KIRKKONUMMI

– Miksi olemme jälleen tässä tilanteessa? Ketkä tämän esityksen takana ovat? Kuinka suuresta summasta on kyse? Kuka tästä viime kädessä päättää? kyselivät osallistujat täyteen ahdetussa ruokasalissa torstaina 7.1. Friggesbyn kyläkoulun tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa. Ulkona pakkanen lähenteli 30 astetta, mutta tunnelmat nousivat välillä jopa kuumiksi, kun kyläläiset puolustivat kouluaan, koska kunnassa on ehdotettu selvityksen tekemistä Friggesbyn koulun mahdollisesta lakkaut­ta­mi­sesta 1.8.2016 lukien, nyt säästösyillä perustellen.

Kyläläisten mielestä tällainen alituinen koulun lopettamisuhka on hyvin lyhytnäköistä ja kasvotonta politiikkaa. Vuonna 2011 uhkana oli opettajapula, v. 2012 asiaa perusteltiin oppilaiden liian pienellä määrällä. Nyt oppilaita on riittävästi ja opetta­ja­ti­lanne myös hyvä. Koulussa on kaksi opetusryhmää, vuosiluokat 1-2 sekä 3-4, oppilaita tänä lukuvuonna 25 ja toimintakulut n. 142 000 euroa.

Ei saa alibudjetoida

– Jostain tämä säästö on revittävä. Jos tämä esitys ei mene läpi, niin sitten summa on otettava materiaaleista tai muusta, sillä alibudjetointi ei ole sallittua, talou­sar­vi­oe­si­tystä perusteli sivis­tys­toi­men­johtaja Hannele Kujala. Kunnan puolesta tilaisuudessa olivat myös päivähoito- ja opetusasiain päällikkö Mikael Flemmich ja päättäjistä ruotsin­kie­lisen opetus- ja varhais­kas­va­tus­lau­ta­kunnan puheenjohtaja ja valtuutettu Anna Aintila ja jäsen Tony Björk sekä kunnan­val­tuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin. Paikalla olivat myös koulun opettajat sekä rehtori Helena Lönn, joka toimii kolmen muunkin pienen kyläkoulun; Oitbacka, Karubyn ja Sjökullan koulujen rehtorina. Suomenkielisiä päättäjiä ei paikalla ollut ketään.

Alasajosta lisäkuluja

Ulf Kjerinin mukaan tämä koulun lakkauttaminen nousi esille talou­sar­vi­o­neu­vot­te­luissa sen tähden, koska kuntien saamat valtio-osuudet vähenevät eikä POP-rahojakaan enää myönnetä entiseen malliin, mutta infoiltaan saapuneet kyläläiset eivät uskoneet säästöjä koituvan.

– Onko laskettu mitä lisääntyneet koulu­kul­je­tukset maksavat? Entä mitä se maksaa kunnalle, kun kyläkoulun myötä samalla lakkautetaan kylän ”dagis” ja ”eftis” eli kylässä yksityisellä pohjalla, Bergåsan nuori­so­seu­ran­ta­lossa toimivat päiväkoti ja leikkikoulu? Tässä puhutaan pienistä säästöistä kunnan budjettiin, mutta sillä voidaan saada aikaan suuri vahinko! totesi Friggesbyn koulun puolesta tilan­ne­kat­sauksen pitänyt yksityisen leikkikoulun ”Lekiksen” puheenjohtaja Kim Åström, jonka arvio oli että jo yksistään yhteensä noin 20 päiväkotia ja esikoulua käyvien lasten siirtyminen kunnalliselle puolelle toisi vajaan 40 000 euron lisäkulut kunnalle ja siihen päälle vielä tilatarpeet.

– Kasvukunnassa ei ole järkevää sulkea olemassa olevia tiloja, varsinkin kun korvaavaksi kouluksi suunniteltu Winellskan koulu ja esikoulu ovat jo valmiiksi ahtaita ja kaikki kuljetus- ym kustannukset voivat nousta suuremmaksi kuin mitä kuviteltu säästö, Åström muistutti lisäten, että kulje­tus­kus­tan­nukset helposti jäävät valmistelussa huomioimatta, kun ne kohdistuvat eri kustan­nus­paikkaan.

Vähintään 10v

Jotkut arvelivat, että tässä halutaan uhrata Friggesbyn kylän toimiva varhais­kas­vatus- kouluyhteisö poliittiseen peliin.

– Jos uusi koulukeskus rakennetaan, siihen voi mennä jopa 10 vuotta, arvioi Anna Aintila, joka kertoi puolustaneensa koulua aikai­sem­mil­lakin kerroilla. Hän ei halunnut tuoda asiaa esiin kieli­ky­sy­myksenä, mutta myönsi, että toki vaatii paljon työtä saada ruotsin­kie­listen koulujen asioita läpi, koska he ovat vähemmistönä päätök­sen­teossa, esimerkkinä mm. kuntakeskuksen uusi ruotsin­kie­linen päiväkoti, josta tehtiin päätös jo v. 2008, mutta sitä ei ole vieläkään ja ehdotetut rakennuspaikat on tyrmätty.

Björk toivoi nyt selvityksiä sekä talou­del­li­sista että lapsi­vai­ku­tuk­sista, joita ei ole aikaisemmin tehty.

– Jos nämä Friggesbyn koululaiset mahtuisivat hyvin Winellskaan, mitään perusteluja uuden koulukeskuksen saamiselle ei ole, Åström totesi Winellskan puolustajille ihmetellen suuresti tätä lakkaut­ta­mi­se­si­tystä ennen kuin uusi koulu on olemassa?

– Oitbacka –skolan suhteen päätettiin, että se saa jatkaa, kunnes uusi ruotsin­kie­linen koulukeskus on valmis, mutta meitä piinataan lopetusuhalla vailla mitään järkeen käyviä perusteluja, Åström sanoi ja myönsi pelkäävänsä, että moderni koulukeskus jää haaveeksi, vaikka Friggesby suljet­tai­siinkin.

– On nurinkurista, että samanai­kai­sesti kun halutaan selvittää lisäka­pa­si­teetin tarvetta eli uutta koulua, olemassaoleva halutaan sulkea, Åström sanoi eikä pitänyt uutta koulua perusteltuna tässä talous­ti­lan­teessa, koska uuden rakentaminen on kalliimpaa kuin vanhan korjaaminen, varsinkaan kun Friggesbyssä ei ole nykyajan koulujen homeongelmaa.

Aintila toi esille Sjökullan koulun perus­kor­jauksen ja laajennustyön hitauden ja yhä sen kysee­na­lais­ta­misen, vaikka päätök­sen­teosta on kulunut jo monta vuotta ja koulun ahtauden Evitskogin koulun sulkemisen jälkeen.

Myös kuntakeskuksen uutta suomen­kie­li­sestä koulukeskusta on palloteltu jo ainakin 10 vuotta, mutta rakentamiseen ei ole vielä päästy.

Lapsiys­tä­väl­linen kunta?

Vanhemmat toivat esille myös sen, että Kirkkonummi päätti viime vuonna liittyä UNICEF:in lapsiys­tä­väl­linen kunta -malliin, jonka toteuttaminen alkoi 1.1.2016. Sen mukaisesti lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä on aina huomioitava lasten etu ja heitä on myös kuultava.

– Näinkö sitä toteutetaan Kirkkonummella, että suljetaan vähemmistön toimiva pikku koulu? ihmetteli mm. Mona-Lisa Ramsay todeten, että isoon kouluun siirtyminen lisäisi koulupäiviin pituutta ja lasten tarpeet voivat jäädä huomaamatta.

– Lasten psyykkinen hyvinvointi on arvokas asia, hän tähdensi lisäten, että lasten oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuu hyvin Friggesbyn koulussa, kun vanhemmat tuntevat toisensa, koulussa on pätevä henkilökunta ja sijaisten saaminenkin on turvattu.

– Yhteen­kuu­lu­vuuden tunne on täällä suuri. Vanhempi poikani on Winellskan koulussa enkä tunne sieltä ketään, Mona-Lisa Ramsay vertasi ja muistutti mieliin, että jos opetus siirretään sinne, sosiaaliset suhteet muuttuvat, ryhmäkoot, meteli ja ahtaus lisääntyy väkisinkin.

– On laskettu, että sinne tulee yhden lisäo­pet­ta­jan­tarve, mutta miten se opettaja jaetaan neljän eri vuosiluokan kesken? illassa ihmeteltiin.

Elävä saaristo?

Kyläläiset toivat esille Porkkalan saaman saaris­tos­ta­tuksen 17.12.

– Mutta minne unohtui ’elävä saaristo’? Statuksen pitäisi merkitä kehitystä alasajon sijaan, painotti Sari Troberg puheen­vuo­rossaan ja illassa nousikin kyselyjä haluaako kunta pitää Porkkalan alueen asuttuna, vaikka saaristo-status velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan alueen erityisasema toiminnassaan, turvaamaan saariston kiinteä asutus ja suojaamaan myös luontoa ympäris­tö­hai­toilta. Päätös mahdollistaa EU-tukien sekä kansallisten tukien hyödyntämisen ja status on myös alueen markkinavaltti.

Arvokas historia

Myös sitä painotettiin, että Friggesby on Suomen vanhimpia kouluja, perustettu jo vuonna 1891 ja niinpä toiveena oli se, että kunta nostaisi myös koulun rikkaat perinteet ja historian markki­na­val­tiksi sen sijaan että ajaisi sitä alas.

– Isoisäni lahjoitti tämän tontin kunnalle sillä edellytyksellä, että tähän rakennetaan kyläkoulu. Olen todella onnellinen, että myös omat lapset ovat saaneet käydä tätä koulua, jossa oppilaat tulevat nähdyksi ja kuulluksi, vanhemmat ja opettajat tuntevat toisensa ja pystyvät keskustelemaan helposti kaikista asioista ja ongelmasta. Yhteistyö opettajan kanssa on läheistä, kiitosta antoi Emma Nyholm, joka sanoi aivan ”palavansa” koulun puolesta, koska se on ollut hyvin tärkeä osa perheen historiaa. Tallella on vielä mm. anopin äidin käyttämät ponivaunut, joilla tämä aikoinaan ajeli kouluun.

Koulu­kul­je­tukset

Lain mukaan koulu­kul­je­tuksiin on oikeus, jos koulumatka ylittää 5 km suuntaansa, mutta Kirkkonummella 1-3-luokkalaiset saavat kyydin, jos matka on yli 3 km, lapsen terveys sen vaatii tai tie on vaarallinen, kuten Porkkalantie on. Niinpä Friggesbyn oppilaista monikaan ei kävele lähikouluunsa, vaan saa koulukyydin ja nimenomaan taksilla, koska turvallista bussipysäkkiä ei ole, kun bussit eivät kaarra enää koulun alapuoliselle odotusalueelle kuten ennen.

Åströmin mukaan kyläläiset voisivat tulla tässä vastaan ja vähentää koulu­kul­je­tuksia mm. sillä, että joku aikuinen olisi aina aamuisin valvomassa lasten tien ylitystä ja myös tekemällä oikopolun koululle, että pikkuisten ei tarvitsisi kävellä mutkaisen ja kapean tien vierustaa.

¬ Jo näiden toimenpiteiden ansiosta moni taksilla kulkevista voisi tulla HSL:n bussilla kouluun. Tässä on käännettävä kaikki kivet ylimääräisten kulujen vähentämiseksi ja koulun säilyt­tä­mi­seksi! Åström totesi.

Uusin­ta­kä­sittely 27.1.

Viidennellä luokalla Friggesbyn koululaiset siirtyvät Winellska skolaniin. Myös nämä HSL:n nykyisin hoitamat kuljetukset herättivät paljon keskustelua, huolenaiheina se, että niihin ei enää juurikaan voi vaikuttaa, turvallisia bussipysäkkejä ole ja bussit ovat jo nyt valmiiksi täynnä.

Vanhemmat toivat esille myös sen, että kaikki lapset eivät suinkaan asu Porkkalantien varrella, jolloin lasten päivittäinen koulumatka-aika ylittyy yli sallitun rajan, 2,5 tuntia odotuksineen ja että mahdolliset bussin vaihtamiset bussi­ter­mi­naa­lissa ovat pienille kohtuuttoman vaikea tehtävä.

Merkittävä osa lapsista jouduttaisiin tämän ja turvallisuuden takia kuljettamaan taksilla perille asti Winellskan kouluun.

Rehtorien on Kujalan mukaan tiedettävä tässä tulevan syksyn tarve jo helmikuun alussa, sillä reitti- ja aikatau­lu­muu­toksia tehdään lähinnä vain kerran vuodessa. Friggesbyn kohtaloa käsitellään lautakunnassa uudestaan 27.1.

Mistä rahat?

– Koulun alasajolla tapetaan koko kylä ja sen kulttuuri. Me olemme selvinneet maail­man­so­dista ja Porkkalan parenteesista. Koululla on rikas historia, jota kannattaisi arvostaa. Tässä on kyse pienistä lapsista. Meillä on hyvä koulu, hyvät opettajat ja lapset, jotka haluavat käydä tätä koulua, summasivat vanhemmat tuntojaan illan lopuksi.

Ulf Kjerin totesi siihen, että kunnassa on kovin monia erilaisia mielipiteitä ja päämääriä, mutta myönsi että saariston status on tässä unohdettu.

– Suostutteko siihen, että kyläkoulu lakkautetaan, jos uusi koulukeskus saadaan Etelä-Kirkkonummelle? hän halusi vielä varmistaa ja sai tähän yksimielisen vakuutuksen, että se sopii heti, kun koulu on valmis.

– Uusi koulukeskus on luksusta, mutta mistä siihen rahat otetaan, jos olemassa oleviinkaan kouluihin ei rahat riitä? kyläläiset ihmettelivät puolestaan ja sama kysymys jäi itsellekin soimaan. Tuli mieleen satu, jossa hölmöläiset jatkavat peittoaan leikkaamalla sitä jalkopäästä ja ompelemalla palan toiseen päähän. Kirkkonummella ei ole juurikaan kannattanut luottaa inves­toin­ti­pää­töksiin, ne laahaavat aina vuosia jäljessä ja silti velkaantuminen kulkee ihan katossa.

– Kuntalaisten ääntä ei täällä tahdo saada kuuluviin, ei sitten millään! huokasi joku vielä poistuessaan pakkaseen lähes kolmi­tun­ti­seksi pitkittyneen infoillan jälkeen.

LIISA KOSONEN