ESPOO

Helsingin seudun ympäris­tö­pal­velut HSY tuottaa Ämmässuon ekote­ol­li­suus­kes­kuk­sessa biojätteestä biokaasua sekä kerää talteen ja hyödyntää suljetun kaatopaikan jätteen synnyttämän kaasun. Uudessa hankkeessa tavoitteena on parantaa kaasujen laatua, optimoida kaasun käyttöä sekä varmistaa voimaloiden toiminta.

Ämmässuolla on käytössä energi­an­tuo­tantoa varten kaksi kaasu­moot­to­rilla toimivaa voimalaitosta: kaato­paik­ka­kaasua poltto­ai­neenaan käyttävä kaasu­voi­ma­laitos sekä biojätteestä tuotetulla kaasulla pyörivä biokaa­su­voimala. Vuonna 2022 voimalat tuottivat sähköä yhteensä 37 157 MWh.

Energi­an­tuo­tannon tueksi HSY suunnittelee nyt noin 10 000 m3 kaasukellon ja uuden kaasu­pump­paamon rakentamista. Investoinnin kustannusarvio on 2,0 milj. euroa, ja se on tarkoitus toteuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

- Kaasukello lisälait­teineen on energiatehokas tapa parantaa kaasun laatua, tasata kaasuvirtoja sekä tehostaa kaato­paik­ka­kaasun puhdistusta. Voimaloiden toimin­ta­varmuus paranee, kun kaasu­moot­to­reiden häiriöistä aiheutuvat sähkön- ja lämmön­tuo­tannon seisokit vähenevät, HSY:n toimi­tus­johtaja Tommi Fred perustelee hankintaa.

Kaasukello mahdollistaa sähkön tuotannon optimoinnin

HSY käyttää ekote­ol­li­suu­sa­lu­eella tuotetusta sähkö­e­ner­giasta osan itse, ylitse jäävä sähkö myydään Pohjoismaiseen sähköpörssiin. Sähkön­tuo­tan­nossa muodostuva lämpöenergia hyödynnetään ekote­ol­li­suus­kes­kuk­sessa. Kaasukello mahdollistaa kaasun hetkellisen varastoinnin ja Ämmässuon voimalaitosten suurin tuotanto voidaan ajoittaa tunneille, jolloin käyttö on suurimmillaan ja sähkön markkinahinta on erityisen korkea.

- Sähkön verkkoon syöttämisen optimointi nostaa sähkön myynnistä saamiamme tuloja, mutta myös lisää käytettävissä olevan sähkön määrää vilkkaimpana aikana. Sähkön hinta on vaihdellut syksystä 2021 lähtien Nord Pool-sähköpörssissä voimakkaasti jopa negatiivisesta hinnasta lähes tasolle 1 000 euroa/MWh. Vaikka korkeimpien sähkön hintapiikkien arvioidaan hieman tasoittuvan tulevai­suu­dessa, näemme tämän silti kannattavana hankkeena, jätehuollon toimi­a­la­johtaja Petri Kouvo toteaa.

Hankkeesta saatavia taloudellisia hyötyjä on kustan­nus­las­kel­missa arvioitu päivätasoisten pörssisähkön hinta­vaih­te­luiden avulla. Investoinnin takai­sin­mak­su­a­jaksi on arvioitu 2,1–18 vuotta riippuen siitä, onko käytössä molemmat vai ainoastaan toinen Ämmässuon voima­lai­tok­sista ja onko sähkön päivätasoinen hintaero 10 vai 50 euroa/MWh.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää kemikaa­li­tur­val­li­suus­lupaa Turvallisuus- ja kemikaa­li­vi­ras­tolta (TUKES) ja rakennuslupaa Espoon raken­nus­val­von­nalta. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä muutoksia ympäris­tö­lupaan.