KIRKKONUMMI
HSL tahtoo asiakkaat takaisin ja hakee kannattavuutta kehittämällä houkuttelevampia lipputuotteita:
HSLn strategiset tavoitteet ovat tällä kaudella tiukat ja toimintaympäristö tällä hetkellä vaativa. Vuonna 2025 HSL tavoittelee 400 miljoonaa matkaa eli nousua; ennen pandemiaa nousut olivat noin 300 milj. vuodessa. Kustannustehokkuutta tulee lisätä ja taloutta tasapainottaa kuntaosuuksien painamiseksi. Joukkoliikenteen käyttö on kevään aikana vilkastunut, mutta pandemiaa edeltänyttä tasoa ei ole saavutettu.
HSL pyrkii nostamaan kannattavuutta kehittämällä lipputuotteita. Hinnoittelu- ja lippu-uudistuksella tavoitellaan parempaa kapasiteetin käyttöastetta, kasvua lippujen myynnissä, ja laskua liikenteen Co2-päästöissä 90 % suhteessa 2010 tasoon. Alueellinen kehittäminen muokkaa joukkoliikenteen kysyntää ja tarvetta, ja asiakkaat kokevat nykyisen vyöhykemallin vaikeaksi hahmottaa.
Lippu-uudistus on strateginen kysymys
HSL on toteuttanut kattavia analyysejä hinnoittelu- ja lippu-uudistuksen vaihtoehtoisista malleista, joita kohta tarkastelen. HSL pyytää kunnilta lausuntoa hinnoittelu-uudistusta koskevasta selvityksestä 31.8.2022 mennessä.
Kirkkonummen edustajana HSLn hallituksessa olen seurannut läheltä hinnoittelu-uudistuksen suunnittelua. Kysymyksessä on Kirkkonummen ja kehyskuntien kannalta merkittävä ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava asia. Lausunto ei voi perustua pelkästään virkamiesten valmisteluun, koska vaihtoehdot ovat strategisesti merkittäviä ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia. Rakentavaa keskustelua ja poliittista linjanvetoa tulee käydä nyt, jotta kunnanhallitus voi ohjata lausunnon painopisteitä kuntalaisten toiveiden mukaisesti.
Esitetyt konseptit ovat tutkittuja vaihtoehtoisia konsepteja, joten ne voivat vielä muuttua. Mikään taho ei tietääkseni ole lukinnut kantaansa. Kaikki vaihtoehdot ovat aidosti auki.
Tarkempiin tutkimuksiin nousi neljä potentiaalista vaihtoehtoa, joissa vyöhykkeet ja lipputuotteet eroavat toisistaan olennaisesti. Mallinnuksessa määriteltiin hintatasoa, jolla kukin malli tuottaisi saman lipputulon vuoden 2024 hinnoin. Keskityn malleja esitellessä vain aikuisten kuukausilipun hintaan, jotta juttu pysyy kompaktina. Lukijan kannalta hinnat ovat tässä vaiheessa vain suuntaa antavia. Selvityksen fokus oli selvittää eri ratkaisujen vaikutuksia koko HSL-aluetta tarkastellen.
Nykymallissa on neljä vyöhykettä. Kehyskunnat kuten Siuntio ja Kirkkonummi ovat vyöhykkeellä D. Ydinkeskusta Helsingissä on A-vyöhykettä. Tällä hetkellä kallein, neljän vyöhykkeen ABCD-kuukausilippu maksaa 142,70 €, ja 12 kk säästötilaus 118,90 €/kk. Lapsille, opiskelijoille ja eläkeläisille liput ovat huomattavasti halvempia.
Vaihtoehtoja verrattiin nykymallin 2024 hintatasoon, jossa on jopa 11% yleiskorotuspaine energian hinnan noustua. Yleiskorotusten myötä nykymallissa maksaisi ABCD noin 158 €. Halvin olisi D-vyöhyke, noin 72 €. Saman hintaisia ovat yhdessä myytävät AB tai BC, mutta yhdistelmä CD maksaisi n. 93 € ja ABC tai BCD 111 €. Kirkkonummen ja Espoon kunnan rajan ylitys nostaisi hintaa yli 20 € verrattuna muihin kahden vyöhykkeen lippuihin. Kertalipun hinta vaihtelisi 3,20–6,30 € välillä.
Asiakkaat ovat kokeneet mallin hankalaksi hahmottaa. Olen saanut samanlaista palautetta Kirkkonummelaisilta. Asukkaat, jotka eivät käytä joukkoliikennettä päivittäin, kuten seniorit, kokevat stressaavaksi sen, etteivät vahingossa ylitä vyöhykerajaa ja saa tarkastusmaksua.
Lisäksi monimutkainen lippukokonaisuus lisää lippujärjestelmän kustannuksia. Lippujen hinnassa koetaan epäsuhtaa, kun liikkuminen on kalleinta siellä missä tarjontaakin on vähiten. Mallin hyvä puoli on, että se tarjoaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa kuntakohtaisiin osuuksiin nostamalla lippujen hintoja omalla vyöhykkeellään.
Vyöhykejaot säilyisivät, mutta C ja D-vyöhykkeet yhdistettäisiin lipputuotteessa. Hinnoittelu yhtenäistyisi perustuen vyöhykkeiden määrään; kaksi maksaisi alle 75€ ja neljä vyöhykettä 99€/kk. Kertalipun vaihteluväli olisi 3,30-4,00€. Lippu sisältäisi siis 2-4 vyöhykettä ja kaikkien vyöhykkeiden ylitys olisi saman arvoista.
Lyhyitä matkoja liikkuvien lippu kallistuisi hieman; AB, BC ja D-vyöhyke nousevat 2,30€/kk tai 10snt/krt. D-vyöhykkeellä matka-alue kuitenkin laajenee ja CD-lippua tarvitsevalle alennus on suuri. Hinnoittelumalli tulee vastaan pitkiä matkoja liikkuvia, kun ABC, BCD ja ABCD -liput laskevat.
Seudun asukkaista 35% piti mallia nykyistä parempana ja 41% huonompana (nettovaikutus -6%). CD-vyöhykkeiden asukkaat pitivät mallia selvästi nykyistä parempana, A-vyöhykkeen huonompana.
Malli lisäisi matkoja Kirkkonummella 350 000 (3,6%), Espoossa 330 000, ja Siuntiossa 16 000. Nousujen määrä vähenisi A-vyöhykkeellä 8 000 ja B-vyöhykkeellä 477 000 nousua.
Vaikutus vuosittaisiin joukkoliikennematkoihin olisi +1,12 %, tieliikennesuoritteeseen (myöhemmin TLS) -43 milj.km., ja Co2-päästöihin -7 000 tonnia (-0,6 % v. 2020 tasosta).
Tämä ABC-vyöhykemalli yhdistäisi nykyisen C- ja D-vyöhykkeen. Tulkitsen konseptin testaavan ajatusta, jossa hinta ja palvelutaso vastaisivat paremmin. Kirkkonummi ja puolet Espoosta kuuluisi nyt samaan C-vyöhykkeeseen (49,90 €/kk). Kertalippu olisi 2,40–3,80 €.
Tämä malli on alueellisesti polarisoivin. Kestävät kulkutavat nousisivat yht. 0,49 %, ja kasvu olisi CD-alueella kovaa. Muutos joukkoliikennematkoihin olisi +1,52 %, TLS -58 milj.km, ja Co2 -10 000 t vuodessa. Kasvua olisi Kirkkonummella 480 000 eli 4,9 % (Espoo +470 000, Siuntio +35 000). Mallin kiinnostavuus hiipuu B-vyöhykkeellä, ja Helsingissä A-vyöhykkeellä pudotus oli vertailun suurin, -470 000 lipun hinnan noustessa kantakaupungissa.
Asukkaista 28 % piti mallia nykyistä parempana ja 51 % huonompana (nettovaikutus -23 %). Malli nähtiin epäreiluna sisempiä vyöhykkeitä kohtaan ja vyöhykkeiden kokoa ja hintaa epäsuhtaisena. Mallin kannustavuus perustuu reuna-alueiden suosimiseen. Tätä mallia tuskin Helsinki hyväksyisi, ja vaikka se houkuttelisi uusia matkustajia, käännyttäisi se nykyisiä asiakkaita pois. Malli ei ole tällaisena toimiva kokonaisuuden kannalta, ja asukkaiden kanta on selkeä.
Nykyinen D-vyöhyke muuttuisi C-vyöhykkeeksi, ja nykyiset BC sulautuisivat yhteen B-vyöhykkeeksi. Yksi vyöhyke maksaisi 69 €/kk, kaksi vyöhykettä 84 €/kk ja kolme 116 €/kk, ja kertaliput 3,10-4,60 €.
Malli 3 lisää vähiten, 0,27 %, kestävien kulkutapojen käyttöä sekä seudullisesti että kehyskunnissa. Vain tämä malli lisäisi matkoja Helsingissä kantakaupungin A-vyöhykkeellä, 40 000 kpl (0,04%), mutta vähentäisi AB-rajan ylittäviä matkoja merkittävästi, ja B-vyöhykkeellä mallin vaikutus on kauttaaltaan negatiivinen korostuen Helsingissä. Asukkaista 45 % piti mallia nykyistä parempana ja 40 % huonompana (netto +5 %).
Matkojen muutos olisi Kirkkonummella +260 000 eli 2,6 %, Siuntiossa +14 000 eli 1 %, ja Espoossa C-vyöhykkeellä +430 000 eli 1,2%). Tämä kertoo siitä, että malli ei ole tarpeeksi motivoiva.
Viimeinen malli yhdistäisi koko HSL-alueen, ja kulkeminen maksaisi kaikkialla saman verran sijainnista tai matkan pituudesta riippumatta. 30vrk maksaisi aikuisille reilut 75 € ja kertalippu 3,40 €. Tuolla hinnalla matkustaisi siis yhtä lailla oman kunnan sisällä, Kirkkonummelta lentoasemalle, tai Siuntiosta Sipooseen.
Tasahinnoittelu lisäisi kestävien kulkutapojen käyttöä 0,47 %, yhtä paljon kuin malli 1, ja sen vaikutus kehyskunnissa oli suurin. Muutos joukkoliikennematkoihin olisi +1,51 %, tieliikennesuoritteeseen -59 milj.km., ja Co2-päästöihin -10 000 tonnia vuodessa (-0,9 %).
Tasahintamallin vaikutus kestäviin kulkutapoihin olisi Kirkkonummella +520 000 (5,3 %); Siuntiossa +24 000 (1,7 %), ja Espoon C-vyöhykkeellä +410 000 (1,2 %). Kehitys on samansuuntaista muuallakin. Laskua ennustetaan -30 000 (0,15 %) A-vyöhykkeellä.
Nykyistä parempana tasatariffia piti 62 % asukkaista ja 26 % huonompana (nettovaikutus +36 %). Tasatariffi sai eniten positiivista palautetta asiakasarvioissa. Tasatariffi on helppo, sillä samalla lipulla pääsee kaikkialle.
HSLn mallinnukset estimoivat mallien heijastumista kuntaosuuksiin. Jokainen malli kasvattaisi Kirkkonummen kuntaosuutta, ja kaikkein kiinnostavin, tasatariffi, nostaa sitä eniten. On kuitenkin niin, että maksamme liikkumisesta, ja jos matkustajamäärä ja lippujen myynti nousee, nousee kustannuskin.
Edullisin on malli 3, joka kasvattaisi Kirkkonummen kustannuksia +1,5 M€, mutta tämä malli ei pärjännyt tarkastelussa. Kallein on tasatariffi, Kirkkonummelle +2,9 M€, joka sai vahvimman kannatuksen asukkailta ja ympäristövaikutuksiltaan oli yhtä tehokas kuin Malli 2, jonka hintalappu on +2,6 M€, mutta joka ei palvele seudun asukkaiden liikkumistarpeita tasapuolisesti. Malli 1 oli tarkastelussa varteenotettava, sen hintalappu on 1,9 M€. Tasatariffi oli kuitenkin tätäkin mallia parempi.
Asiaa on tarkasteltava vaihtoehtoiskustannuksia arvioiden. Ero huonoimpaan malliin on siis 1,4 M€ ja toiseksi parhaaseen ratkaisuun 1 M€. Kun pohdimme vaihtoehtojamme, on meidän mietittävä minkä arvoinen tämä erotus on kunnalle, ja mitä sillä voidaan saavuttaa, tai mistä jäädään paitsi.
Kirkkonummi kehittää MAL suunnitelman mukaisesti voimakkaasti alueita, missä tasahintatariffi ennusti maan hinnan voimakasta nousua erityisesti juuri Kirkkonummella rantaradan ja Länsiväylän varrella. Laskusuhdanne kuitenkin vähentää tonttien kysyntää koska korot nousevat. Jos liikkuminen on kalliimpaa kunnassamme, tontit voivat jäädä myymättä.
Tasatariffi kasvattaa ihmisten kiinnostusta joukkoliikenteeseen ja nostaa matkustajamääriä, mikä on edellytys sille, että joukkoliikennettä voi kehittää. Nyt polttoaineen ja energian hinnan nousun myötä huomaamme, ettemme voi jatkaa ajatellen, että kaikki liikkuminen hoituu autolla. Asukkaat käyvät pääosin muissa kunnissa töissä, ja jos liikkuminen perustuu autoilun varaan, nostaa se liikkumisen kustannuksia. Tasahintamalli kannustaa myös kokeilemaan matkaketjuja.
Tasatariffi häivyttäisi liikenteellisesti rajan Espoon ja Kirkkonummen välillä, mahdollistaen saumattomamman kasvun yhdessä. Tasatariffi lisäisi yritysten kiinnostusta asettua Kirkkonummelle, sillä töihin kulkeminen olisi saman hintaista kuin muuallekin, yritysten tilakustannukset voisivat olla huomattavasti edullisemmat.
Joukkoliikennettä tulee kehittää myös siksi, että pysäköinnin hinta nousee jatkuvasti. Olen myös saanut yhteydenottoja Meilahdessa työskenteleviltä sairaanhoitajilta; heillä ei ole lainkaan mahdollisuutta pysäköintiin työpaikalla, joten vähintään loppuosa matkasta on tehtävä julkisella. Tämä koskee monia muitakin.
Meidän tulee kehittää liikennettä niin, että vaikka omalta ovelta ei pääsisi julkisella kulkemaan, olisi luontevaa ja tehokasta liikkua matkaketjun alkuosa omalla kulkuvälineellä ja loppuosa julkisella. Tämä edellyttää liityntäpysäköintiin panostamista ja säilytyspaikkoja polkupyörille. Julkiseen vaihtaminen täytyy olla sujuvaa, samoin kuin muutkin mahdolliset vaihdot matkaketjussa. Tasatariffi poistaisi tarpeen ajaa vyöhykerajan yli halvemman lipun takia.
Jos Kirkkonummi jättäytyy tasatariffista pois, ja muut kunnat lähtevät siihen, on tämä meille erittäin epäedullinen skenaario kokonaistaloudellisesti. Samoin jos tasatariffi tehdään kolmen suuren HSL-kunnan alueelle, ja hinta nousee siirryttäessä D-vyöhykkeelle, on tämä erittäin huono skenaario kehyskuntien kannalta.
Meidän on muistettava, että joukkoliikenteen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa lopulta hyvin paljon se, miten suurten kuntien asukkaat käyttäytyvät. Vaikka laskua oli, mallin prosentuaalinen vaikutus oli erittäin pieni kantakaupungissa. Jos lippuja kuitenkin myytäisiin AB-vyöhykkeellä 0,5% enemmän, on sillä merkittävä vaikutus HSLn kokonaistulokseen ja lopulta siihen, paljonko HSLn kustannuksista katetaan kuntaosuuksin. HSLn tavoite on nostaa kannattavuutta ja alentaa kuntaosuuksia.
Raideliikenteen kehitystä jumittaa kysymys varikoista. Se heijastuu myös muuhun alueelliseen kehittämiseen niin kauan kuin sijaintia ei ole päätetty.
Vuohimäki olisi erinomainen paikka varikolle. Ajatus Vuohimäestä varikkopaikkana jäi aikaisemmin tutkimatta vihreiden taholta nousseen mediapaineen takia. Tämä oli koko pääkaupunkiseudulle karhunpalvelus. Emme voi samaan aikaan suojella ympäristöä ja ilmastoa, ja torjua kaikki uudistukset, joilla tämä mahdollistuisi.
SAARA BRAX, TkT
Varavaltuutettu, Kirkkonummi (KOK)
HSL:n hallituksen jäsen
Yhdyskuntatekniikan lautakunnan jäsen
Saara Brax.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
HSL tahtoo asiakkaat takaisin ja hakee kannattavuutta kehittämällä houkuttelevampia lipputuotteita:
HSLn strategiset tavoitteet ovat tällä kaudella tiukat ja toimintaympäristö tällä hetkellä vaativa. Vuonna 2025 HSL tavoittelee 400 miljoonaa matkaa eli nousua; ennen pandemiaa nousut olivat noin 300 milj. vuodessa. Kustannustehokkuutta tulee lisätä ja taloutta tasapainottaa kuntaosuuksien painamiseksi. Joukkoliikenteen käyttö on kevään aikana vilkastunut, mutta pandemiaa edeltänyttä tasoa ei ole saavutettu.
HSL pyrkii nostamaan kannattavuutta kehittämällä lipputuotteita. Hinnoittelu- ja lippu-uudistuksella tavoitellaan parempaa kapasiteetin käyttöastetta, kasvua lippujen myynnissä, ja laskua liikenteen Co2-päästöissä 90 % suhteessa 2010 tasoon. Alueellinen kehittäminen muokkaa joukkoliikenteen kysyntää ja tarvetta, ja asiakkaat kokevat nykyisen vyöhykemallin vaikeaksi hahmottaa.
Lippu-uudistus on strateginen kysymys
HSL on toteuttanut kattavia analyysejä hinnoittelu- ja lippu-uudistuksen vaihtoehtoisista malleista, joita kohta tarkastelen. HSL pyytää kunnilta lausuntoa hinnoittelu-uudistusta koskevasta selvityksestä 31.8.2022 mennessä.
Kirkkonummen edustajana HSLn hallituksessa olen seurannut läheltä hinnoittelu-uudistuksen suunnittelua. Kysymyksessä on Kirkkonummen ja kehyskuntien kannalta merkittävä ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava asia. Lausunto ei voi perustua pelkästään virkamiesten valmisteluun, koska vaihtoehdot ovat strategisesti merkittäviä ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia. Rakentavaa keskustelua ja poliittista linjanvetoa tulee käydä nyt, jotta kunnanhallitus voi ohjata lausunnon painopisteitä kuntalaisten toiveiden mukaisesti.
Esitetyt konseptit ovat tutkittuja vaihtoehtoisia konsepteja, joten ne voivat vielä muuttua. Mikään taho ei tietääkseni ole lukinnut kantaansa. Kaikki vaihtoehdot ovat aidosti auki.
Tarkempiin tutkimuksiin nousi neljä potentiaalista vaihtoehtoa, joissa vyöhykkeet ja lipputuotteet eroavat toisistaan olennaisesti. Mallinnuksessa määriteltiin hintatasoa, jolla kukin malli tuottaisi saman lipputulon vuoden 2024 hinnoin. Keskityn malleja esitellessä vain aikuisten kuukausilipun hintaan, jotta juttu pysyy kompaktina. Lukijan kannalta hinnat ovat tässä vaiheessa vain suuntaa antavia. Selvityksen fokus oli selvittää eri ratkaisujen vaikutuksia koko HSL-aluetta tarkastellen.
Nykymallissa on neljä vyöhykettä. Kehyskunnat kuten Siuntio ja Kirkkonummi ovat vyöhykkeellä D. Ydinkeskusta Helsingissä on A-vyöhykettä. Tällä hetkellä kallein, neljän vyöhykkeen ABCD-kuukausilippu maksaa 142,70 €, ja 12 kk säästötilaus 118,90 €/kk. Lapsille, opiskelijoille ja eläkeläisille liput ovat huomattavasti halvempia.
Vaihtoehtoja verrattiin nykymallin 2024 hintatasoon, jossa on jopa 11% yleiskorotuspaine energian hinnan noustua. Yleiskorotusten myötä nykymallissa maksaisi ABCD noin 158 €. Halvin olisi D-vyöhyke, noin 72 €. Saman hintaisia ovat yhdessä myytävät AB tai BC, mutta yhdistelmä CD maksaisi n. 93 € ja ABC tai BCD 111 €. Kirkkonummen ja Espoon kunnan rajan ylitys nostaisi hintaa yli 20 € verrattuna muihin kahden vyöhykkeen lippuihin. Kertalipun hinta vaihtelisi 3,20–6,30 € välillä.
Asiakkaat ovat kokeneet mallin hankalaksi hahmottaa. Olen saanut samanlaista palautetta Kirkkonummelaisilta. Asukkaat, jotka eivät käytä joukkoliikennettä päivittäin, kuten seniorit, kokevat stressaavaksi sen, etteivät vahingossa ylitä vyöhykerajaa ja saa tarkastusmaksua.
Lisäksi monimutkainen lippukokonaisuus lisää lippujärjestelmän kustannuksia. Lippujen hinnassa koetaan epäsuhtaa, kun liikkuminen on kalleinta siellä missä tarjontaakin on vähiten. Mallin hyvä puoli on, että se tarjoaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa kuntakohtaisiin osuuksiin nostamalla lippujen hintoja omalla vyöhykkeellään.
Vyöhykejaot säilyisivät, mutta C ja D-vyöhykkeet yhdistettäisiin lipputuotteessa. Hinnoittelu yhtenäistyisi perustuen vyöhykkeiden määrään; kaksi maksaisi alle 75€ ja neljä vyöhykettä 99€/kk. Kertalipun vaihteluväli olisi 3,30-4,00€. Lippu sisältäisi siis 2-4 vyöhykettä ja kaikkien vyöhykkeiden ylitys olisi saman arvoista.
Lyhyitä matkoja liikkuvien lippu kallistuisi hieman; AB, BC ja D-vyöhyke nousevat 2,30€/kk tai 10snt/krt. D-vyöhykkeellä matka-alue kuitenkin laajenee ja CD-lippua tarvitsevalle alennus on suuri. Hinnoittelumalli tulee vastaan pitkiä matkoja liikkuvia, kun ABC, BCD ja ABCD -liput laskevat.
Seudun asukkaista 35% piti mallia nykyistä parempana ja 41% huonompana (nettovaikutus -6%). CD-vyöhykkeiden asukkaat pitivät mallia selvästi nykyistä parempana, A-vyöhykkeen huonompana.
Malli lisäisi matkoja Kirkkonummella 350 000 (3,6%), Espoossa 330 000, ja Siuntiossa 16 000. Nousujen määrä vähenisi A-vyöhykkeellä 8 000 ja B-vyöhykkeellä 477 000 nousua.
Vaikutus vuosittaisiin joukkoliikennematkoihin olisi +1,12 %, tieliikennesuoritteeseen (myöhemmin TLS) -43 milj.km., ja Co2-päästöihin -7 000 tonnia (-0,6 % v. 2020 tasosta).
Tämä ABC-vyöhykemalli yhdistäisi nykyisen C- ja D-vyöhykkeen. Tulkitsen konseptin testaavan ajatusta, jossa hinta ja palvelutaso vastaisivat paremmin. Kirkkonummi ja puolet Espoosta kuuluisi nyt samaan C-vyöhykkeeseen (49,90 €/kk). Kertalippu olisi 2,40–3,80 €.
Tämä malli on alueellisesti polarisoivin. Kestävät kulkutavat nousisivat yht. 0,49 %, ja kasvu olisi CD-alueella kovaa. Muutos joukkoliikennematkoihin olisi +1,52 %, TLS -58 milj.km, ja Co2 -10 000 t vuodessa. Kasvua olisi Kirkkonummella 480 000 eli 4,9 % (Espoo +470 000, Siuntio +35 000). Mallin kiinnostavuus hiipuu B-vyöhykkeellä, ja Helsingissä A-vyöhykkeellä pudotus oli vertailun suurin, -470 000 lipun hinnan noustessa kantakaupungissa.
Asukkaista 28 % piti mallia nykyistä parempana ja 51 % huonompana (nettovaikutus -23 %). Malli nähtiin epäreiluna sisempiä vyöhykkeitä kohtaan ja vyöhykkeiden kokoa ja hintaa epäsuhtaisena. Mallin kannustavuus perustuu reuna-alueiden suosimiseen. Tätä mallia tuskin Helsinki hyväksyisi, ja vaikka se houkuttelisi uusia matkustajia, käännyttäisi se nykyisiä asiakkaita pois. Malli ei ole tällaisena toimiva kokonaisuuden kannalta, ja asukkaiden kanta on selkeä.
Nykyinen D-vyöhyke muuttuisi C-vyöhykkeeksi, ja nykyiset BC sulautuisivat yhteen B-vyöhykkeeksi. Yksi vyöhyke maksaisi 69 €/kk, kaksi vyöhykettä 84 €/kk ja kolme 116 €/kk, ja kertaliput 3,10-4,60 €.
Malli 3 lisää vähiten, 0,27 %, kestävien kulkutapojen käyttöä sekä seudullisesti että kehyskunnissa. Vain tämä malli lisäisi matkoja Helsingissä kantakaupungin A-vyöhykkeellä, 40 000 kpl (0,04%), mutta vähentäisi AB-rajan ylittäviä matkoja merkittävästi, ja B-vyöhykkeellä mallin vaikutus on kauttaaltaan negatiivinen korostuen Helsingissä. Asukkaista 45 % piti mallia nykyistä parempana ja 40 % huonompana (netto +5 %).
Matkojen muutos olisi Kirkkonummella +260 000 eli 2,6 %, Siuntiossa +14 000 eli 1 %, ja Espoossa C-vyöhykkeellä +430 000 eli 1,2%). Tämä kertoo siitä, että malli ei ole tarpeeksi motivoiva.
Viimeinen malli yhdistäisi koko HSL-alueen, ja kulkeminen maksaisi kaikkialla saman verran sijainnista tai matkan pituudesta riippumatta. 30vrk maksaisi aikuisille reilut 75 € ja kertalippu 3,40 €. Tuolla hinnalla matkustaisi siis yhtä lailla oman kunnan sisällä, Kirkkonummelta lentoasemalle, tai Siuntiosta Sipooseen.
Tasahinnoittelu lisäisi kestävien kulkutapojen käyttöä 0,47 %, yhtä paljon kuin malli 1, ja sen vaikutus kehyskunnissa oli suurin. Muutos joukkoliikennematkoihin olisi +1,51 %, tieliikennesuoritteeseen -59 milj.km., ja Co2-päästöihin -10 000 tonnia vuodessa (-0,9 %).
Tasahintamallin vaikutus kestäviin kulkutapoihin olisi Kirkkonummella +520 000 (5,3 %); Siuntiossa +24 000 (1,7 %), ja Espoon C-vyöhykkeellä +410 000 (1,2 %). Kehitys on samansuuntaista muuallakin. Laskua ennustetaan -30 000 (0,15 %) A-vyöhykkeellä.
Nykyistä parempana tasatariffia piti 62 % asukkaista ja 26 % huonompana (nettovaikutus +36 %). Tasatariffi sai eniten positiivista palautetta asiakasarvioissa. Tasatariffi on helppo, sillä samalla lipulla pääsee kaikkialle.
HSLn mallinnukset estimoivat mallien heijastumista kuntaosuuksiin. Jokainen malli kasvattaisi Kirkkonummen kuntaosuutta, ja kaikkein kiinnostavin, tasatariffi, nostaa sitä eniten. On kuitenkin niin, että maksamme liikkumisesta, ja jos matkustajamäärä ja lippujen myynti nousee, nousee kustannuskin.
Edullisin on malli 3, joka kasvattaisi Kirkkonummen kustannuksia +1,5 M€, mutta tämä malli ei pärjännyt tarkastelussa. Kallein on tasatariffi, Kirkkonummelle +2,9 M€, joka sai vahvimman kannatuksen asukkailta ja ympäristövaikutuksiltaan oli yhtä tehokas kuin Malli 2, jonka hintalappu on +2,6 M€, mutta joka ei palvele seudun asukkaiden liikkumistarpeita tasapuolisesti. Malli 1 oli tarkastelussa varteenotettava, sen hintalappu on 1,9 M€. Tasatariffi oli kuitenkin tätäkin mallia parempi.
Asiaa on tarkasteltava vaihtoehtoiskustannuksia arvioiden. Ero huonoimpaan malliin on siis 1,4 M€ ja toiseksi parhaaseen ratkaisuun 1 M€. Kun pohdimme vaihtoehtojamme, on meidän mietittävä minkä arvoinen tämä erotus on kunnalle, ja mitä sillä voidaan saavuttaa, tai mistä jäädään paitsi.
Kirkkonummi kehittää MAL suunnitelman mukaisesti voimakkaasti alueita, missä tasahintatariffi ennusti maan hinnan voimakasta nousua erityisesti juuri Kirkkonummella rantaradan ja Länsiväylän varrella. Laskusuhdanne kuitenkin vähentää tonttien kysyntää koska korot nousevat. Jos liikkuminen on kalliimpaa kunnassamme, tontit voivat jäädä myymättä.
Tasatariffi kasvattaa ihmisten kiinnostusta joukkoliikenteeseen ja nostaa matkustajamääriä, mikä on edellytys sille, että joukkoliikennettä voi kehittää. Nyt polttoaineen ja energian hinnan nousun myötä huomaamme, ettemme voi jatkaa ajatellen, että kaikki liikkuminen hoituu autolla. Asukkaat käyvät pääosin muissa kunnissa töissä, ja jos liikkuminen perustuu autoilun varaan, nostaa se liikkumisen kustannuksia. Tasahintamalli kannustaa myös kokeilemaan matkaketjuja.
Tasatariffi häivyttäisi liikenteellisesti rajan Espoon ja Kirkkonummen välillä, mahdollistaen saumattomamman kasvun yhdessä. Tasatariffi lisäisi yritysten kiinnostusta asettua Kirkkonummelle, sillä töihin kulkeminen olisi saman hintaista kuin muuallekin, yritysten tilakustannukset voisivat olla huomattavasti edullisemmat.
Joukkoliikennettä tulee kehittää myös siksi, että pysäköinnin hinta nousee jatkuvasti. Olen myös saanut yhteydenottoja Meilahdessa työskenteleviltä sairaanhoitajilta; heillä ei ole lainkaan mahdollisuutta pysäköintiin työpaikalla, joten vähintään loppuosa matkasta on tehtävä julkisella. Tämä koskee monia muitakin.
Meidän tulee kehittää liikennettä niin, että vaikka omalta ovelta ei pääsisi julkisella kulkemaan, olisi luontevaa ja tehokasta liikkua matkaketjun alkuosa omalla kulkuvälineellä ja loppuosa julkisella. Tämä edellyttää liityntäpysäköintiin panostamista ja säilytyspaikkoja polkupyörille. Julkiseen vaihtaminen täytyy olla sujuvaa, samoin kuin muutkin mahdolliset vaihdot matkaketjussa. Tasatariffi poistaisi tarpeen ajaa vyöhykerajan yli halvemman lipun takia.
Jos Kirkkonummi jättäytyy tasatariffista pois, ja muut kunnat lähtevät siihen, on tämä meille erittäin epäedullinen skenaario kokonaistaloudellisesti. Samoin jos tasatariffi tehdään kolmen suuren HSL-kunnan alueelle, ja hinta nousee siirryttäessä D-vyöhykkeelle, on tämä erittäin huono skenaario kehyskuntien kannalta.
Meidän on muistettava, että joukkoliikenteen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa lopulta hyvin paljon se, miten suurten kuntien asukkaat käyttäytyvät. Vaikka laskua oli, mallin prosentuaalinen vaikutus oli erittäin pieni kantakaupungissa. Jos lippuja kuitenkin myytäisiin AB-vyöhykkeellä 0,5% enemmän, on sillä merkittävä vaikutus HSLn kokonaistulokseen ja lopulta siihen, paljonko HSLn kustannuksista katetaan kuntaosuuksin. HSLn tavoite on nostaa kannattavuutta ja alentaa kuntaosuuksia.
Raideliikenteen kehitystä jumittaa kysymys varikoista. Se heijastuu myös muuhun alueelliseen kehittämiseen niin kauan kuin sijaintia ei ole päätetty.
Vuohimäki olisi erinomainen paikka varikolle. Ajatus Vuohimäestä varikkopaikkana jäi aikaisemmin tutkimatta vihreiden taholta nousseen mediapaineen takia. Tämä oli koko pääkaupunkiseudulle karhunpalvelus. Emme voi samaan aikaan suojella ympäristöä ja ilmastoa, ja torjua kaikki uudistukset, joilla tämä mahdollistuisi.
SAARA BRAX, TkT
Varavaltuutettu, Kirkkonummi (KOK)
HSL:n hallituksen jäsen
Yhdyskuntatekniikan lautakunnan jäsen
Saara Brax.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi