ja palveluiden laatu vaihtelee. Tieto ei kulje eri instanssien välillä ja ihminen voi jäädä pyörimään järjestelmän rattaisiin.
Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomuuden syyn ohella syrjäytyminen voi olla sen seurausta. Asunnottomana ihminen jää tavanomaiseen elämään ja arkeen liittyvistä perusasioista ulkopuolelle. Hän joutuu keskittymään päivästä toiseen pärjäämiseen. Kun ihminen on pidempään asunnottomana, hän jää asuntomarkkinoiden ulkopuolelle.
Tiedetään, että asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden riskiä, ja että ihminen voi päätyä asunnottomaksi erilaisten kriisien seurauksena.
Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Tilastojen mukaan yli 75 prosenttia asunnottomista on miehiä, ja miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset. Tyypillistä asunnotonta ei kuitenkaan ole. Yhä useampi nuori, maahan muuttanut tai nainen on vailla vakinaista asuntoa.
Moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa, ja asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset.
Asunnottomuutta ei ratkaista vain rakentamalla lisää asuntoja eikä syrjäytymistä pysäytetä pelkästään terapiapaikkoja lisäämällä. Apua toki pitää tarjota akuutteihin tarpeisiin, mutta ennaltaehkäisyyn, selviytymismahdollisuuksien lisäämiseen, arjen tukemiseen sekä tuen oikea-aikaisuuteen pitää panostaa.
Pitkään jatkunut asunnottomuus ja syrjäytyneisyys vaativat toimia, jotka parhaiten onnistuvat yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien, neuvoloiden, koulujen ja oppilaitosten, järjestöjen sekä viranomaisten kanssa.
Vastuu asunnottomuuden poistamisesta, syrjäytymisen pysäyttämisestä ja huono-osaisuuden ehkäisystä on koko yhteiskunnalla. Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita. Tarvitaan päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja kitkevät yhteiskunnan rakenteissa olevaa epäoikeudenmukaisuutta.
Asunnottomien yötä vietetään valtakunnallisesti sunnuntaina 17. lokakuuta, joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä.
Asunnottomien yötä vietettiin Kirkkonummella Pyhän Mikaelin kirkolla tilaisuudessa, jonka järjestämisessä toimivat yhteistyössä Selvästi Terveempi Elämä -yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Kirkkonummen seudun Mielenterveysyhdistys Kisu ry, Kirkkonummen A-Kilta ry, Suomalaisen ja Ruotsalaisen seurakuntien diakoniatyö sekä Kirkkonummen perusturvasta Mielenterveys- ja Päihdepalvelut, Työllistymisyksikkö Toimari ja Ohjaamo/Vauhdittamo. Mukana järjestelyissä oli myös Porkkalan Martat. Kirkkonummella tilaisuus alkoi klo 18.00 asunnottomien tulien sytyttämisellä.
Kirkon edustan teltoilla esiteltiin yhdistysten ja erilaisten toimijoiden toimintaa ja tarjoiltiin kahvia, mehua, pullaa ja makkaraa.
Puhujina tilaisuudessa Kirkkonummella olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi sekä kokemusasiantuntija, sosiaalineuvos Tapio Pajunen. Kirkossa esitetystä musiikista vastasivat Elisa Pajari ja Eero Sintonen & Sakarat.
Eri selvitysten ja tilastojen mukaan on Kirkkonummella vuositasolla noin 20 asunnotonta, joista pitkäaikaisesti asunnottomia on tilastojen mukaan 3 tai 4, kertoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi puheessaan Asunnottomien yössä.
– Ongelma on kuitenkin se, että kaikkia mahdollisia asunnottomia ei valitettavasti saada virallisiin tilastoihin. Ja on hyvä muistaa, että jokainen heistä on juuri se apua kaipaava ihminen, jatkoi Haapaniemi.
Haapaniemen mukaan kunnan asumisneuvonnan rooli asunnottomuuden ehkäisyssä on merkittävä. Neuvonta olikin mukana tässäkin tapahtumassa kertomassa toiminnastaan.
Täysin vailla asuntoa olevat henkilöt eivät meillä määrällisesti ole suuri joukko, mutta haasteita on tilapäismajoituksien tai ensisuojien järjestämisessä.
Koronakriisin vaikutukset talouteen ja ihmisten elinmahdollisuuksiin ovat kiistattomat ja asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään koronan takia. Moni on jo tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta.
Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Asumis- ja velkaneuvonnan tarve on ilmeinen, totesi Haapaniemi.
KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtaja Timo Haapaniemi ja sosiaalineuvos Tapio Pajunen sytyttämässä Asunnottomien Yön tulia Pyhän Mikaelin kirkon edustalla.
Jussi Salo
KUNNIASUNTIO Tarmo Junnila ja Ohjaamon Pekka M. Sinisalo olivat paikalla asunnottomien yössä. Nimensä mukaisesti Ohjaamosta voi hakea apua tai ohjausta kaikenlaisiin pulmiin.
Jussi Salo
KIRKON Edustalla olevilla teltoilla tarjoiltiin makkaraa, mehua, kahvia ja pullaa ja esiteltiin yhdistysten toimintaa.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi