Timo Kallion kommentti: Sote-uudistuksen korjausta tarvitaan nopeasti

Uusi sote-malli on ollut käytössä noin puoli vuotta ja sen toimivuutta voidaan alustavasti jo nyt arvioida. Kaikki uudistukset ottavat oman aikansa, jotta konkreettisia tuloksia saadaan näkyviin, ja näin on myös sote-uudistuksen kanssa. Paine hyvinvointialueita kohtaan on suuri, jotta asiat saataisiin toimimaan toivotulla tavalla. Vaikka työrauhaa on myös alueille annettava, ei se tarkoita sitä, etteikö jo nyt olisi nähtävissä selkeitä ongelmia, joille on tehtävä jotain, eikä hyvinvointialueet pysty itse niitä korjaamaan. Pitkittynyt hoitoon pääsy, ajanvarauksen toimimattomuus ja kasvava byrokratia ovat asioita, jotka tekevät nykyisestä järjestelmästämme toimimattoman ja kansalaisia eriarvoistavan systeemin.

Hyvinvointialueiden ongelmat liittyvät tunnetusti rahan ja työvoiman puutteeseen. Olisi kuitenkin liian yksinkertaista sysätä ongelmien juurisyyt vain näiden tekijöiden niskaan. Nykyinen malli ei kannusta ja pakota hyvinvointialueita hakemaan riittävästi kustannustehokkaita ratkaisuja. Kansantalouden ongelmien ja valtion kasvavan velkaantumisen myötä on realistista varautua siihen, että suurta rahoitusapua valtion suunnalta hyvinvointialueille ei ole odotettavissa. Vaikka rahoitusta saataisiinkin, on työvoiman saatavuus heikkoa.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan konkreettisia ratkaisuja. Uudenmaan hyvinvointialueet ja järjestelmät tulisi yhdistää, jotta päästäisiin lähemmäksi alkuperäistä tavoitetta ”leveämmistä hartioista”. Tällä ratkaisulla hallinto ja kustannukset kevenisivät, koko Uudenmaan sote-koordinointi paranisi sekä palveluverkon logistinen sijoittelu tehostuisi. Tulevaisuuden rahoitusmallin pitäisi rakentua kokonaan tai ainakin osittain ns. kapitaatiomallin pohjalle, joka tarkoittaisi sitä, että hyvinvointialue saisi korvauksen asukasmäärien perusteella. Tämä toisi selkeän kannustimen ennaltaehkäisevään työhön, mikä vähentäisi tulevaisuuden kustannuksia.

Jonojen purku ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen ovat keskeisimpiä korjauskohteita. Palveluseteleillä ja ostopalveluilla voidaan huomattavasti helpottaa jonojen purkua ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Erittäin merkittävä vaikutus olisi Kela-korvausten tason nostolla. Kelan pääjohtaja on esittänyt, että lääkärin palkkion omavastuuosuus olisi ainoastaan 20 euroa. Tämä varmasti keventäisi julkisen sektorin kuormaa. Mutta omavastuu voisi olla myös 50 euroa, jolloin yhteiskunnalle koituvat kustannukset pienenisivät ja ohjaisi enemmän varakkaampia asiakkaita yksityislääkäriin vähentäen julkisen sektorin painetta.

Sote-alueiden ongelmat ovat mittavia, mutta myös ratkaistavissa. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on yksi tärkeimpiä keinoja ylläpitää hyvinvointivaltion palveluita tulevaisuudessa. Kaikista tärkein asia loppujen lopuksi on panostus ennaltaehkäisyyn, terveisiin elämäntapoihin, liikunnallisuuteen ja mielen hyvinvointiin. Mitkään rahasummat eivät korvaa ennalta ehkäistyjä sairauksia ja ongelmia. Tässä meillä jokaisella on oma vastuumme.

TIMO KALLIO

Inkoon kunnanvaltuutettu, kok

L-U hyvinvointialueen varavaltuutettu ja yksilöasioiden jaoksen jäsen, kok

Jussi Salo