Naistenpäivä on tänäkin vuonna 8. maaliskuuta kuten jo yli sata vuotta on ollut. Kerran vuodessa lienee hyvä ja aiheellista tarkastella mennyttä vuotta. Onko naisten poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen asema maassamme parantunut vai pahentunut? Missä oikein mennään?

Eduskun­ta­vaalit ovat ihan ovella. Vuoden 2019 eduskun­ta­vaa­leissa edustajiksi valituista 47 % oli naisia. Vielä koskaan naiset eivät ole saaneet yli puolta edusta­ja­pai­koista huolimatta siitä, että väestöstä yli puolet (50,6%) on naisia. Olisikohan jo näissä vaaleissa aika murtaa tuo haamuraja? Kansain­vä­li­sessä vertailussa Suomen parlamentti on 11. naisvaltaisin ja Euroopan maista 3. naisvaltaisin Ruotsin ja Andorran ollessa meitä edellä. Hyvät siskot, saimme maailmassa ensimmäisinä täyden äänioikeuden eli myös oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Käytetään tätä oikeutta.

Naistenpäivänä on ihan pakko vilkaista miesten ja naisten palkkoja. Vertailemalla keskiansioita ilmenee, että vuonna 2022 naisten keskiansio oli 3456 euroa/kk ja miehillä 4095 euroa. Keski­mää­räisten palkkojen ero on vuodesta toiseen ollut naisnä­kö­kul­masta epäreilu. Naisten euro on aina vain vajaa 90 senttiä, mutta hinnat ovat samat miehille ja naisille.

Eikä tilanne eläkkeellä olevien kohdalla parane vaan heikkenee. Vuonna 2021 naisten työeläke oli 1373 euroa/kk, miesten 1973 euroa/kk eli eroa 600 euroa/kk. Ikääntyneiden naisten köyhyysriski onkin miehiin nähden yli kaksin­ker­tainen.

Mielen­kiin­toisia tietoja on äskettäin julkistettu lukiolaisista. Tytöt ovat vallanneet lukiot, he ovat enemmistönä. Mitenköhän tämä tulee näkymään tulevaisuuden työmark­ki­noilla? Suomen työmarkkinat ovat nykyään vahvasti sukupuo­lit­tuneet. Onko lukioiden tyttöistyminen omiaan vain lisäämään jakoa miesten ja naisten ammatteihin? Vai edistäisikö se naisten ja miesten palkkaepätasa-arvoisuuden poistamista? Näitä kysymyksiä toivottavasti päättäjät pohtivat ja tekevät työelämän tasa-arvoisuutta edistäviä ratkaisuja.

Korona-aikana julkiseen keskusteluun pulpahti puolus­tus­mi­nis­terin ehdotus naisten asevel­vol­li­suu­desta. Toistaiseksi siitä on lähinnä vain keskusteltu, puolesta ja vastaan ja tehty ehdotuskin lienee rauennut. Tämä on kuitenkin asia, johon toivoisin erityisesti nuorten naisten ottavan kantaa ja kertovan mielipiteensä. Riittääkö naisten vapaaehtoinen asevel­vol­lisuus vai pitäisikö eri sukupuolia tasa-arvon nimissä koskea samat velvollisuudet? Maail­man­ti­lanteen arvaa­mat­to­muuden vuoksi kysymys on ajankohtainen.

Läpi historian naiset ovat toimineet mitä erilaisimmissa tehtävissä. Syystä tai toisesta monet merkittävätkin naiset ovat unohtuneet historian hämärään. Minua on ilahduttanut Maria Petterssonin kirjoittamat kaksi kirjaa, yksi suomalaisista ja toinen muunmaa­lai­sista, historian jännittävistä naisista. Mielen­kiin­toisia ja jänniä mitä erilaisimpien naisten elämän­ta­ri­noita. Lukekaapa, mitä naiset ovatkaan tehneet, missä olleet mukana!

Tilastot kertovat, että Suomi on maailman 3. paras maa olla nainen. Siltikin parannettavaa riittää meilläkin.

Hyvää naistenpäivää!

PIRKKO LEHTINEN

kunnal­lis­neuvos