Länsi-Uudenmaan hyvin­voin­ti­a­lueen toiminta käynnistyi pari kuukautta sitten. Tavoitteena oli turvallinen siirtymä ja siinä onnistuttiin. Siitä kiitos kuuluu koko henkilöstölle, joka on joutunut työsken­te­lemään äärirajoilla.

Palvelut ovat pääosin jatkuneet kuten aiemmin. Päivystyksen ruuhkat ja yhtey­den­saannin ongelmat alkoivat jo ennen siirtymää, eli hyvin­voin­ti­a­luetta ei niistä voinut syyttää.

Tieto­jär­jes­tel­mä­haasteet olivat osin odotettuja ja osin odottamattomia, mutta uudistuksen suuruus huomioiden niistäkin on selvitty vähintään kohtuullisesti.

Siirtymän jälkeen hyvin­voin­ti­a­luetta odottavat uudet isot haasteet. Usean organisaation fuusiossa ei erilaisten toimin­ta­ta­pojen ja työkulttuurien törmäyksiltä voida välttyä.

Edessä on monia erilaisia tapoja toimia, erilaisia toimin­ta­oh­jeita ja työprosesseja, jotka pitää yhtenäistää koko alueen kattaviksi. Henkilöstö joutuu työsken­te­lemään edelleen kovan paineen alla, mutta raskas on myös esihenkilöiden kuorma.

He ratkovat päivittäin eteen tulevia haasteita, kun samaan aikaa pitää luoda uutta yhteistä tapaa toimia ja yhteistä kulttuuria uudelle organi­saa­tiolle. On nopeasti kyettävä löytämään parhaat käytännöt ja jalkautettava ne koko alueelle.

Suuri ja hankalasti ratkaistava ongelma on henkilöstöpula. Tämäkään ei johdu uudistuksesta, vaan sillä on juuret syvällä aiemmin tehdyissä ratkaisuissa. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa, suun tervey­den­huol­lossa ja oppilas­huol­lossa on niin merkittävä pula ammat­ti­hen­ki­löistä, että se ei voi olla heijastumatta palvelujen saatavuuteen. Mistä ja miten ammat­ti­hen­ki­löstöä saadaan, sitäkin hyvin­voin­ti­a­lu­eella pohditaan päivittäin.

Luotta­mus­hen­kilön näkökulmasta yksi vuoden merkit­tä­vim­mästä päätöksistä on palve­lust­ra­te­giasta päättäminen. Se tulee olemaan erittäin olennainen päätös myös asukkaiden ja palve­lu­jen­käyt­täjien näkökulmasta.

Palve­lust­ra­tegia ohjaa palvelujen sijoittumista, kehittämistä ja palvelutasoa. Siinä linjataan millaiset lähipalvelut alueella tulevai­suu­dessa ovat ja mitä palveluja keskitetään. Siinä myös linjataan miten palveluja tuotetaan, etä- ja/tai digipalveluna vai fyysisenä lähipalveluna joko kiinteissä tai mobiileissa palve­lu­pis­teissä, ja tuotetaanko palvelua omana vai ostopalveluna.

Meille on luvattu, että alueen asukkaita ja eri palvelujen käyttäjäryhmiä osallistetaan palve­lust­ra­tegian laatimisen yhteydessä. Onkin äärettömän tärkeää kuulla, mitä palveluilta tulevai­suu­dessa odotetaan ja mitä tarvitaan. Olkaa siis aktiivisia osallistumaan ja antamaan palautetta, kun sitä kysytään!

MARJUT FRANTSI-LANKIA

Alueval­tuu­tettu ja
aluehal­li­tuksen jäsen