KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Veteraanipäivää vietettiin aurinkoisessa kevätsäässä Kirkkonummella lauantaina 27.4. Veteraanipäivää juhlittiin perinteisin menoin laskemalla seppeleet sankarihaudalle sekä Kirkkonummen torilla sijaitsevalle veteraanikivelle. Veteraanipäivän juhlan järjestivät yhteistyössä Kirkkonummen kunta, Kirkkonummen seurakunnat sekä Rannikkoprikaati.
Varsinaista juhlaa vietettiin Kirjastotalo Fyyrissä, missä juotiin juhlakahvit sekä kuultiin puheita ja musiikkiesityksiä. Kansallista veteraanipäivää vietettiin tänä vuonna teemalla ”Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme”.
Kirkkonummen kunnan tervehdyksen veteraanijuhlaan toi kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulf Kjerin. Kjerin muistutti paikallaolijoita veteraanien työstä ja uhrauksista rintamalla vuosien 1939-1944 sodissa. Veteraanit pelastivat Suomen ja suomalaiset, rauhaehdot olivat raskaat, luovuimme alueista ja maamme toiseksi suurimmasta kaupungista, mutta säilytimme itsenäisyytemme. Tärkeintä oli kuitenkin se, että Suomea ei miehitetty koko sodan aikana, maassamme ei ollut vierasta valtaa ja kansa luotti sotavuosien aikana “poikiimme” rintamalla sekä Marsalkka Mannerheimiin, sanoi Kjerin.
Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Marko Laaksonen toi Rannikkoprikaatin tervehdyksen veteraanien juhlaan. Laaksonen kertoi, että veteraanit olivat ratkaisevan tärkeä osa Suomen sodan ajan puolustusvoimia. Veteraanit turvasivat itsenäisyytemme ja jälleenrakensivat maan sekä myöhemmällä toiminnallaan loivat lujan perustan Suomen nykyiselle arvostetulle kansainväliselle asemalle. Veteraanien työ loi perustan kansakunnan keskeisille arvoille, vapaudelle ja vastuulle sekä yhtenäisyydelle ja yhteistyölle.
Sotiin osallistui noin
600 000 miestä, joista joka kahdeksas menehtyi. Kotiin palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Kunnioituksemme ansaitsevat myös kaikki ne naiset, jotka osaltaan toimivat maamme puolustamiseksi monella eri tavalla ja vapauttivat miehiä taistelutehtäviin. Rintamalla naisia oli sotiemme aikana kymmeniä tuhansia. Naisten ansiosta arki toimi kotirintamallakin, jossa huolehdittiin perheiden toimeentulosta ja arjesta. Voidaan tiivistetysti sanoa, että koko kansa oli valjastettu yhteisen päämäärän hyväksi.
Laaksonen kertoi kuulijoille, että Nato-jäsenyys ei vähennä omille puolustusvoimillemme asetettuja vaatimuksia. Myös NATO:n jäsenenä olemme itse ensisijaisessa vastuussa Suomen puolustamisesta. Sotilaallinen liittoutuminen nostaa pidäkettä ja ennaltaehkäisee sotilaallisen kriisin syntymistä Suomea kohtaan.
Suomi on pitänyt ja tulee jatkossakin pitämään itse huolta omasta puolustuskyvystään. Naton suurimpia merkityksiä puolustuskyvyllemme ovat voiman jatkuvuus sekä sellaiset kyvykkyydet, joita pienellä maalla ei ole itsenäisesti varaa hankkia. Liittokunnan jäsenyys toimii kriisissä voiman moninkertaistajana eli käytännössä kasvattaisi sotilaallista huoltovarmuutta ja kriisinsietokykyä sekä lisäisi ja monipuolistaisi käytössä olevia suorituskykyjä.
Nato-jäsenyyden myötä olemme uuden aikakauden edessä. Puolustusvoimilla on hyvä valmius ottaa sotilaallisen liittoutumisen edellyttämät viimeiset askeleet. Työtä on vielä edessä, mutta jo vuosikymmeniä kestänyt Suomen puolustuksen systemaattinen ja analyyttinen kehittäminen sekä tiivis yhteistyö Naton kanssa antavat meille hyvät valmiudet täyttää meille määrätyt tehtävät, niin kansallisen kuin yhteisen puolustuksen osalta.
Laaksosen mukaan NATO- jäsenyyden suurin muutostarve on kuitenkin ajattelutavassa. - Emme ole liittoutumisen jälkeen enää sotilaallisesti yksin, vaan osa historian menestyksekkäintä sotilasliittoa. Se ennaltaehkäisee Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa.
Jos tämä pidäke siitäkin huolimatta pettäisi, saisimme varmuudella sotilaallista tukea liittolaisiltamme. Vastineena meidän pitää olla itsekin valmiita antamaan panoksemme liittokunnan yhteiseen puolustukseen. Huomion arvoista on myös se, että NATO:oon liittyi Suomi, ei pelkästään puolustusvoimat, totesi Laaksonen.
Merivoimissa keskeinen huomio on tällä hetkellä uudessa alusluokassa. Neljä monitoimikorvettia on suunniteltu korvaaman vuosikymmen loppupuolella käytöstä poistuvia tai jo poistuneita alusta. Korvetteihin on tulossa kokonaan uudet, monipuoliset asejärjestelmät tarvittavine taistelunjohtojärjestelmineen.
Mediassa hieman vähemmälle on jäänyt se, että myös rannikkojoukoille on tulossa ja jo tullutkin uutta materiaalia. Esimerkkinä näistä on muiden muassa pintatorjuntaohjus, jonka suorituskyky on lähialueemme huippuluokkaa sekä monipuoliset venekaluston hankinnat rannikkojoukoille. Lisäksi olemme vallitsevasta tilanteesta johtuen saaneet ja saamassa pikaisella aikataululla täydennyshankintoja, joilla korvataan aiemmin syntyneitä puutteita. Rannikkotykkimiehenä haluan todeta myös, että kiinteän tykistöjärjestelmän korvaamista valmistellaan. Kun korvaaminen arviolta muutaman vuoden kuluttua on tehty, on kiinteisiin linnakkeisiin perustuva rannikkotykistö lopullisesti historiaa, kertoi Laaksonen.
JUSSI SALO
VETERAANIEN liput liehuivat kauniissa kevätsäässä Kirkkonummen torilla.
Jussi Salo
RANNIKKOPRIKAATIN komentaja, kommodori Marko Laaksonen puhui veteraanijuhlassa Kirkkonummella.
Jussi Salo
JUHLAKAHVIT juotiin kirjastotalo Fyyrissä.
Jussi Salo
JUHLASSA kuultiin musiikkiesityksiä. Kuvassa St. Michael Brass, johtajanaan Matti Paljakka.
Jussi Salo
SEURAKUNTIEN puolesta hartaushetken pitivät pastorit Mikael Hultén ja Elisa Vihervaara-Räihä kanttori Pia Innalan kanssa.
Jussi Salo
KIRKKONUMMEN kunnan tervehdyksen veteraanijuhlaan toi kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulf Kjerin.
Jussi Salo
LUKIOLAISTEN seppeleen veteraanikivelle laskivat Malin Lindroth ja Emmi Törmäkangas.
Jussi Salo
SAM Strandberg ja Leevi Laaksamo.
Jussi Salo
AKSELI Pöyhönen esitti Sibeliuksen Romancen.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
SIUNTIO
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Veteraanipäivää vietettiin aurinkoisessa kevätsäässä Kirkkonummella lauantaina 27.4. Veteraanipäivää juhlittiin perinteisin menoin laskemalla seppeleet sankarihaudalle sekä Kirkkonummen torilla sijaitsevalle veteraanikivelle. Veteraanipäivän juhlan järjestivät yhteistyössä Kirkkonummen kunta, Kirkkonummen seurakunnat sekä Rannikkoprikaati.
Varsinaista juhlaa vietettiin Kirjastotalo Fyyrissä, missä juotiin juhlakahvit sekä kuultiin puheita ja musiikkiesityksiä. Kansallista veteraanipäivää vietettiin tänä vuonna teemalla ”Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme”.
Kirkkonummen kunnan tervehdyksen veteraanijuhlaan toi kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulf Kjerin. Kjerin muistutti paikallaolijoita veteraanien työstä ja uhrauksista rintamalla vuosien 1939-1944 sodissa. Veteraanit pelastivat Suomen ja suomalaiset, rauhaehdot olivat raskaat, luovuimme alueista ja maamme toiseksi suurimmasta kaupungista, mutta säilytimme itsenäisyytemme. Tärkeintä oli kuitenkin se, että Suomea ei miehitetty koko sodan aikana, maassamme ei ollut vierasta valtaa ja kansa luotti sotavuosien aikana “poikiimme” rintamalla sekä Marsalkka Mannerheimiin, sanoi Kjerin.
Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Marko Laaksonen toi Rannikkoprikaatin tervehdyksen veteraanien juhlaan. Laaksonen kertoi, että veteraanit olivat ratkaisevan tärkeä osa Suomen sodan ajan puolustusvoimia. Veteraanit turvasivat itsenäisyytemme ja jälleenrakensivat maan sekä myöhemmällä toiminnallaan loivat lujan perustan Suomen nykyiselle arvostetulle kansainväliselle asemalle. Veteraanien työ loi perustan kansakunnan keskeisille arvoille, vapaudelle ja vastuulle sekä yhtenäisyydelle ja yhteistyölle.
Sotiin osallistui noin
600 000 miestä, joista joka kahdeksas menehtyi. Kotiin palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Kunnioituksemme ansaitsevat myös kaikki ne naiset, jotka osaltaan toimivat maamme puolustamiseksi monella eri tavalla ja vapauttivat miehiä taistelutehtäviin. Rintamalla naisia oli sotiemme aikana kymmeniä tuhansia. Naisten ansiosta arki toimi kotirintamallakin, jossa huolehdittiin perheiden toimeentulosta ja arjesta. Voidaan tiivistetysti sanoa, että koko kansa oli valjastettu yhteisen päämäärän hyväksi.
