KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen demarivaltuutetut vierailivat Kirkkonummella lauantaina 14.1. Valtuutettujen ohjelmassa oli tutustuminen Kirkkonummen uuteen hyvinvointikeskukseen sekä keskustelutilaisuus sen jälkeen Kirkkonummen kirjastotalo Fyyrissä.
Uutta hyvinvointikeskusta aluevaltuustoryhmälle esitteli Pauliina Churchill, joka toimii hyvinvointikoordinaatio - ryhmän puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Aluevaltuustoryhmä sai kattavan n. 2 tunnin kierroksen hyvinvointikeskuksella. Valtuutetuille esiteltiin palveluita ja uusia tiloja sekä tulevia haasteita. Kaikkien aluevaltuutettujen olisikin hyvä käydä tutustumassa hyvinvointialueen palvelupisteisiin paikan päällä, niin asiat konkretisoituisivat, todetaan demariryhmästä.
Hyvinvointikeskuksessa on mm. Kirkkonummen akuuttivastaanotto, joka on avoinna joka päivä klo 8-20 eli myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kyseisten akuuttipalvelujen jatkuminen Kirkkonummella on erittäin tärkeää SDP:n aluevaltuustoryhmän mielestä. Vuoden 2023 keväällä käsitellään palvelustrategiaa hyvinvointialueen valtuustossa. Ei ole itsestään selvää että palvelut alueilla pysyvät muuttumattomina, jos leikkauksia aiotaan tehdä. Nyt on tärkeää olla hereillä ja osallistua julkisessa keskustelussa siihen mitä palveluita alueilla halutaan säilyttää, todetaan demariryhmästä.
Keskustelutilaisuudessa puhunut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Joona Räsänen kertoi, että Hyvinvointialue on toiminut nyt kaksi viikkoa. Demarit järjestää vastaavanlaisia keskustelutilaisuuksia ympäri Länsi- Uusimaata, koska valtuustoryhmä haluaa olla alueen asukkaiden käytettävissä ja palautetta hyvinvointialueuudistuksesta halutaan ottaa vastaan.
Räsänen totesi kuulijoille, että jos muutosta ei ole huomattu, olemme onnistuneet siinä. Hyvinvointialueuudistuksessa on tarkoitus tarjota parempia ja tasavertaisia palveluita koko hyvinvointialueella ja samalla halutaan hillitä niiden kustannusten kohoamista. Räsänen kertoi, että kaikissa tavoitteissa ei kuitenkaan olla päästy maaliin ja palveluita kehitetään edelleen.
Aluevaltuutettu Johanna Värmälän mukaan kyseessä on sekä hallinnollinen että sisällöllinen uudistus. - Ensimmäinen palkanmaksu alueen työntekijöille on nyt takana ja se onnistui hyvin. Kyseessä on keskeinen kriittinen velvoite, ja sen onnistumiseksi on käytetty paljon aikaa ja vaivaa. - Henkilöstöstä huolehditaan, sanoi Värmälä.
Kaikkiaan hyvinvointialueen palkkalistoilla on noin 8000 henkilöä ja se käsittää 10 kunnan alueen ja 450 000 asukasta. Budjetti on noin kaksi miljardia euroa, kertoi Räsänen. Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialue on kuin Suomi pienoiskoossa, sillä se käsittää niin tiivistä kaupunkirakennetta kuin myös harvaan asuttua maaseutua. Räsäsen mukaan Länsi-Uudellamaalla hyvinvointialueen rakentaminen on lähtenyt ”takamatkalta”, sillä alueella ei ole aikaisempaan sairaanhoitopiiriä tai muuta vastaavaa toimijaa.
Aluevaltuutettu Johanna Värmälältä kysyttiin palkkojen harmonisoinnista. - Kannatan sitä ja onneksi se on myös velvollisuus. Se on siis tehtävä. Sen tekemisestä hyötyvät kunnat ja sosiaalirahastot, kuten Kela. Harmonisointiin on varauduttava valtion toimesta, mutta myös hyvinvointialueen on rahoitettava sitä. Siksi palveluja on kehitettävä, ja on valtakunnallisesti huolehdittava, että valtio saa tuloja palkkaharmonisointia varten.
- Palveluissa on paljon kehitettävää, jotta asukkaat saavat tarvitsemiansa tukia ja palveluja oikea-aikaisesti. Palvelujen kehittämistä on tehtävä myös mm. siksi, että asukkaiden on saatava palveluja yhdenvertaisesti, totesi Värmälä.
Räsäsen mukaan hyvinvointialueen muodostaminen on ollut valtava urakka ja siinä on pärjätty kohtalaisen hyvin. Vaikeuksiakin toki on ollut, esimerkiksi puhelinpalvelut ovat olleet ruuhkautuneita Espoossa ja Kirkkonummella. Ongelmia näihin liittyen ratkotaan kuitenkin koko ajan, vakuutteli Räsänen. Hankaluuksia on kohdattu myös erilaisten järjestelmien käyttöönotossa, eikä asiakkaille aina ole pystytty tarjoamaan heti palveluita, jatkoi Räsänen. Kaikkia ongelmia kuitenkin ratkotaan jatkuvasti, hän jatkoi.
- Tiedämme että palveluissa on nyt ruuhkaa, kun palvelukysyntä purkautuu osittain koronan seurauksena. Osittain ruuhkiin vaikuttaa myös henkilöstön saatavuusongelmat. Tämä on johtanut myös jonotusaikojen pidentymiseen sekä päivystysten ruuhkautumiseen. Räsäsen mukaan hyvinvointialueella palveluketjut on saatava kuntoon, jotta olisi mahdollista saada tavoiteltuja kustannussäästöjä.
Seuraava suuri kysymys hyvinvointialueilla on ensi keväänä laadittava palvelustrategia. Se määrittää mitä palveluita tarjotaan ja missä, kuinka paljon palveluita tarjotaan julkisena ja miten paljon palveluita tehdään yhteistyössä yksityisen puolen kanssa. - Tällä hetkellä tilanne on se, että olemme ottaneet vastaan sen, mitä kunnat ovat aikaisemmin tehneet.
Demarit haluavat, että henkilöstön asema hyvinvointialueilla turvataan ja että samalla varmistetaan henkilöstön saatavuus. Palvelut on jatkossa löydyttävä tarkoituksenmukaisilta paikoilta ja alueella hyväksi havaitut käytänteet tulee ottaa käyttöön myös muualla hyvinvointialueella. Uutta teknologiaa on otettava käyttöön ja tuottavuutta parannettava, sanoo Räsänen.
- Uudistus on myös taloudellisesti lähtenyt käyntiin takamatkalta ja tiukkoja vuosia on luvassa jatkossakin. Hyvinvointialue saa rahoitusta vain asiakasmaksuista, joten valtion on hoidettava oma osuutensa riittävästä rahoituksesta. Räsäsen mukaan lisärahoitus on tuiki tarpeellista, jotta uudistus saadaan maaliin uskottavasti. Räsänen vertaa tähän taannoin tehtyä taksiuudistusta, jonka uskottavuus on romuttunut.
Aluevaltuutettujen puheenvuorojen jälkeen tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua. Paikalla olleet ja kysymyksiä esittäneet olivat huolissaan mm. ikäihmisten asemasta, kilpailutilanteesta hyvinvointialueiden kesken koskien henkilöstöä, omalääkärijärjestelmän tulevaisuudesta, hyvinvointikeskuksen myynnistä ja sen vuokrasopimuksista. Puheenvuoroissa pahoiteltiin myös vuodeosaston lakkauttamista Kirkkonummella sekä kulkuyhteyksiä Kirkkonummelta Espoon sairaalalle. Myös omaisten saattaminen Jorvin sairaalaan on koettu hankalaksi. Vuodeosaston osalta esitettiin, että asiassa voisi ottaa askeleen taaksepäin ja palauttaa vuodeosaston Kirkkonummelle. - Ratkaisu on tullut kalliiksi Kirkkonummelle, yleisöstä todettiin. Palautetta tuli myös Kirkkonummen uuden hyvinvointikeskuksen laboratorion ahtaista odotustiloista, joihin toivottiin pikaista parannusta.
JUSSI SALO
DEMAREIDEN aluevaltuutetut vierailivat Kirkkonummen uudessa hyvinvointikeskuksessa ja keskustelutilaisuudessa kirjastotalo Fyyrissä lauantaina 14.1. Kuvassa: Eeva Hiila, Joona Räsänen, Helena Marttila, Johanna Värmälä, Sini Felipe, Elina Kokko ja Petra Nummelin.
Jussi Salo
ALUEVALTUUTETUT saivat yleisöstä runsaasti kysymyksiä ja palautetta koskien uutta hyvinvointialuetta ja sen toimintaa. Tilaisuus järjestettiin kirjaston Arvid Mörne -salissa.
Jussi Salo
PEKKA Oksanen avasi tilaisuuden ja toivotti aluevaltuutetut tervetulleiksi Kirkkonummelle.
Jussi Salo
SINI Felipe on Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen Kirkkonummelta.
Jussi Salo
JOONA Räsänen on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtaja.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen demarivaltuutetut vierailivat Kirkkonummella lauantaina 14.1. Valtuutettujen ohjelmassa oli tutustuminen Kirkkonummen uuteen hyvinvointikeskukseen sekä keskustelutilaisuus sen jälkeen Kirkkonummen kirjastotalo Fyyrissä.
Uutta hyvinvointikeskusta aluevaltuustoryhmälle esitteli Pauliina Churchill, joka toimii hyvinvointikoordinaatio - ryhmän puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Aluevaltuustoryhmä sai kattavan n. 2 tunnin kierroksen hyvinvointikeskuksella. Valtuutetuille esiteltiin palveluita ja uusia tiloja sekä tulevia haasteita. Kaikkien aluevaltuutettujen olisikin hyvä käydä tutustumassa hyvinvointialueen palvelupisteisiin paikan päällä, niin asiat konkretisoituisivat, todetaan demariryhmästä.
Hyvinvointikeskuksessa on mm. Kirkkonummen akuuttivastaanotto, joka on avoinna joka päivä klo 8-20 eli myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kyseisten akuuttipalvelujen jatkuminen Kirkkonummella on erittäin tärkeää SDP:n aluevaltuustoryhmän mielestä. Vuoden 2023 keväällä käsitellään palvelustrategiaa hyvinvointialueen valtuustossa. Ei ole itsestään selvää että palvelut alueilla pysyvät muuttumattomina, jos leikkauksia aiotaan tehdä. Nyt on tärkeää olla hereillä ja osallistua julkisessa keskustelussa siihen mitä palveluita alueilla halutaan säilyttää, todetaan demariryhmästä.
Keskustelutilaisuudessa puhunut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Joona Räsänen kertoi, että Hyvinvointialue on toiminut nyt kaksi viikkoa. Demarit järjestää vastaavanlaisia keskustelutilaisuuksia ympäri Länsi- Uusimaata, koska valtuustoryhmä haluaa olla alueen asukkaiden käytettävissä ja palautetta hyvinvointialueuudistuksesta halutaan ottaa vastaan.
Räsänen totesi kuulijoille, että jos muutosta ei ole huomattu, olemme onnistuneet siinä. Hyvinvointialueuudistuksessa on tarkoitus tarjota parempia ja tasavertaisia palveluita koko hyvinvointialueella ja samalla halutaan hillitä niiden kustannusten kohoamista. Räsänen kertoi, että kaikissa tavoitteissa ei kuitenkaan olla päästy maaliin ja palveluita kehitetään edelleen.
Aluevaltuutettu Johanna Värmälän mukaan kyseessä on sekä hallinnollinen että sisällöllinen uudistus. - Ensimmäinen palkanmaksu alueen työntekijöille on nyt takana ja se onnistui hyvin. Kyseessä on keskeinen kriittinen velvoite, ja sen onnistumiseksi on käytetty paljon aikaa ja vaivaa. - Henkilöstöstä huolehditaan, sanoi Värmälä.
Kaikkiaan hyvinvointialueen palkkalistoilla on noin 8000 henkilöä ja se käsittää 10 kunnan alueen ja 450 000 asukasta. Budjetti on noin kaksi miljardia euroa, kertoi Räsänen. Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialue on kuin Suomi pienoiskoossa, sillä se käsittää niin tiivistä kaupunkirakennetta kuin myös harvaan asuttua maaseutua. Räsäsen mukaan Länsi-Uudellamaalla hyvinvointialueen rakentaminen on lähtenyt ”takamatkalta”, sillä alueella ei ole aikaisempaan sairaanhoitopiiriä tai muuta vastaavaa toimijaa.
Aluevaltuutettu Johanna Värmälältä kysyttiin palkkojen harmonisoinnista. - Kannatan sitä ja onneksi se on myös velvollisuus. Se on siis tehtävä. Sen tekemisestä hyötyvät kunnat ja sosiaalirahastot, kuten Kela. Harmonisointiin on varauduttava valtion toimesta, mutta myös hyvinvointialueen on rahoitettava sitä. Siksi palveluja on kehitettävä, ja on valtakunnallisesti huolehdittava, että valtio saa tuloja palkkaharmonisointia varten.
- Palveluissa on paljon kehitettävää, jotta asukkaat saavat tarvitsemiansa tukia ja palveluja oikea-aikaisesti. Palvelujen kehittämistä on tehtävä myös mm. siksi, että asukkaiden on saatava palveluja yhdenvertaisesti, totesi Värmälä.
Räsäsen mukaan hyvinvointialueen muodostaminen on ollut valtava urakka ja siinä on pärjätty kohtalaisen hyvin. Vaikeuksiakin toki on ollut, esimerkiksi puhelinpalvelut ovat olleet ruuhkautuneita Espoossa ja Kirkkonummella. Ongelmia näihin liittyen ratkotaan kuitenkin koko ajan, vakuutteli Räsänen. Hankaluuksia on kohdattu myös erilaisten järjestelmien käyttöönotossa, eikä asiakkaille aina ole pystytty tarjoamaan heti palveluita, jatkoi Räsänen. Kaikkia ongelmia kuitenkin ratkotaan jatkuvasti, hän jatkoi.
- Tiedämme että palveluissa on nyt ruuhkaa, kun palvelukysyntä purkautuu osittain koronan seurauksena. Osittain ruuhkiin vaikuttaa myös henkilöstön saatavuusongelmat. Tämä on johtanut myös jonotusaikojen pidentymiseen sekä päivystysten ruuhkautumiseen. Räsäsen mukaan hyvinvointialueella palveluketjut on saatava kuntoon, jotta olisi mahdollista saada tavoiteltuja kustannussäästöjä.
Seuraava suuri kysymys hyvinvointialueilla on ensi keväänä laadittava palvelustrategia. Se määrittää mitä palveluita tarjotaan ja missä, kuinka paljon palveluita tarjotaan julkisena ja miten paljon palveluita tehdään yhteistyössä yksityisen puolen kanssa. - Tällä hetkellä tilanne on se, että olemme ottaneet vastaan sen, mitä kunnat ovat aikaisemmin tehneet.
Demarit haluavat, että henkilöstön asema hyvinvointialueilla turvataan ja että samalla varmistetaan henkilöstön saatavuus. Palvelut on jatkossa löydyttävä tarkoituksenmukaisilta paikoilta ja alueella hyväksi havaitut käytänteet tulee ottaa käyttöön myös muualla hyvinvointialueella. Uutta teknologiaa on otettava käyttöön ja tuottavuutta parannettava, sanoo Räsänen.
- Uudistus on myös taloudellisesti lähtenyt käyntiin takamatkalta ja tiukkoja vuosia on luvassa jatkossakin. Hyvinvointialue saa rahoitusta vain asiakasmaksuista, joten valtion on hoidettava oma osuutensa riittävästä rahoituksesta. Räsäsen mukaan lisärahoitus on tuiki tarpeellista, jotta uudistus saadaan maaliin uskottavasti. Räsänen vertaa tähän taannoin tehtyä taksiuudistusta, jonka uskottavuus on romuttunut.
Aluevaltuutettujen puheenvuorojen jälkeen tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua. Paikalla olleet ja kysymyksiä esittäneet olivat huolissaan mm. ikäihmisten asemasta, kilpailutilanteesta hyvinvointialueiden kesken koskien henkilöstöä, omalääkärijärjestelmän tulevaisuudesta, hyvinvointikeskuksen myynnistä ja sen vuokrasopimuksista. Puheenvuoroissa pahoiteltiin myös vuodeosaston lakkauttamista Kirkkonummella sekä kulkuyhteyksiä Kirkkonummelta Espoon sairaalalle. Myös omaisten saattaminen Jorvin sairaalaan on koettu hankalaksi. Vuodeosaston osalta esitettiin, että asiassa voisi ottaa askeleen taaksepäin ja palauttaa vuodeosaston Kirkkonummelle. - Ratkaisu on tullut kalliiksi Kirkkonummelle, yleisöstä todettiin. Palautetta tuli myös Kirkkonummen uuden hyvinvointikeskuksen laboratorion ahtaista odotustiloista, joihin toivottiin pikaista parannusta.
JUSSI SALO
DEMAREIDEN aluevaltuutetut vierailivat Kirkkonummen uudessa hyvinvointikeskuksessa ja keskustelutilaisuudessa kirjastotalo Fyyrissä lauantaina 14.1. Kuvassa: Eeva Hiila, Joona Räsänen, Helena Marttila, Johanna Värmälä, Sini Felipe, Elina Kokko ja Petra Nummelin.
Jussi Salo
ALUEVALTUUTETUT saivat yleisöstä runsaasti kysymyksiä ja palautetta koskien uutta hyvinvointialuetta ja sen toimintaa. Tilaisuus järjestettiin kirjaston Arvid Mörne -salissa.
Jussi Salo
PEKKA Oksanen avasi tilaisuuden ja toivotti aluevaltuutetut tervetulleiksi Kirkkonummelle.
Jussi Salo
SINI Felipe on Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen Kirkkonummelta.
Jussi Salo
JOONA Räsänen on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtaja.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi