KIRKKONUMMI

Porkkalan yhteiskoulun lukion ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat keväällä 1973. 50 vuotta myöhemmin, kesäkuun 1. päivänä 2023, luokka kokoontui Kirkkonummella. Silloista pääosin hyvin nuorta ja edistyk­sel­listä opettajakuntaa tapaamisessa edusti biologian opettaja Marja Borg.

Tapaaminen korkattiin alkaneeksi juhlamaljalla Fyyrissä Kirkkonummen keskustassa, joka on muuttunut paljon. Uuden kirjastotalon paikalla oli 50 vuotta sitten vielä peltoa, jonka viereistä hiekkatietä myöten ensimmäinen yliop­pi­las­luokka taivalsi opinahjoonsa Gesterbyssä. Koska kyseessä oli samalla ensimmäinen yhteinen kohtaaminen kouluaikojen jälkeen, kuulumisten vaihtamiseen kului tovi.

Silloisen rehtorin Martti Löfbergin saneleman tervehdyksen esitti tapaamisen koolle kutsunut Arja Ahokas: Rakkaat riemu­y­li­op­pilaat Helena, Paula, Esa H, Mauri, Raija, Tauno, Arja, Esa T, Pirjo ja Marja. Te avasitte polun korkeampiin opintoihin Kirkkonummella anno domini 1973. Kiitos siitä teille. Viettäkää rattoisaa jälleen­nä­ke­mistä. Olen hengessä mukana! Martti.

Toki myös muisteltiin yhteistä historiaa. Mieleen on jäänyt muun muassa, miten koulun ensimmäisten yliop­pi­las­kir­joi­tusten tuloksia odotettiin jännityksellä ja kuinka hienolta tuntui, kun koko kymmenhenkinen luokka oli päässyt yliop­pi­las­kir­joi­tuk­sista läpi ensi yrittämällä ja lähtökohdista riippumatta varsin hyvin tuloksin, 7 matema­tiik­ka­lin­jalta ja 3 kielilinjalta. Sen arveltiin olleen helpotus myös nuorille opettajille.

Porkkalan yhteiskoulu perustettiin vuonna 1966

Mieleen palautui myös Porkkalan yhteiskoulun alkutaival. Koulu perustettiin vuonna 1966, kymmenen vuotta sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli luovuttanut Porkkalan tukikohta-alueen takaisin Suomelle.

Tarve koululle oli suuri ja perustamisella oli kiire, sillä uudelleen asutulle alueelle oli tullut muun muassa varuskunta ja useita teolli­suus­lai­toksia ja niiden myötä paljon uusia, pääosin suomenkielisiä asukkaita.

Koulu toimi ensimmäiset kolme vuotta parak­ki­ra­ken­nuk­sissa nykyisen urheilupuiston kohdalla kirkon itäpuolella.

Perus­ta­mis­vai­heessa se koostui keskikoulun kahdesta 1. luokasta sekä yhdestä 2. luokasta, jolla noin puolet riemu­y­li­op­pi­laista aloitti koulu­tai­pa­leensa Kirkkonummella. Parakkeja ja luokkia tuli vuosittain lisää oppilasmäärän kasvaessa.

Myöhemmin, kun koululle valmistui uusi rakennus Gesterbyhyn vuonna 1969, muutosta tehtiin iso tapahtuma oppilaiden kantaessa kulkueena itse omat tuolinsa uuteen koulu­ra­ken­nukseen.

Lukio siirtyi Gesterbystä Kirkkonummen keskustaan v. 1979

Fyyrin jälkeen riemu­y­li­op­pilaat tutustuivat Porkkalan lukioon. Lukio siirtyi Gesterbystä Kirkkonummen keskustaan vuonna 1979 koulu-uudistuksen jälkeen.

Rehtori Matti Autero esitteli lukion toimintaa ja tiloja mukanaan matematiikan opettaja Elina Lieko. Porkkalan lukio on nykyään yleislukio erikoi­suu­tenaan vuonna 2021 aloittanut 2-vuotinen tulevai­suus­linja, joka koostuu paketista erikoi­so­pintoja.

Todettiin että nykyinen lukio-opetus on monella tapaa hyvin erilaista verrattuna vuoteen 1973. Opetus on kurssi­muo­toista ja digita­li­saation mahdollistamaa informaation määrää ja saatavuutta ei voi edes verrata aiempaan.

Kansain­vä­li­sillä hankkeilla on nykypäivän lukiossa merkittävä rooli. Viisikymmentä vuotta sitten otettiin vielä ensiaskeleita kansain­vä­li­syys­kas­va­tuksen suuntaan.

Luokan koko pieneni paitsi luokalle jäämisten tai jättäytymisten takia myös oppilaiden lähtiessä vuodeksi vaihtoon Yhdysvaltoihin.

Poikkeuk­sel­lisena tapahtumana on jäänyt mieleen syksyllä 1970 Pohjola Nordenin järjestämä viikon mittainen pohjoismainen lukio­lais­ta­paa­minen Tanskan Middelfartissa, jossa luokka oli edustettuna kahden oppilaan voimin: Olimme ilahtuneita ja vähän ihmeissämmekin, kun tanskalaiset ja norjalaiset pitivät meitä ruotsalaisina puheen perusteella.

Ruotsin kielen asema puhutti paljon

Ruotsin kielen asema puhutti tuolloin paljon. Riemu­y­li­op­pilas Mauri Kokko kirjoitti Kirkkonummen Sanomiin lukioaikana hauskan kirjoituksen Tvåspråkig - kaksikielinen, joka alkoi tosiasioiden toteamisella: Kirkkonummi on suoma­lais­tu­massa kovaa vauhtia, suuria asuinlähiöitä rakennetaan ja on rakennettu viimeisten viiden vuoden aikana runsaasti, ja tänne muuttava väki on suomenkielistä. Mutta ”ruotsalaiset” eivät näytä pitävän sitä pahana, tulojahan väkiluvun kasvu tietää….”.

Myös lukiolainen Raija Kovalainen kirjoitti samasta aiheesta. Kun ei puhuta samaa kieltä, kaksikielisen kunnan ongelmat: Monet ristiriidat ja ongelmat saavat alkunsa siitä, että osapuolet eivät puhu ”samaa” kieltä, vertaus­ku­val­li­sesti ilmaistuna. Ristiriidat saattavat olla vieläkin konkreet­ti­sempia, kun on kysymyksessä todella eri kieliryhmien välinen kommunikointi. Kaksi­kie­li­sessä kunnassa väärin ymmärtämistä yritetään ilmeisesti ennal­ta­eh­käistä, sillä kieliryhmät pyrkivät eristäytymään toisistaan, eikä yhteis­toi­mintaa tahdo syntyä juuri millään alalla….

Ensimmäiset lukiolaiset olivat varsin aktiivisia kouluaikanaan

Kulttuu­ri­haas­teita oli nuorille siis jo oman kunnan sisällä, mutta maailma laajeni kertaheitolla, kun Interrail mahdollisti Euroopassa matkustamisen edullisesti. Sitä mahdollisuutta myös moni vuoden 1973 ylioppilaista hyödynsi heti ensimmäisenä mahdollisena kesänä 1972.

Vapaa-ajalla saatettiin toteuttaa myös ajan hengen mukaista omaehtoista kotimaan­mat­kailua. Ensimmäiset lukiolaiset olivat varsin aktiivisia kouluaikanaan.

Oltiin mukana Teiniliiton toiminnassa ja esittämässä koulu­neu­vos­tojen perustamista vuonna 1971, otettiin kantaa muun muassa Biafran nälänhätään ja mainonnan etiikkaan sekä toimitettiin oppilaiden omaa Makasiini-lehteä.

Yhteisiäkin piirteitä eri aikakausien väliltä löytyi. Ympäris­tö­on­gelmat ovat tämän päivän suurimpia haasteita ja niiden ratkominen vaatii erityi­so­saa­mista tulevaisuuden tekijöiltä. Oli ilahduttavaa kuulla, että lukion tulevaisuus-linjalla vastuul­li­suuden ja kestävän kehityksen opetukseen panostetaan erityisesti.

Jo 70-luvulla havahduttiin luontokatoon

Jo 70-luvulla oltiin havahduttu luontokatoon sekä maailmassa vallitsevaan eriar­voi­suuteen ja köyhyy­son­gelmaan. Nämä huomioitiin Porkkalan yhteiskoulussa useamman eri aineen opetuksessa: kuvaamataidon tunnilla suunnittelimme ja toteutimme kantaaottavia julisteita ajankoh­tai­sista aiheista ja opimme samalla visuaalisen viestinnän perusasioita.

Marja Borg muistaa ympäris­tön­suo­jelun teemaviikon, joka toteutettiin kaikilla luokilla eri aineiden opetukseen integroiden.

Sitä vietettiin Euroopan luonnon­suo­je­lu­viikon ohjelman mukaisesti. Vuosi­ker­to­muksen mukaan biologian ja maantieteen tunnit käytettiin teemaviikon ohjelmaan ja lisäaikaa saatiin muiden aineiden tunneista: ensimmäiset luokat puhdistivat hiidenkirnuja ja 2. luokat suorittivat pesua­i­ne­tut­ki­muksia.

3. luokat vastasivat linnun­pönt­tö­o­pe­raa­tiosta, johon kaikki halukkaat saivat osallistua ostamalla nimikkopöntön. 4. ja 6. luokat perehtyivät jäteve­si­on­gelmiin tutustumalla Rajasaaren puhdistamoon ja 5. luokat tutustuivat Suomen Sokerin jätehuoltoon. Luokat tekivät myös jätehuolto- ja käyttö­ve­si­tut­ki­muksia, kunna­nin­si­nöö­riäkin haastateltiin.

Koulu esitti Kirkkonummen kunnalle myös toivomuksen saada Vuohimäen Stormossen koulujen opetussuoksi. Seurakunnalta toivottiin koulun takamaastossa olevaa lehtomaista metsää ja niittyä opetusalueiksi.

Kirkkonummen Sanomat teki koulun ympäris­tö­tem­pauk­sesta koko aukeaman jutun.

Oppilaiden ja opettajien yhteisöllisyys elää edelleen vahvana

Koulun opettajien korkea ammattitaito ja edistyk­sel­lisyys sekä toisiaan tukeva ilmapiiri ovat aina olleet merkittävässä asemassa hyvien tulosten aikaan­saa­mi­seksi.

Vierailu Porkkalan lukiossa vakuutti, että oppilaiden ja opettajien yhteisöllisyys elää edelleen vahvana vaikka oppilasmäärä on kasvanut eikä koulu ole suurelle osalle oppilaista lähikoulu.

Vuosittain koulusta valmistuu nykyään noin 170 ylioppilasta, joista tänä keväänä hieman alle sata.

Torstaina riemukasta muisteloa jatkettiin illallisella Bistro O’ Matissa hyvän ruoan merkeissä.

Lauantain yliop­pi­las­juh­lissa aloitettiin rehtori Matti Auteron lupauksen mukaan Porkkalan lukion riemu­y­li­op­pi­las­pe­rinne. Mauri Melleniuksen puhe uusille ylioppilaille nostatti iloista tunnelmaa ja keräsi kiitosta.

Raija Marja-aho ja Helena Nissinen luovuttivat riemu­y­li­op­pilas-stipendin Porkkalan lukion uudelle ylioppilaalle Aleksi Vehkamäelle.

TEKSTI: ESA TULISALO, MARJA AMGWERD, RAIJA MARJA-AHO
KUVAT: RIEMU­Y­LI­OP­PILAAT