Laaksonen kertoi kuulijoille, että Nato-jäsenyys ei vähennä omille puolustusvoimillemme asetettuja vaatimuksia. Myös NATO:n jäsenenä olemme itse ensisijaisessa vastuussa Suomen puolustamisesta. Sotilaallinen liittoutuminen nostaa pidäkettä ja ennaltaehkäisee sotilaallisen kriisin syntymistä Suomea kohtaan.
Suomi on pitänyt ja tulee jatkossakin pitämään itse huolta omasta puolustuskyvystään. Naton suurimpia merkityksiä puolustuskyvyllemme ovat voiman jatkuvuus sekä sellaiset kyvykkyydet, joita pienellä maalla ei ole itsenäisesti varaa hankkia. Liittokunnan jäsenyys toimii kriisissä voiman moninkertaistajana eli käytännössä kasvattaisi sotilaallista huoltovarmuutta ja kriisinsietokykyä sekä lisäisi ja monipuolistaisi käytössä olevia suorituskykyjä.
Nato-jäsenyyden myötä olemme uuden aikakauden edessä. Puolustusvoimilla on hyvä valmius ottaa sotilaallisen liittoutumisen edellyttämät viimeiset askeleet. Työtä on vielä edessä, mutta jo vuosikymmeniä kestänyt Suomen puolustuksen systemaattinen ja analyyttinen kehittäminen sekä tiivis yhteistyö Naton kanssa antavat meille hyvät valmiudet täyttää meille määrätyt tehtävät, niin kansallisen kuin yhteisen puolustuksen osalta.
Laaksosen mukaan NATO- jäsenyyden suurin muutostarve on kuitenkin ajattelutavassa. - Emme ole liittoutumisen jälkeen enää sotilaallisesti yksin, vaan osa historian menestyksekkäintä sotilasliittoa. Se ennaltaehkäisee Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa.
Jos tämä pidäke siitäkin huolimatta pettäisi, saisimme varmuudella sotilaallista tukea liittolaisiltamme. Vastineena meidän pitää olla itsekin valmiita antamaan panoksemme liittokunnan yhteiseen puolustukseen. Huomion arvoista on myös se, että NATO:oon liittyi Suomi, ei pelkästään puolustusvoimat, totesi Laaksonen.
Merivoimissa keskeinen huomio on tällä hetkellä uudessa alusluokassa. Neljä monitoimikorvettia on suunniteltu korvaaman vuosikymmen loppupuolella käytöstä poistuvia tai jo poistuneita alusta. Korvetteihin on tulossa kokonaan uudet, monipuoliset asejärjestelmät tarvittavine taistelunjohtojärjestelmineen.
Mediassa hieman vähemmälle on jäänyt se, että myös rannikkojoukoille on tulossa ja jo tullutkin uutta materiaalia. Esimerkkinä näistä on muiden muassa pintatorjuntaohjus, jonka suorituskyky on lähialueemme huippuluokkaa sekä monipuoliset venekaluston hankinnat rannikkojoukoille. Lisäksi olemme vallitsevasta tilanteesta johtuen saaneet ja saamassa pikaisella aikataululla täydennyshankintoja, joilla korvataan aiemmin syntyneitä puutteita. Rannikkotykkimiehenä haluan todeta myös, että kiinteän tykistöjärjestelmän korvaamista valmistellaan. Kun korvaaminen arviolta muutaman vuoden kuluttua on tehty, on kiinteisiin linnakkeisiin perustuva rannikkotykistö lopullisesti historiaa, kertoi Laaksonen.
JUSSI SALO
VETERAANIEN liput liehuivat kauniissa kevätsäässä Kirkkonummen torilla.
Jussi Salo
RANNIKKOPRIKAATIN komentaja, kommodori Marko Laaksonen puhui veteraanijuhlassa Kirkkonummella.
Jussi Salo
JUHLAKAHVIT juotiin kirjastotalo Fyyrissä.
Jussi Salo
JUHLASSA kuultiin musiikkiesityksiä. Kuvassa St. Michael Brass, johtajanaan Matti Paljakka.
Jussi Salo
SEURAKUNTIEN puolesta hartaushetken pitivät pastorit Mikael Hultén ja Elisa Vihervaara-Räihä kanttori Pia Innalan kanssa.
Jussi Salo
KIRKKONUMMEN kunnan tervehdyksen veteraanijuhlaan toi kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulf Kjerin.
Jussi Salo
LUKIOLAISTEN seppeleen veteraanikivelle laskivat Malin Lindroth ja Emmi Törmäkangas.
Jussi Salo
SAM Strandberg ja Leevi Laaksamo.
Jussi Salo
AKSELI Pöyhönen esitti Sibeliuksen Romancen.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
SIUNTIO
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi