KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen urheilupuistossa sijaitseva monitoimihalli Varuboden Areena on täyttänyt 20 vuotta. Hallin ovet avattiin vuonna 2002 ja hallin valmistuminen poisti yhden ”mustan aukon” Suomen kartalta, sillä Kirkkonummi oli tuolloin ylivoimaisesti suurin kunta tai kaupunki, jossa ei ollut jäähallia tai edes tekojäärataa.
Valmistuessaan Kirkkonummen Monitoimihalli oli maan 200. jäähalli. Hanke vaati vahvaa lobbaamista niin julkisuudessa kuin politiikassakin, jotta hallin rakentamiselle saatiin oikeutus niin kuntalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa.
Hankkeen puuhamiehenä toimi tuolloin Kirkkonummen kunnallispolitiikassakin vahvasti vaikuttanut Ari Mennander, josta tuli myös halliyhtiön ensimmäinen puheenjohtaja vuoteen 2006 saakka. Mennander lähti omien sanojensa mukaan kunnallispolitiikkaan nimenomaan uimahallin ja jäähallin saamiseksi Kirkkonummelle.
Ari Mennander ja Kaisa Rautanen ovat nyt koonneet hallin historian ensimmäiset 20 vuotta kirjaksi, joka kertoo hallihankkeen alkuaskelista aina nykypäivään saakka.
Hankkeen puuhamies Mennander kertoo kirjassa oppineensa jo varhain, kuinka tuuleen on helppo huudella ja veronmaksajien rahoilla vaatia rakennettavaksi vaikka mitä. Harva kuitenkin on valmis laittamaan itsensä likoon, tekemään satoja tunteja talkootöitä, joista saa pääosin palkaksi panettelua, ilkeyttä ja vinoilua. Mennander kertoo kirjassaan myös sen, miksi Kirkkonummelle rakennettiin nimenomaan monitoimihalli eikä pelkkää jäähallia.
Hallihankkeen ensimmäiseksi yhteistyökumppaniksi lupautui Kirkkonummen Sanomat ja pääyhteistyökumppaneiksi Varuboden ja Chiquita sekä yrittäjät Camilla ja Toni Nilsson.
Kirkkonummelle oli perustettava myös jääkiekkoseura - lajin junioritoimintaa edelleen pyörittävän HCK Salamat ry:n perustivat vuonna 2002 Esa Raita, Harri Piispa ja Ari Mennander.
Hallin vetonaulaksi saatiin myös Espoosta maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Suomi-sarjassa pelannut EPS:n edustusjoukkue, josta tehtiin Salamoiden edustusjoukkue. Valtakunnallisen ja maailmanlaajuisen huomion tuolloin takasi miesten sarjassa pelannut maailman paras naiskiekkoilija, Hayley Wickenheiser.
Koska kyseessä oli monitoimihalli, perustettiin myös oma tuotantoyhtiö hoitamaan hallin muita tapahtumia, joita alkuvuosina olikin runsaasti eri ryhmille. Jääkiekko-otteluiden lisäksi Varuboden Areenalla järjestettiin mm. huippukonsertteja, messuja, hevostapahtumia, ooppera sekä muitakin kuin jääurheilutapahtumia.
Kirkkonummen kunta lähti monitoimihallihankkeeseen mukaan, kun kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuun lopussa 1999 reilun kahden miljoonan markan investoinnin monitoimihalliin. Kunnan osallistumisen varmistuttua voitiin hallihankkeeseen kerätä rahaa myös yksityisiltä sekä paikallisilta yrityksiltä. Kirkkonummen Monitoimihalli Oy:n perustivat ja ensimmäiset osakkeet merkitsivät Harry Harkimo ja yhtiön toimitusjohtajaksi kutsuttu Heikki Lappalainen, jolla oli vahvaa taustaa ja ammattitaitoa Hartwall Areenan rakentamisesta. Lappalainen vastasi hallin rakennuttamisesta ja rahoittamisen suunnittelusta. Hallin loppurahoitus saatiin aikaiseksi yhteistyösopimuksilla, yksityishenkilöille ja paikallisille yrityksille suunnatulla osakeannilla sekä pankkilainalla.
Virallisesti Varuboden Areena avattiin lauantaina 7. syyskuuta 2002. Avajaisjuhlia vietettiin lauantaina 28. syyskuuta 2002, mutta jo edellisenä päivän hallissa pelattiin salibandyliigan tv-ottelu, jossa paikallinen Rangers kohtasi HIFK:n. Koko perheelle suunnitellun avajaispäivän ohjelmiston kruunasi bilebändi Jean S.
Halli valmistui etuajassa, mutta sen rahoituksessa teki tiukkaa ja paikallisen Osuuspankin apu hallin loppuunsaattamisessa oli korvaamaton. Halli maksoi lopulta 16,5 miljoonaa markkaa eli 2 776 463 euroa, josta lainat kattoivat 7,8 miljoonaa markkaa eli 1317432 euroa.
Heikki Lappalainen kertoo kirjassa, että hallista tuli edullinen verrattuna siihen, kuinka moderni ja monitoiminen se on. - Pelkän jäähallin rakentaminen olisi toki ollut paljon halvempaa, mutta emme olisi saaneet sitä sellaisena kunnanvaltuustossa koskaan läpi.
Hallihankkeen valmistuttua kasvot Varuboden Areenalle ovat antaneet Camilla ja Toni Nilsson, jotka laittoivat kaiken yhden kortin varaan ja perustivat vanhempiensa tuella yrityksen, ottivat yritykselle pankkilainan ja sijoittivat rahat halliyhtiöön. Samalla molemmat jättivät vakituiset työpaikkansa ja ottivat vastuulleen halliyhtiön operatiiviset toiminnot. Toni ja Camilla ovat kärränneet vaikka kaukalon täyteen hiekkaa, jos halliin on haluttu vaikkapa hevostapahtuma. Samalla he ovat kasvattaneet hallissa yhden maan parhaista naisjääkiekkoilijoista, Matilda Nilssonin.
Nykypäivänä Nilssonit ovat yrityksensä kautta monitoimihallin suurimmat omistajat ennen Varuboden-Oslaa ja Kirkkonummen kuntaa noin neljänneksen osuudellaan.
Jos haluat onnitella Varuboden Areenaa sen 20-vuotisesta taipaleesta, onnittele Camillaa ja Tonia, sillä he ovat Varuboden Areena.
Kirkkonummen Sanomat Oy on Kirkkonummen Monitoimihalli Oy:n osakas.
CAMILLA ja Toni Nilsson ovat antaneet Varuboden Areenalle kasvot sen 20 toimintavuoden aikana.
Jussi Salo
VARUBODEN Areenan järkälemäisen, lähes 200-sivuisen historiikin ovat kirjoittaneet Luomispesä mTarinan Kaisa Rautanen ja Ari Mennander. Kirjaa on saatavilla Kirkkonummen Prisman infosta sekä Varuboden Areenalta 25 euron kappalehintaan.
Jussi Salo
NYKYISIÄ ja entisiä yhteistyökumppaneiden edustajia: Varuboden-Oslan toimitusjohtaja Mathias Kivikoski, Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, Håkan Smeds, Varubodenin eläköitynyt toimitusjohtaja sekä halliyhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja ja hallin rakentamisesta ja rahoituksesta vastannut Heikki Lappalainen.
Jussi Salo
VARUBODEN Areena 20 vuotta -kirjan kirjoittajat Kaisa Rautanen ja Ari Mennander.
Jussi Salo
ESA Raita, HCK Salamoiden perustajajäsen, oli mukana juhlistamassa Varuboden Areenan 20-vuotista taivalta.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen urheilupuistossa sijaitseva monitoimihalli Varuboden Areena on täyttänyt 20 vuotta. Hallin ovet avattiin vuonna 2002 ja hallin valmistuminen poisti yhden ”mustan aukon” Suomen kartalta, sillä Kirkkonummi oli tuolloin ylivoimaisesti suurin kunta tai kaupunki, jossa ei ollut jäähallia tai edes tekojäärataa.
Valmistuessaan Kirkkonummen Monitoimihalli oli maan 200. jäähalli. Hanke vaati vahvaa lobbaamista niin julkisuudessa kuin politiikassakin, jotta hallin rakentamiselle saatiin oikeutus niin kuntalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa.
Hankkeen puuhamiehenä toimi tuolloin Kirkkonummen kunnallispolitiikassakin vahvasti vaikuttanut Ari Mennander, josta tuli myös halliyhtiön ensimmäinen puheenjohtaja vuoteen 2006 saakka. Mennander lähti omien sanojensa mukaan kunnallispolitiikkaan nimenomaan uimahallin ja jäähallin saamiseksi Kirkkonummelle.
Ari Mennander ja Kaisa Rautanen ovat nyt koonneet hallin historian ensimmäiset 20 vuotta kirjaksi, joka kertoo hallihankkeen alkuaskelista aina nykypäivään saakka.
Hankkeen puuhamies Mennander kertoo kirjassa oppineensa jo varhain, kuinka tuuleen on helppo huudella ja veronmaksajien rahoilla vaatia rakennettavaksi vaikka mitä. Harva kuitenkin on valmis laittamaan itsensä likoon, tekemään satoja tunteja talkootöitä, joista saa pääosin palkaksi panettelua, ilkeyttä ja vinoilua. Mennander kertoo kirjassaan myös sen, miksi Kirkkonummelle rakennettiin nimenomaan monitoimihalli eikä pelkkää jäähallia.
Hallihankkeen ensimmäiseksi yhteistyökumppaniksi lupautui Kirkkonummen Sanomat ja pääyhteistyökumppaneiksi Varuboden ja Chiquita sekä yrittäjät Camilla ja Toni Nilsson.
Kirkkonummelle oli perustettava myös jääkiekkoseura - lajin junioritoimintaa edelleen pyörittävän HCK Salamat ry:n perustivat vuonna 2002 Esa Raita, Harri Piispa ja Ari Mennander.
Hallin vetonaulaksi saatiin myös Espoosta maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Suomi-sarjassa pelannut EPS:n edustusjoukkue, josta tehtiin Salamoiden edustusjoukkue. Valtakunnallisen ja maailmanlaajuisen huomion tuolloin takasi miesten sarjassa pelannut maailman paras naiskiekkoilija, Hayley Wickenheiser.
Koska kyseessä oli monitoimihalli, perustettiin myös oma tuotantoyhtiö hoitamaan hallin muita tapahtumia, joita alkuvuosina olikin runsaasti eri ryhmille. Jääkiekko-otteluiden lisäksi Varuboden Areenalla järjestettiin mm. huippukonsertteja, messuja, hevostapahtumia, ooppera sekä muitakin kuin jääurheilutapahtumia.
Kirkkonummen kunta lähti monitoimihallihankkeeseen mukaan, kun kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuun lopussa 1999 reilun kahden miljoonan markan investoinnin monitoimihalliin. Kunnan osallistumisen varmistuttua voitiin hallihankkeeseen kerätä rahaa myös yksityisiltä sekä paikallisilta yrityksiltä. Kirkkonummen Monitoimihalli Oy:n perustivat ja ensimmäiset osakkeet merkitsivät Harry Harkimo ja yhtiön toimitusjohtajaksi kutsuttu Heikki Lappalainen, jolla oli vahvaa taustaa ja ammattitaitoa Hartwall Areenan rakentamisesta. Lappalainen vastasi hallin rakennuttamisesta ja rahoittamisen suunnittelusta. Hallin loppurahoitus saatiin aikaiseksi yhteistyösopimuksilla, yksityishenkilöille ja paikallisille yrityksille suunnatulla osakeannilla sekä pankkilainalla.
Virallisesti Varuboden Areena avattiin lauantaina 7. syyskuuta 2002. Avajaisjuhlia vietettiin lauantaina 28. syyskuuta 2002, mutta jo edellisenä päivän hallissa pelattiin salibandyliigan tv-ottelu, jossa paikallinen Rangers kohtasi HIFK:n. Koko perheelle suunnitellun avajaispäivän ohjelmiston kruunasi bilebändi Jean S.
Halli valmistui etuajassa, mutta sen rahoituksessa teki tiukkaa ja paikallisen Osuuspankin apu hallin loppuunsaattamisessa oli korvaamaton. Halli maksoi lopulta 16,5 miljoonaa markkaa eli 2 776 463 euroa, josta lainat kattoivat 7,8 miljoonaa markkaa eli 1317432 euroa.
Heikki Lappalainen kertoo kirjassa, että hallista tuli edullinen verrattuna siihen, kuinka moderni ja monitoiminen se on. - Pelkän jäähallin rakentaminen olisi toki ollut paljon halvempaa, mutta emme olisi saaneet sitä sellaisena kunnanvaltuustossa koskaan läpi.
Hallihankkeen valmistuttua kasvot Varuboden Areenalle ovat antaneet Camilla ja Toni Nilsson, jotka laittoivat kaiken yhden kortin varaan ja perustivat vanhempiensa tuella yrityksen, ottivat yritykselle pankkilainan ja sijoittivat rahat halliyhtiöön. Samalla molemmat jättivät vakituiset työpaikkansa ja ottivat vastuulleen halliyhtiön operatiiviset toiminnot. Toni ja Camilla ovat kärränneet vaikka kaukalon täyteen hiekkaa, jos halliin on haluttu vaikkapa hevostapahtuma. Samalla he ovat kasvattaneet hallissa yhden maan parhaista naisjääkiekkoilijoista, Matilda Nilssonin.
Nykypäivänä Nilssonit ovat yrityksensä kautta monitoimihallin suurimmat omistajat ennen Varuboden-Oslaa ja Kirkkonummen kuntaa noin neljänneksen osuudellaan.
Jos haluat onnitella Varuboden Areenaa sen 20-vuotisesta taipaleesta, onnittele Camillaa ja Tonia, sillä he ovat Varuboden Areena.
Kirkkonummen Sanomat Oy on Kirkkonummen Monitoimihalli Oy:n osakas.
CAMILLA ja Toni Nilsson ovat antaneet Varuboden Areenalle kasvot sen 20 toimintavuoden aikana.
Jussi Salo
VARUBODEN Areenan järkälemäisen, lähes 200-sivuisen historiikin ovat kirjoittaneet Luomispesä mTarinan Kaisa Rautanen ja Ari Mennander. Kirjaa on saatavilla Kirkkonummen Prisman infosta sekä Varuboden Areenalta 25 euron kappalehintaan.
Jussi Salo
NYKYISIÄ ja entisiä yhteistyökumppaneiden edustajia: Varuboden-Oslan toimitusjohtaja Mathias Kivikoski, Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, Håkan Smeds, Varubodenin eläköitynyt toimitusjohtaja sekä halliyhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja ja hallin rakentamisesta ja rahoituksesta vastannut Heikki Lappalainen.
Jussi Salo
VARUBODEN Areena 20 vuotta -kirjan kirjoittajat Kaisa Rautanen ja Ari Mennander.
Jussi Salo
ESA Raita, HCK Salamoiden perustajajäsen, oli mukana juhlistamassa Varuboden Areenan 20-vuotista taivalta.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi