KIRKKONUMMI

Ilmastonmuutos ja kohonneet lämpötilat ovat tuoneet Manner-Euroopassa suuria metsätuhoja aiheuttavan kirjan­pai­na­ja­kuo­ri­aisen Suomeen. Luonnon­va­ra­kes­kuksen (Luke) tutkija Tiina Yliojan mukaan tuholainen on löytänyt tiensä myös läntisen Uudellemaan ja Kirkkonummen metsiin. Poikkeuk­sel­lisen lämmin kesä antoi hyvät edellytykset kuoriaisen lisään­ty­mi­selle.

Suomen metsä­kes­kukseen on ilmoitettu tänä kesänä runsaasti hyönteis­tu­hojen vuoksi tehtäviä hakkuita. Ilmoituksia on tullut kymmen­ker­tainen määrä edellisvuosiin verrattuna, ja ne kertovat metsissä leviävistä kirjan­pai­najien, kuusen­täh­ti­kir­jaajien ja aitomo­ni­kir­jaajien aiheuttamista tuhoista.

Kuusipuita vahingoittava kaarna­kuo­ri­ainen

Kirjanpainaja on kuusipuita vahingoittava kaarna­kuo­ri­ainen, joka esiintyy suurina parvina touko-kesäkuussa. Koiraat tunkeutuvat puun kaarnan alle ja houkuttelevat paikalle naaraita, jotka laskevat munat niiden kaivamiin käytäviin. Munista kuoriutuu kotiloituvia toukkia ja edelleen aikuisia kirjanpainajia.

Jos kuoriainen on vahingoittanut puita laajasti ne kuolevat. Kuluneen kesän aikana Suomen talousmetsissä on nähty suurempia kuolleita alueita kuin koskaan ennen. Aiemmin eteläiseen Suomeen rajoittuneet tuhot ovat levinneet nopeasti aina Pohjois-Karjalaan ja Savoon asti.

Kuumat kesät pahentavat tilannetta

Kun kesälämpötilat ovat on epätavallisen korkeita kirjanpainajat voivat lisääntyä kaksi kertaa kesän aikana. Kuumat säät heikentävät myös kuusia jolloin niiden kyky vastustaa kuoriaisia heikkenee. Kaarna­kuo­ri­aisten vanhin­goit­tamia kuusimetsiä arvioidaan tuhoutuvan Keski-Euroopassa miljoonia hehtaareja vuodessa. Luonnon­va­ra­kes­kuksen (Luke) mukaan meillä tilanne ei ole näin paha, mutta käänne huonompaan suuntaan on selvä. Suomessa pahimmillaan nykyisin tuhoutuu arviolta noin tuhat hehtaaria vuodessa.

Hakkuilla voi usein jarruttaa tuhojen laajenemista

Kirjanpainajaa voidaan torjua kuljettamalla tuore, kuorellinen kuusipuutavara ja tuulenkaadot pois metsästä ennen hyönteisten alkukesän lisääntymistä. Pidemmällä aikavälillä tuhoja voidaan ehkäistä tehokkaasti istuttamalla kuusien sijaan sekametsää, mäntyä, haapaa ja koivua.

Omaa metsää ja erityisesti kuusikoita tulisi nyt seurata tarkalla silmällä. Metsä­no­mis­tajan pitäisi tuhohavainnon jälkeen ottaa mahdollisimman pikaisesti yhteyttä paikalliseen metsä­am­mat­ti­laiseen. Hakkuilla voi usein jarruttaa tuhojen laajenemista ja vähentää taloudellisia menetyksiä, sanoo valmius­pääl­likkö Yrjö Niskanen Suomen metsä­kes­kuk­sesta.

Keskusmetsässä kuolevia kuusia

Kirkkonummen Keskusmetsän alueella pystyyn kuivuneet kuuset on aiempaa tavallisempi näky. Paikoitellen suppealla alueella saattaa olla kymmeniä lohduttoman näköisiä suuria kuolemaa tekeviä kuusia. Helsingin ulkoi­lu­a­lu­eilla Paloheinässä kaupunki on joutunut kaatamaan kirjapainajan vaurioittamia kuusia, koska ne muodostavat vaaran luonnossa liikujille.

Mikäli ilmastotoimet lämpötilan nousun hillit­se­mi­seksi eivät onnistu kuusen tulevaisuus Suomen metsissä ei näytä valoisalta.