KIRKKONUMMI

Porkka­lan­niemen martta­yh­dis­tyksen 10-vuotisjuhlaa vietettiin Friggesbyn Bergåsassa Pasi Saarelman ja Ilkka Aaltosen tunnelmaa kohottavien musiik­kie­si­tysten, marttatyön historiaa ja nykypäivää valottavien kertomusten sekä kakkukahvien kera.

Yhdistyksen pj Maarit Savola ja valotti kutsuvieraille, Kirkkonummen eri martta­yh­dis­tyk­sille, oman yhdistyksen syntyvaiheita ja nimivalintoja, sillä täällä toimii kaksi Porkkalasta nimensä saanutta Martta-yhdistystä.

– Toinen on Kirkkonummen Porkkalan Martat, joka täyttää ensi vuonna 40v ja joka kokoontui ensin täällä Porkkalassa. Koska pääosa jäsenistä oli keskustasta, uusi tila heille löytyi kirkonkylästä. Niinpä täällä asuvat päättivät v. 2012 perustaa omalle kylälle uuden yhdistyksen, Porkka­lan­niemen Martat.

– Syrjäkylillä olemme naapureita, vaikka asuisimme 10-15 kilometrin päässä toisistamme. Jäseniä meillä on nelisen­kym­mentä ja toimimme sekä suomeksi että ruotsiksi, Maarit kertoili yhdistyksestä.

Vaikka mitä!

Myös kutsuvieraat eli Kirkkonummen eri martta­yh­dis­tysten edustajat saivat kertoa omasta toiminnastaan, jossa oli nähtävissä valtava rikkauden kirjo: on tehty saippuaa ja makkaraa, valmistettu myyntiin keittolounaita ja hirvi­li­ha­pullia, tehty ja lahjoitettu käsitöitä, kitketty vieraslajeja, järjestetty sienineuvontaa, avustettu kouluja retkipäivinä jne.

Ja onhan Kirkkonummella muutama oma marttatalokin; Solåsa Estbyssä, Ingelsin Marthastuga ja Stor-Raula Lapinkylässä.

– Ja kun naapu­riyh­dis­tyk­sessä on mielen­kiin­toista ohjelmaa, sinne voi mennä aina vierailemaan, Kirkkonummen Porkkalan Marttojen pj Sirpa Urhonen kertoi lisäten, että suunnitteilla on juhlat 120 vuotta täyttävän Martat-lehden kunniaksi 30.1. Fyyrin Mörnesaliin, jonne on kutsuttu kaikkia marttoja ja marttailusta kiinnostuneita.

Helmikuun manifesti ja Lucina Hagman

Kaija Kangasniemi, Kirkkonummen ”supermartta”, joka on ollut perustamassa tänne viittä eri martta­yh­dis­tystä, kertoi martta­toi­minnan syntyvaiheista.

– Se liittyi v. 1899 helmikuun manifestiin, jolloin kansallinen olemassaolomme oli uhattuna. Niinpä toiminnan tavoitteena oli herättää isänmaan rakkautta ja siinä samalla levittää kansannaisten keskuuteen tietoutta mm. kodin- lasten-, puutarhan ja tervey­den­hoi­dosta. Lucina Hagman oli todellinen voimamainen, joka oli perustamassa Naisasialiitto Unionia sekä Suomalaista yhteiskoulua Helsinkiin.

– Naisten piti ensin kokoontua salaa, koska keisarillinen senaatti piti liikkeelle valittua nimeä ”Sivistystä kodeille”, vaarallisena. Toiminta hyväksyttiin vasta, kun sille valittiin Raamatusta nimeksi Martta. Tsaari oli oikeassa. Kukapa haluaisi liittyä tänä päivänä Sivistystä kodeille –yhdistykseen? Martta-nimi kattaa paremmin meidän monipuolisen toimintamme, Kaija arvioi.

Marttailua yli 100 vuotta

Kirkkonummen ensimmäinen marttayhdistys Kyrkslätts Martha­fö­re­ningen perustettiin v. 1904, perustajana mm. kauppiaanrouva Aina Gabrielsson. Yhdistyksen alla toimii nykyään yhdeksän ruotsin­kie­listä marttakerhoa. Lisäksi on vielä itsenäisesti toimiva Estby Marthaförening. Suomen­kie­li­sellä puolella yhdistyksiä on viisi.

– Ensimmäinen suomenkielinen marttayhdistys perustettiin 16.2.1939 Veikkolaan keskellä talvisotaa. Karjalan siirtolaiset toivat martta-aatteen tänne tullessaan, tiesi Kaija Kangasniemi kertoa.

Yhteinen projekti kaikille martoille on kierrä­tys­keskus, jota eri marttakerhot ja -yhdistykset hoitavat vuorotellen.

– Ihmeellistä siinä oli se, että aloite tuli kunnalta. Pitkään toimimme Munkinmäessä, aika syrjässä, mutta nythän meillä on loistavat tilat ihan kirkonkylän keskustassa, Salen talossa, Kaija kiitteli.

10 vilkasta vuotta

Porkka­lan­niemen Martoilla on ehtinyt vierailla lukuisia puhujavieraita. On kuultu mm. ministeri Elisabeth Rehniä naisten oikeuksien puolustajana ja historiaa eri asian­tun­ti­joilta, mm. Dragsvikin v. 1918 vankileiristä, Porkkalan paranteesista, viinan salakul­je­tuk­sesta 1930-luvulla, tataarien tulosta Suomeen ja tehty nojatuo­li­matkoja kaukaisiin maihin.

Myös neuvontatyö on aina liittynyt marttailtoihin. On syvennytty mm. aivojen huoltamiseen, jätteiden lajitteluun ja perheen lakiasioihin. Tutuksi ovat tulleet monenlaiset ruoka-ohjeet juhliin ja arkeen, myös villiyrttien käyttö, puutarhan hoitaminen sekä erilaiset käsityöt, kuten japanilaiset origamit ja Salomonin solmut. Jorviin on neulottu vauvoille peittoja, myssyjä ja sukkia ja retkeilty lähiseudun kohteisiin.

Yhteisten asioiden hoitoa

Porkka­lan­niemen Martat ovat tehneet aloitteita liittyen mm. Porkkalantien kunnostamiseen ja Friggesbyn koulun säilyttämiseen. Myös kansain­vä­lisyys on ollut koko ajan kuvioissa mukana. Avustusp­ro­jekteja on suunnattu niin kehity­sa­pu­työhön Afrikkaan kuin Viroon lastenkoteihin.

– Oli mukavaa, kun loppukesän kyläjuhlissa oli nyt kahden koronavuoden jälkeen, väkeä entiseen malliin, Maarit Savola iloitsi toiminasta, jossa tärkeänä osana on myös sosiaalinen puoli eli toinen toistensa tapaaminen.

LIISA KOSONEN