KIRKKONUMMI

Kotitalouksien jätteistä kierrätettiin 47 prosenttia vuonna 2021. Tämä on HSY:n laskelman mukaan noin 1,5 prosent­tiyk­sikköä enemmän kuin edellisvuonna. Lajittelu lisääntyi, ja sekajätteen määrä laski.

Helsingin seudun ympäris­tö­pal­velut HSY on selvittänyt pääkau­pun­ki­seudun ja Kirkkonummen kotitalous- ja yhdys­kun­ta­jätteen määrät sekä kierrä­ty­sasteet vuodelta 2021. Laskelmien mukaan kotita­louk­sissa syntyi jätteitä vajaa 345 000 tonnia. Kukin asukas tuotti kotita­lous­jä­tettä keskimäärin 277 kiloa. Kotita­louk­sissa syntyvät kokonais­jä­te­määrät ovat pysyneet lähes samalla tasolla koronavuosien aikana, mutta asukkaiden lajit­te­lu­ak­tii­visuus kasvoi viime vuonna. Samalla sekajätteen määrä henkilöä kohti laski.

- Kotita­louk­sissa lajitellaan yhä enemmän muovi- ja karton­ki­pak­kauksia. Myös kerätyn biojätteen määrä henkilöä kohden kasvoi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Sekajätteen määrä puolestaan laski, kertoo HSY:n projek­ti­pääl­likkö Nea Metsänranta.

Suurin potentiaali on biojätteen kierrätyksen tehostamisessa

Kotita­lous­jätteen kierrätysaste oli vuonna 2021 lähes 47 prosenttia ja edellisvuonna reilu 45 prosenttia. HSY:n tavoitteena on saada 60 prosenttia kotita­lous­jät­teestä materi­aa­li­kiertoon vuoteen 2025 mennessä. Tämä vaatii sen, että sekajätteen määrä edelleen vähenisi ja lajittelu lisääntyisi.

- On hienoa, että asukkaat lajittelevat yhä enemmän. Jotta kierrä­ty­sas­tetta saataisiin vielä nostettua, olisi tärkeää tehostaa erityisesti biojätteen lajittelua kotita­louk­sissa. Biojätteen keräys laajenee kaikkiin asuin­kiin­teis­töihin vaiheittain pääkau­pun­ki­seu­dulla ja Kirkkonummella vuosien 2023–2024 aikana, HSY:n jätehuollon toimi­a­la­johtaja Petri Kouvo sanoo.

Kierrä­ty­sasteen nostamiseksi HSY kannustaa asukkaita lajitteluun monin keinoin. HSY jalkautuu lukuisiin tapahtumiin, ja lajit­te­luop­paita on saatavilla eri kielillä.

- Meillä on säännöllisesti erilaisia kampanjoita, joiden on tarkoitus auttaa asukkaita lajittelemaan. Alkusyksystä meillä oli Me lajittelijat -kampanja, joka tarjosi vinkkejä oman kodin jätepisteen tuunaamiseen. Kun on toimiva jätepiste kotona, lajittelu sujuu vaivattomammin, HSY:n ympäris­tö­a­si­an­tuntija Minna Partti toteaa.

Tavoitteena on myös jätemäärän väheneminen, mutta tämä sinänsä hyvä asia ei näy kierrä­ty­sasteen parantumisena. Esimerkiksi massaltaan painavan ja helposti lajiteltavan keräyspaperin kokonaismäärän vähentyminen vaikuttaa kierrä­ty­sas­teeseen laskevasti. Tästä syystä kierrä­ty­sasteen lisäksi kannattaa seurata muitakin tunnuslukuja, kuten jätteen kokonaismäärää ja sekajätteen määrää.

Kierrä­ty­sasteen kuntakohtaiset erot pieniä

Kotita­lous­jä­te­määrät ja kierrä­ty­sasteet laskettiin ensimmäistä kertaa kunta­koh­tai­sesti. Erot kierrä­ty­sas­teessa ovat kuitenkin pieniä. Kierrätysaste vaihteli kunnittain 44–48 prosenttia. Sekä Espoossa että Kauniaisissa kotita­lous­jät­teiden kierrä­ty­sasteet olivat 48 prosenttia, Kirkkonummella 46 prosenttia.

Kuntakohtaiset tiedot on pystytty erottelemaan HSY:n keräämien jätelajien osalta huomioiden kiinteistöjen, alueke­räys­pis­teiden ja Sortti-asemien sijainnit kunnittain. Sen sijaan osa lähtötiedoista, kuten paperi ja sähkö- ja elekt­ro­niik­karomu (SER), on arvioitu valta­kun­nal­li­sesta datasta asukasluvun perusteella. Kotita­lous­jätteet sisältävät asumisessa syntyvät kulutus­pe­räiset jätteet.

JÄTEMÄÄRÄT JA KIERRÄTYSASTE