KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Pitkään käyty keskustelu Kirkkonummen Seurakuntatalon purkamisesta, korjaamisesta tai suojelusta jatkuu edelleen. Uusin käänne asiassa on se, että Museovirasto puoltaa antamassaan lausunnossaan Kirkkonummen seurakuntatalon suojelemista rakennusperintölain nojalla.
Kirkkonummen seurakuntien ylin päättävä elin, yhteinen kirkkovaltuusto päätti viime joulukuussa seurakuntatalon purkamisesta. Päätös syntyi äänin 29-8. Maaliskuussa 2019 yhteinen kirkkovaltuusto teki päätöksen, että arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema rakennus peruskorjattaisiin. Vajaassa kahdessa vuodessa moni asia oli muuttunut kuitenkin niin paljon, että peruskorjauksen kannattavuutta ja tarpeellisuutta haluttiin seurakunnassa arvioida uudestaan.
Talon rakenteissa on käytetty hyvin monenlaisia rakennustekniikoita ja rakennus on suunnittelultaan monimuotoinen. Esimerkiksi seurakuntatalon ulkoseinissä on viisi erilaista rakennetta, joiden peruskorjaus vaatii kukin erilaisen korjaussuunnitelman. Pari vuotta sitten talon peruskorjauksen hinnaksi arvioitiin 7,5 miljoonaa euroa, eli suunnilleen saman verran kuin uuden rakentamisen kustannukset olisivat.
Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1984 ja sen on suunnitellut akateemikko, arkkitehti SAFA Juha Leiviskä.
Edellinen käänne asiassa tapahtui, kun Docomomo Suomi Finland ry jätti joulukuussa Uudenmaan ELY-keskukselle suojeluesityksen rakennuksen suojelemiseksi, perusteina oli mm. se, että rakennuksen suunnitellut Juha Leiviskä on yksi arvostetuimmista suomalaisarkkitehdeista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Purkupäätöksen takia Docomomo on myös pyytänyt ELY-keskusta asettamaan rakennuksen vaarantamiskieltoon, jotta sen purkamista ei aloitettaisi.
Docomomon esityksen mukaan seurakuntakeskus kuuluu arkkitehti Juha Leiviskän (s. 1936) merkittävimpien kohteiden joukkoon. Rakennus on saanut huomiota myös ulkomailla ja sitä on esitelty kansainvälisissä arkkitehtuurijulkaisuissa.
Rakennusten suojelusta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisesti päättää ELY-keskus. Uudenmaan ELY-keskus on tammikuussa asettanut seurakuntatalon väliaikaiseen vaarantamiskieltoon, joka kieltää seurakuntaa ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaarantavat rakennuksen ja sen lähiympäristön kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa kiellon antamisesta.
Kirkkonummen Sanomien saamien tietojen mukaan asia pyritään kuitenkin ratkaisemaan ELY-keskuksessa vielä tämän vuoden kuluessa. Vaarantamiskiellon aikana rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
ELY-keskus on saanut asiaa koskevan Museoviraston lausunnon ja odottaa parhaillaan Kirkkonummen kunnan ja seurakunnan lausuntoja asiassa. Lisäksi asiassa kuullaan viereiset ja vastapäiset kiinteistöt.
Museoviraston kesäkuussa antaman lausunnon mukaan rakennus on suojeltava. Rakennuksella ei ole kaavassa suojelumerkintää, mutta kohteen merkittävyyden perusteella se on tarpeen suojella rakennusperintölain nojalla.
Museoviraston antamat ohjeet suojelumääräyksiksi ovat, että rakennusperintölain 10 §:n mukaan suojeltua rakennusta ei saa purkaa.
Rakennusta ympäristöineen tulee hoitaa ja käyttää niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin ja luotettaviin selvityksiin rakennuksen historiasta ja kunnosta.
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri ja piha-alueet tulee säilyttää. Suojelun kohdentamisessa mainitut sisätilat ja niiden merkittävät yksityiskohdat tulee säilyttää.
Korjaus- ja muutostyöt on toteutettava siten, että rakennuksen ulko-, ja sisätilojen arkkitehtuuri, ominaisuudet ja erityispiirteet säilyvät. Rakennus- ja talotekniset sekä käyttötarkoituksen edellyttämät välttämättömät muutokset ovat mahdollisia kunhan ne sovitetaan rakennusten arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin.
Pakottavista syistä uusittavat edellä luetellut yksityiskohdat tulee korjata tai uusia alkuperäistä materiaalia, muotoa ja rakennustapaa noudattaen siten, että rakennuksen arkkitehtoninen eheys säilyy. Rakennuksen korjattavat tai lisättävät talotekniset laitteistot tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin.
Rakennusten korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka myös antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta.
Ulkoarkkitehtuuri käsittää vuonna 1984 valmistuneen seurakuntakeskuksen julkisivut, vesikattorakenteet, kattoikkunat, katokset ja ulkoportaiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisilta osiltaan. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä olevat piha-alueet rakenteineen ovat osa ulkoarkkitehtuuria.
Piha-alue käsittää alkuperäisen suunnitelman mukaiset rakennukseen liittyvät aitarakenteet, laatoitukset, ulkovalaisinten sijoittelun, istutusvyöhykkeet ja pysäköintialueelta pääsisäänkäynnille johtavan portaikon sekä siihen liittyvät rakenteet.
Tärkeimpiä suojeltavia sisätiloja ovat tilasarjan kannalta keskeiset salit eli pääsali, länsipäädyn sali, pääsisäänkäynnin oikealla puolella sijaitseva sali ja niihin liittyvät käytävä- sekä aulatilat.
Sisätilojen ominaispiirteiden kannalta merkittäviä suojeltavia yksityiskohtia ovat sisäpinnat, ovet, alakatot, alkuperäiset naulakot, seinien ja kattopintojen kerrokselliset seinä- ja alakattopaneelit, lämpöpattereiden koteloinnit, takka, valaisimet, virsikirjahyllyt, valoa ohjaavat seinäkkeet, esiintymislava, tilojen siirtoseinät, klinkkerilattiat sekä niiden alkuperäinen materiaali- ja värimaailma.
Lisäksi Kirkkonummen seurakuntakeskuksen sisätilojen arkkitehtuurille olennaiset rakennusrunkoon kuuluvat ja siihen liittyvät rakenteet, kuten sisäseinät ja kattorakenteet sekä alakatot, ovat osa suojeltavaa kokonaisuutta. Kunkin rakennusvaiheen alkuperäiset tai niihin verrattavissa oleva kiinteä sisustus on osa tilojen suojeltavaa kokonaisuutta.
Museoviraston antaman lausunnon mukaan Kirkkonummen seurakuntakeskus on edustava esimerkki 1960-luvulla alkaneesta seurakuntien rakentamisen muutoksesta, jossa keskeisenä oli seurakunnan monipuolistuvien toimintojen yhdistäminen samaan rakennukseen. Leiviskän rakennukset ovat tyypillisesti kokonaistaideteoksia, joissa olennaista on valon johdattaminen rakennuksessa, mittakaava ja tilasarjat.
Kirkkonummen seurakuntakeskuksen rakennustaiteellinen arvo liittyy rakennuksen ja sen ympäristön arkkitehtoniseen muodonantoon, toteutuksen laatuun ja innovatiivisuuteen.
Rakennus on arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja se on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä. Sisätilaratkaisut ovat keskeinen osa arkkitehtonista kokonaisuutta ja arkkitehdilla on tunnustettu asema yhtenä Suomen yhdestätoista taiteen akateemikosta.
Kohteesta ei ole ollut käytettävissä rakennushistoriaselvitystä. Museovirasto on arvioinut kohdetta paikan päällä keväällä 2021 yhteistyössä Länsi-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon kanssa.
Museoviraston antaman lausunnon mukaan seurakuntatalossa havaitut vauriot ja puutteet ovat tyypillisiä rakentamisajankohdan rakennuksille. Esimerkiksi sokkeli-rakenteeseen liittyvät vauriomekanismit ovat tyypillinen tämän ajan rakentamiselle. Julkisivuissa on havaittavissa runsaasti korjaustarpeita. Kuntotutkimuksissa todetaan, että monet havaituista vaurioista tai puutteista ovat sen luontoisia, että niiden korjaaminen edellyttää laajoja peruskorjaustasoisia korjauksia. Laajoista korjaustoimenpiteistä huolimatta rakennus on Museovirastolle toimitettujen kuntotutkimusten perusteella korjauskelpoinen.
JUSSI SALO
KIRKKONUMMEN Seurakuntatalon kohtalo on ollut kiistanalainen kysymys jo vuosien ajan. Rakennus kärsii sisäilmaongelmista ja se on ollut suljettuna kesästä 2020 lähtien.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Pitkään käyty keskustelu Kirkkonummen Seurakuntatalon purkamisesta, korjaamisesta tai suojelusta jatkuu edelleen. Uusin käänne asiassa on se, että Museovirasto puoltaa antamassaan lausunnossaan Kirkkonummen seurakuntatalon suojelemista rakennusperintölain nojalla.
Kirkkonummen seurakuntien ylin päättävä elin, yhteinen kirkkovaltuusto päätti viime joulukuussa seurakuntatalon purkamisesta. Päätös syntyi äänin 29-8. Maaliskuussa 2019 yhteinen kirkkovaltuusto teki päätöksen, että arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema rakennus peruskorjattaisiin. Vajaassa kahdessa vuodessa moni asia oli muuttunut kuitenkin niin paljon, että peruskorjauksen kannattavuutta ja tarpeellisuutta haluttiin seurakunnassa arvioida uudestaan.
Talon rakenteissa on käytetty hyvin monenlaisia rakennustekniikoita ja rakennus on suunnittelultaan monimuotoinen. Esimerkiksi seurakuntatalon ulkoseinissä on viisi erilaista rakennetta, joiden peruskorjaus vaatii kukin erilaisen korjaussuunnitelman. Pari vuotta sitten talon peruskorjauksen hinnaksi arvioitiin 7,5 miljoonaa euroa, eli suunnilleen saman verran kuin uuden rakentamisen kustannukset olisivat.
Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1984 ja sen on suunnitellut akateemikko, arkkitehti SAFA Juha Leiviskä.
Edellinen käänne asiassa tapahtui, kun Docomomo Suomi Finland ry jätti joulukuussa Uudenmaan ELY-keskukselle suojeluesityksen rakennuksen suojelemiseksi, perusteina oli mm. se, että rakennuksen suunnitellut Juha Leiviskä on yksi arvostetuimmista suomalaisarkkitehdeista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Purkupäätöksen takia Docomomo on myös pyytänyt ELY-keskusta asettamaan rakennuksen vaarantamiskieltoon, jotta sen purkamista ei aloitettaisi.
Docomomon esityksen mukaan seurakuntakeskus kuuluu arkkitehti Juha Leiviskän (s. 1936) merkittävimpien kohteiden joukkoon. Rakennus on saanut huomiota myös ulkomailla ja sitä on esitelty kansainvälisissä arkkitehtuurijulkaisuissa.
Rakennusten suojelusta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisesti päättää ELY-keskus. Uudenmaan ELY-keskus on tammikuussa asettanut seurakuntatalon väliaikaiseen vaarantamiskieltoon, joka kieltää seurakuntaa ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaarantavat rakennuksen ja sen lähiympäristön kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa kiellon antamisesta.
Kirkkonummen Sanomien saamien tietojen mukaan asia pyritään kuitenkin ratkaisemaan ELY-keskuksessa vielä tämän vuoden kuluessa. Vaarantamiskiellon aikana rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
ELY-keskus on saanut asiaa koskevan Museoviraston lausunnon ja odottaa parhaillaan Kirkkonummen kunnan ja seurakunnan lausuntoja asiassa. Lisäksi asiassa kuullaan viereiset ja vastapäiset kiinteistöt.
Museoviraston kesäkuussa antaman lausunnon mukaan rakennus on suojeltava. Rakennuksella ei ole kaavassa suojelumerkintää, mutta kohteen merkittävyyden perusteella se on tarpeen suojella rakennusperintölain nojalla.
Museoviraston antamat ohjeet suojelumääräyksiksi ovat, että rakennusperintölain 10 §:n mukaan suojeltua rakennusta ei saa purkaa.
Rakennusta ympäristöineen tulee hoitaa ja käyttää niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin ja luotettaviin selvityksiin rakennuksen historiasta ja kunnosta.
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri ja piha-alueet tulee säilyttää. Suojelun kohdentamisessa mainitut sisätilat ja niiden merkittävät yksityiskohdat tulee säilyttää.
Korjaus- ja muutostyöt on toteutettava siten, että rakennuksen ulko-, ja sisätilojen arkkitehtuuri, ominaisuudet ja erityispiirteet säilyvät. Rakennus- ja talotekniset sekä käyttötarkoituksen edellyttämät välttämättömät muutokset ovat mahdollisia kunhan ne sovitetaan rakennusten arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin.
Pakottavista syistä uusittavat edellä luetellut yksityiskohdat tulee korjata tai uusia alkuperäistä materiaalia, muotoa ja rakennustapaa noudattaen siten, että rakennuksen arkkitehtoninen eheys säilyy. Rakennuksen korjattavat tai lisättävät talotekniset laitteistot tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin.
Rakennusten korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka myös antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta.
Ulkoarkkitehtuuri käsittää vuonna 1984 valmistuneen seurakuntakeskuksen julkisivut, vesikattorakenteet, kattoikkunat, katokset ja ulkoportaiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisilta osiltaan. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä olevat piha-alueet rakenteineen ovat osa ulkoarkkitehtuuria.
Piha-alue käsittää alkuperäisen suunnitelman mukaiset rakennukseen liittyvät aitarakenteet, laatoitukset, ulkovalaisinten sijoittelun, istutusvyöhykkeet ja pysäköintialueelta pääsisäänkäynnille johtavan portaikon sekä siihen liittyvät rakenteet.
Tärkeimpiä suojeltavia sisätiloja ovat tilasarjan kannalta keskeiset salit eli pääsali, länsipäädyn sali, pääsisäänkäynnin oikealla puolella sijaitseva sali ja niihin liittyvät käytävä- sekä aulatilat.
Sisätilojen ominaispiirteiden kannalta merkittäviä suojeltavia yksityiskohtia ovat sisäpinnat, ovet, alakatot, alkuperäiset naulakot, seinien ja kattopintojen kerrokselliset seinä- ja alakattopaneelit, lämpöpattereiden koteloinnit, takka, valaisimet, virsikirjahyllyt, valoa ohjaavat seinäkkeet, esiintymislava, tilojen siirtoseinät, klinkkerilattiat sekä niiden alkuperäinen materiaali- ja värimaailma.
Lisäksi Kirkkonummen seurakuntakeskuksen sisätilojen arkkitehtuurille olennaiset rakennusrunkoon kuuluvat ja siihen liittyvät rakenteet, kuten sisäseinät ja kattorakenteet sekä alakatot, ovat osa suojeltavaa kokonaisuutta. Kunkin rakennusvaiheen alkuperäiset tai niihin verrattavissa oleva kiinteä sisustus on osa tilojen suojeltavaa kokonaisuutta.
Museoviraston antaman lausunnon mukaan Kirkkonummen seurakuntakeskus on edustava esimerkki 1960-luvulla alkaneesta seurakuntien rakentamisen muutoksesta, jossa keskeisenä oli seurakunnan monipuolistuvien toimintojen yhdistäminen samaan rakennukseen. Leiviskän rakennukset ovat tyypillisesti kokonaistaideteoksia, joissa olennaista on valon johdattaminen rakennuksessa, mittakaava ja tilasarjat.
Kirkkonummen seurakuntakeskuksen rakennustaiteellinen arvo liittyy rakennuksen ja sen ympäristön arkkitehtoniseen muodonantoon, toteutuksen laatuun ja innovatiivisuuteen.
Rakennus on arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja se on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä. Sisätilaratkaisut ovat keskeinen osa arkkitehtonista kokonaisuutta ja arkkitehdilla on tunnustettu asema yhtenä Suomen yhdestätoista taiteen akateemikosta.
Kohteesta ei ole ollut käytettävissä rakennushistoriaselvitystä. Museovirasto on arvioinut kohdetta paikan päällä keväällä 2021 yhteistyössä Länsi-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon kanssa.
Museoviraston antaman lausunnon mukaan seurakuntatalossa havaitut vauriot ja puutteet ovat tyypillisiä rakentamisajankohdan rakennuksille. Esimerkiksi sokkeli-rakenteeseen liittyvät vauriomekanismit ovat tyypillinen tämän ajan rakentamiselle. Julkisivuissa on havaittavissa runsaasti korjaustarpeita. Kuntotutkimuksissa todetaan, että monet havaituista vaurioista tai puutteista ovat sen luontoisia, että niiden korjaaminen edellyttää laajoja peruskorjaustasoisia korjauksia. Laajoista korjaustoimenpiteistä huolimatta rakennus on Museovirastolle toimitettujen kuntotutkimusten perusteella korjauskelpoinen.
JUSSI SALO
KIRKKONUMMEN Seurakuntatalon kohtalo on ollut kiistanalainen kysymys jo vuosien ajan. Rakennus kärsii sisäilmaongelmista ja se on ollut suljettuna kesästä 2020 lähtien.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi