KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Asunto-osakeyhtiö Kantopiha Kirkkonummen Kantohaassa on vaihtanut taloyhtiön lämmitysmuodon maalämpöön. Energiaremonttia alettiin valmistella jo kolmisen vuotta sitten, kun oli tiedossa, että kiinteistön määräaikainen kaukolämpösopimus oli katkolla ja tuolloin alettiin selvitellä kiinteistön lämmitysmuodon vaihtamista maalämpöön.
– Aloitimme projektin asukasillalla, jossa maalämpöurakoitsija oli kertomassa asukkaille maalämpöjärjestelmän eduista, kertoo As Oy Kantopihan hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.
– Maalämpöjärjestelmä kilpailutettiin ja päätimme valita järjestelmän ”avaimet käteen” -periaatteella, jatkaa Oksanen. Järjestelmää suunniteltiin kaikkiaan parisen vuotta, ennekuin pääsimme tositoimiin. Energiaremontti vaati uusia tilajärjestelyitä lämmönjakohuoneessa ja siksi päätimme, että remonttityöt suoritetaan kesällä lämmityskauden ulkopuolella.
– Asukkailla luonnollisesti oli omia epäilyksiään maalämmöstä ja sen toimivuudesta sekä siitä, saadaanko lämmitystavan muutoksella aikaan säästöjä. Saimme asukkaat kuitenkin vakuutettua siitä, että remontti on kannattava, se tuo sekä säästöjä rahallisesti että keventää asumisen hiilijalanjälkeä, kertoo Oksanen. Myös huoneistokohtaiset lämpötila-anturit ovat tuoneet lisämukavuutta asumiseen ja mahdollistavat lämmityksen tarkan ohjaamisen.
– Kun saimme maalämpöön siirtymisestä yhtiökokouksen päätöksen, pääsimme tositoimiin uuden lämmitysjärjestelmän rakentamiseksi. Kyseessä on kattoremontin lisäksi suurin yhtiöömme tehty remontti. Remontti ei lisännyt asumiskustannuksia, sillä laina otettiin taloyhtiölle, eikä sitä siirretty vastikkeisiin, vaan sitä maksetaan lämmityskustannuksista kertyneillä säästöillä, jotka ovat merkittävät, kertoo Oksanen.
– Lämmitysjärjestelmän muutos sujui hyvin, eikä siitä koitunut juurikaan haittaa asukkaille, kertoo As Oy Kantopihan asukas Pekka Alanen, joka puolestaan kertoo, että remonteissa asukkaille tiedottaminen on tärkeää aina ennen kuin tapahtuu muutoksia. Lähinnä järjestelmän yliheitto näkyi asukkaille siten, että lämpimän käyttöveden jakelu keskeytyi muutamaksi tunniksi.
– Maalämpöjärjestelmän toteuttamiseksi taloyhtiön tontille piti porata kymmenen lämpökaivoa, joiden syvyys oli noin 300 metriä per kaivo, eli yhteensä lämpökaivoa porattiin noin kolme kilometriä. Kaivot porattiin suurimmaksi osaksi yhtiön parkkipaikkojen alle. Kaivojen poraamiseen tarvitsee kunnalta luvan. Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyömme on sujunut loistavasti, kiittelee Oksanen.
Kaivojen poraamisen jälkeen lämmönjakohuoneeseen vaihdettiin lämmönvaihtimien tilalle maalämpöpumput, joilla lämpö pumpataan maasta lämmitysjärjestelmään. Huoneistoihin lämpö siirtyy samaa vanhaa vesilämmitysjärjestelmää pitkin, joten huoneistoihin ei tarvitse tehdä juuri muutoksia, vaan ne koskevat vain kaivojen poraamista sekä lämmönjakohuoneen laitteistojen vaihtamista. Huoneistoihin laitoimme lämpötila-anturit, jotka antavat lämmitysjärjestelmälle jatkuvaa tietoa huoneistojen lämpötilasta.
Kimmo Lyly maalämpöjärjestelmiä toimittavalta Tom Allen Seneralta kertoo, että he tekevät maalämpöremontteja sekä omakotitaloihin, että rivi- ja kerrostaloihin sekä myös liikehuoneistoihin. Peruskohteet heillä ovat kuitenkin kerrostalo- ja rivitaloyhtiöt. 300 metrin syvyydessä maan lämpö on noin 10-12 astetta ja tätä lämpöä pumpataan maan uumenista kiinteistöjen lämmitykseen.
Kantopihan isännöitsijä, TaloVarman Pertti Burgman kertoo, että maalämpöjärjestelmään siirtymällä saadaan aikaan merkittäviä säästöjä kiinteistön energiakustannuksissa.
– Suurimmat säästöt saadaan korvaamalla öljylämmitys maalämmöllä, seuraavaksi suurin säästö saadaan maakaasusta luopumalla ja kolmanneksi suurin säästö luopumalla kaukolämmöstä. Yleensä taloyhtiöt saavat maalämpöinvestoinnin kuoletettua syntyneillä säästöillä noin 10-12 vuodessa, mutta yleensä lainan pituus otetaan hieman pidemmäksi aikaa, noin 15 vuodeksi. Kuten tässäkin tapauksessa, laina otetaan yhtiölle, eikä siitä muodosteta osakaslainaa, joten sillä ei ole vaikutusta yhtiövastikkeeseen, kertoo Burgman.
Kantopihan hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen kertoo, että 31 asunnon taloyhtiön energiaremontti kaivojen poraamisineen ja kaikkine laitteistoineen maksoi noin 250 000 euroa ja investointi maksetaan takaisin tulevina vuosina lämmityskuluista säästyneillä varoilla.
Burgman kertoo, että taloyhtiöiden energiaremontteja tehdään nyt jatkuvasti ja että 35-40 prosenttia hänen asiakaskiinteistöistään on siirtynyt tai siirtymässä maalämpöön. Yleensä tarjouksia pyydetään kolmelta eri toimijalta ja usein maalämpöhankinnassa käytetään myös konsultteja.
– Konsultointikustannus on tämäntyyppisessä hankkeessa marginaalinen, jatkaa Burgman ja suosittelee, että mikäli konsulttia halutaan käyttää, kannattaa siitä päättää jo enne hankkeen kilpailutusta. Taloyhtiön kannattaa myös palkata urakalle valvoja, jotta kaikki työt tulee tehtyä oikein.
– Ei voi liikaa korostaa, että asiantuntijoiden työstä kannattaa maksaa, silloin tulee mahdollisimman vähän yllätyksiä, sanoo puolestaan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.
JUSSI SALO
AS Oy Kantopihan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä tehtyyn maalämpöremonttiin. Kuvassa hallituksen jäsen Pekka Alanen, isännöitsijä Pertti Burgman, Tom Allen Seneran Antti Kuittinen ja Kimmo Lyly sekä hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.
Jussi Salo
MAALÄMPÖREMONTTI aloitetaan poraamalla lämpökaivot, joista lämpö pumpataan asuntoihin maalämpöpumpuilla.
Jussi Salo
LÄMMÖNJAKOHUONE jouduttiin remontoimaan maalämpöpumppujen sijoittamiseksi. Pekka Oksanen ja Antti Kuittinen tarkastelemassa uusittua lämmönjakohuonetta. Järjestelmää voidaan etäohjata verkon kautta ja tieto vikatilanteistä välittyy suoraan päivystäjälle.
Jussi Salo
MAALÄMPÖ johdetaan kaivoista maalämpöpumpulle putkia pitkin. Lämmönkeruuneste on jäätymätöntä veden ja bioetanolin eli luonnollisen alkoholin seosta. Tavallisimmin lämmönkeruupiiri asennetaan kallioperään porattuun lämpökaivoon, sillä kallioperä on energiatehokkain lämmön lähde, ja lämpökaivossa putkisto on parhaassa suojassa. Joissain tapauksissa lämmönkeruupiiri voidaan asentaa myös maaperään tai vesistöön.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Asunto-osakeyhtiö Kantopiha Kirkkonummen Kantohaassa on vaihtanut taloyhtiön lämmitysmuodon maalämpöön. Energiaremonttia alettiin valmistella jo kolmisen vuotta sitten, kun oli tiedossa, että kiinteistön määräaikainen kaukolämpösopimus oli katkolla ja tuolloin alettiin selvitellä kiinteistön lämmitysmuodon vaihtamista maalämpöön.
– Aloitimme projektin asukasillalla, jossa maalämpöurakoitsija oli kertomassa asukkaille maalämpöjärjestelmän eduista, kertoo As Oy Kantopihan hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.
– Maalämpöjärjestelmä kilpailutettiin ja päätimme valita järjestelmän ”avaimet käteen” -periaatteella, jatkaa Oksanen. Järjestelmää suunniteltiin kaikkiaan parisen vuotta, ennekuin pääsimme tositoimiin. Energiaremontti vaati uusia tilajärjestelyitä lämmönjakohuoneessa ja siksi päätimme, että remonttityöt suoritetaan kesällä lämmityskauden ulkopuolella.
– Asukkailla luonnollisesti oli omia epäilyksiään maalämmöstä ja sen toimivuudesta sekä siitä, saadaanko lämmitystavan muutoksella aikaan säästöjä. Saimme asukkaat kuitenkin vakuutettua siitä, että remontti on kannattava, se tuo sekä säästöjä rahallisesti että keventää asumisen hiilijalanjälkeä, kertoo Oksanen. Myös huoneistokohtaiset lämpötila-anturit ovat tuoneet lisämukavuutta asumiseen ja mahdollistavat lämmityksen tarkan ohjaamisen.
– Kun saimme maalämpöön siirtymisestä yhtiökokouksen päätöksen, pääsimme tositoimiin uuden lämmitysjärjestelmän rakentamiseksi. Kyseessä on kattoremontin lisäksi suurin yhtiöömme tehty remontti. Remontti ei lisännyt asumiskustannuksia, sillä laina otettiin taloyhtiölle, eikä sitä siirretty vastikkeisiin, vaan sitä maksetaan lämmityskustannuksista kertyneillä säästöillä, jotka ovat merkittävät, kertoo Oksanen.
– Lämmitysjärjestelmän muutos sujui hyvin, eikä siitä koitunut juurikaan haittaa asukkaille, kertoo As Oy Kantopihan asukas Pekka Alanen, joka puolestaan kertoo, että remonteissa asukkaille tiedottaminen on tärkeää aina ennen kuin tapahtuu muutoksia. Lähinnä järjestelmän yliheitto näkyi asukkaille siten, että lämpimän käyttöveden jakelu keskeytyi muutamaksi tunniksi.
– Maalämpöjärjestelmän toteuttamiseksi taloyhtiön tontille piti porata kymmenen lämpökaivoa, joiden syvyys oli noin 300 metriä per kaivo, eli yhteensä lämpökaivoa porattiin noin kolme kilometriä. Kaivot porattiin suurimmaksi osaksi yhtiön parkkipaikkojen alle. Kaivojen poraamiseen tarvitsee kunnalta luvan. Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyömme on sujunut loistavasti, kiittelee Oksanen.
Kaivojen poraamisen jälkeen lämmönjakohuoneeseen vaihdettiin lämmönvaihtimien tilalle maalämpöpumput, joilla lämpö pumpataan maasta lämmitysjärjestelmään. Huoneistoihin lämpö siirtyy samaa vanhaa vesilämmitysjärjestelmää pitkin, joten huoneistoihin ei tarvitse tehdä juuri muutoksia, vaan ne koskevat vain kaivojen poraamista sekä lämmönjakohuoneen laitteistojen vaihtamista. Huoneistoihin laitoimme lämpötila-anturit, jotka antavat lämmitysjärjestelmälle jatkuvaa tietoa huoneistojen lämpötilasta.
Kimmo Lyly maalämpöjärjestelmiä toimittavalta Tom Allen Seneralta kertoo, että he tekevät maalämpöremontteja sekä omakotitaloihin, että rivi- ja kerrostaloihin sekä myös liikehuoneistoihin. Peruskohteet heillä ovat kuitenkin kerrostalo- ja rivitaloyhtiöt. 300 metrin syvyydessä maan lämpö on noin 10-12 astetta ja tätä lämpöä pumpataan maan uumenista kiinteistöjen lämmitykseen.
Kantopihan isännöitsijä, TaloVarman Pertti Burgman kertoo, että maalämpöjärjestelmään siirtymällä saadaan aikaan merkittäviä säästöjä kiinteistön energiakustannuksissa.
– Suurimmat säästöt saadaan korvaamalla öljylämmitys maalämmöllä, seuraavaksi suurin säästö saadaan maakaasusta luopumalla ja kolmanneksi suurin säästö luopumalla kaukolämmöstä. Yleensä taloyhtiöt saavat maalämpöinvestoinnin kuoletettua syntyneillä säästöillä noin 10-12 vuodessa, mutta yleensä lainan pituus otetaan hieman pidemmäksi aikaa, noin 15 vuodeksi. Kuten tässäkin tapauksessa, laina otetaan yhtiölle, eikä siitä muodosteta osakaslainaa, joten sillä ei ole vaikutusta yhtiövastikkeeseen, kertoo Burgman.
Kantopihan hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen kertoo, että 31 asunnon taloyhtiön energiaremontti kaivojen poraamisineen ja kaikkine laitteistoineen maksoi noin 250 000 euroa ja investointi maksetaan takaisin tulevina vuosina lämmityskuluista säästyneillä varoilla.
Burgman kertoo, että taloyhtiöiden energiaremontteja tehdään nyt jatkuvasti ja että 35-40 prosenttia hänen asiakaskiinteistöistään on siirtynyt tai siirtymässä maalämpöön. Yleensä tarjouksia pyydetään kolmelta eri toimijalta ja usein maalämpöhankinnassa käytetään myös konsultteja.
– Konsultointikustannus on tämäntyyppisessä hankkeessa marginaalinen, jatkaa Burgman ja suosittelee, että mikäli konsulttia halutaan käyttää, kannattaa siitä päättää jo enne hankkeen kilpailutusta. Taloyhtiön kannattaa myös palkata urakalle valvoja, jotta kaikki työt tulee tehtyä oikein.
– Ei voi liikaa korostaa, että asiantuntijoiden työstä kannattaa maksaa, silloin tulee mahdollisimman vähän yllätyksiä, sanoo puolestaan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.
JUSSI SALO
AS Oy Kantopihan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä tehtyyn maalämpöremonttiin. Kuvassa hallituksen jäsen Pekka Alanen, isännöitsijä Pertti Burgman, Tom Allen Seneran Antti Kuittinen ja Kimmo Lyly sekä hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.
Jussi Salo
MAALÄMPÖREMONTTI aloitetaan poraamalla lämpökaivot, joista lämpö pumpataan asuntoihin maalämpöpumpuilla.
Jussi Salo
LÄMMÖNJAKOHUONE jouduttiin remontoimaan maalämpöpumppujen sijoittamiseksi. Pekka Oksanen ja Antti Kuittinen tarkastelemassa uusittua lämmönjakohuonetta. Järjestelmää voidaan etäohjata verkon kautta ja tieto vikatilanteistä välittyy suoraan päivystäjälle.
Jussi Salo
MAALÄMPÖ johdetaan kaivoista maalämpöpumpulle putkia pitkin. Lämmönkeruuneste on jäätymätöntä veden ja bioetanolin eli luonnollisen alkoholin seosta. Tavallisimmin lämmönkeruupiiri asennetaan kallioperään porattuun lämpökaivoon, sillä kallioperä on energiatehokkain lämmön lähde, ja lämpökaivossa putkisto on parhaassa suojassa. Joissain tapauksissa lämmönkeruupiiri voidaan asentaa myös maaperään tai vesistöön.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi