KIRKKONUMMI

Kuuden vuoden valtuus­to­pu­heen­joh­ta­juuden jälkeen Anders Adlercreutz jättää maanantaina puheenjohtajan nuijan seuraajalleen.

Tehtävä Eurooppa- ja omista­ja­oh­jaus­mi­nis­terinä tarkoittaa paitsi runsasta matkustelua myös huomattavaa työmäärän lisäystä. Adlercreutz kertoo myös, ettei ministerin ole soveliasta toimia johtavassa kunnallisessa tehtävässä.

– Tämä on mielestäni hyvä periaate. Tehtäviä pitää priorisoida. On myös niin, että kaikkia mahdollisia intres­si­ris­ti­riitoja pitää välttää. Jos päättäjä neuvottelee valtion budjetista ja lobbaa samalla jonkin tietyn kunnan asioiden puolesta, niin tilanne ei ole neutraali.

– On myönnettävä, että on haikeaa jättää valtuuston puheen­joh­tajuus. Olen pitänyt tehtävästä ja koen valtuuston toiminnan kehittyneen kuluneen kuuden vuoden aikana. Koronan aikana jouduimme liian pitkään turvautumaan etäkokouksiin, mikä ei ollut aina hedelmällisin ratkaisu. On tärkeää, että tapaamme toisiamme ja toivon, että nenäkkäin keskus­te­le­misen arvo ymmärretään valtuus­to­työssä.

Adlercreutz ei kuitenkaan jätä valtuustoa.

– En, sitä en jätä. Siirryn ainoastaan puheenjohtajan pulpetista valtuutettujen rivistöön. Matkojen ja muiden työtehtävien takia voi toki olla, että poissaoloja tulee, mutta jatkan vaikuttamista valtuustossa ja toivon, että minuun ollaan jatkossakin yhteydessä paikallisten asioiden tiimoilta.

Valtuustotyötä jo kymmenen vuotta

Adlercreutz on istunut valtuustossa vuodesta 2013. Sinä aikana Kirkkonummi on luonnollisesti muuttunut.

– Rakentamisessa sen huomaa erityisen selvästi. Moni kylä on kasvanut paljon ja kunnan palveluverkko - erityisesti koulujen ja päiväkotien osalta - on kehittynyt. Keskustaan on noussut hieno kirjasto ja olemme saaneet iloksemme myös uutta yritys­toi­mintaa. Viimeisimpänä Prysmianin laajennustyöt ja päätös Kolabackeniin nousevasta datakes­kuk­sesta.

Adlercreutz näkee, että kuntaa kehitetään jatkossakin sen vahvuuksien päälle.

– Me emme ole Espoo, vaan Kirkkonummi. Tämän tulee mielestäni näkyä rakentamisessa. Meidän tuulee tavoitella pieni­muo­toi­sempaa, Kirkkonummen näköistä asumista myös silloin, kun rakennamme kerrostaloja tai vaikka rivitaloja.

– Toinen vahvuutemme on kaksikielisyys. Tässä toivoisin, että se nähtäisiin vielä nykyistäkin selvemmin voimavarana ja että arvostus näkyisi myös poliittisessa toiminnassa. Jos kaksikielisyys on vain sananhelinää strategian tasolla mutta se ei näy teoissa, vesittyy koko hieno mahdollisuus profiloitua kaksikielisenä kuntana. Tänä vuonna tästä on keskusteltu erityisen paljon koulutoimen ympärillä ja toivon, että käyty keskustelu myös auttaisi meitä tässä eteenpäin. Itse haluaisin nähdä Kirkkonummen kuntana, jonne suomenkieliset muuttavat, koska haluavat lapsensa ruotsin­kie­liseen kielikylpyyn ja jonne ruotsin­kie­liset muuttavat, koska lapset pääsevät suomen­kie­liseen kielikylpyyn.

Hallituksen alkuaskeleet vaikeat

Hallitus on nyt toiminut kolmen kuukauden ajan ja sen alkuaskeleet ovat olleet vaikeat. Keskustelu rasismista on varjostanut halli­tus­tai­valta ja erityisesti RKP on vaatinut selkeitä linjauksia rasismin kitkemiseksi.

– Tätä keskustelua on ollut mielestäni tarpeen käydä. Me emme puolueena voi olla hallituksessa, jonka toimia rasis­min­vas­tai­suuden edistämiseksi kansalaiset eivät voi ottaa tosissaan. Suomeksi sanottuna emme voi olla hallituksessa, joka suvaitsee rasismin. Lokakuun lopussa julkaistun hallituksen tiedoksiannon tavoitteena on luoda selkeät sävelet siihen, miten hallitusten jäsenten pitää toimia, jotta Suomessa asuvat voivat tuntea olonsa turvallisiksi ja yhden­ver­tai­seksi.

– Vaikka rasis­mi­kes­kustelu on näyttäytynyt RKP:n ja Perus­suo­ma­laisten välisenä kiistana haluan muistuttaa, että tiedonannon myötä jokainen hallituksen jäsen jokaisesta puolueesta sitoutuu rasis­min­vas­taiseen työhön. Ei ole mielekästä politisoida näin itsestään selvää ja välttämätöntä asiaa.

Mutta mitä mieltä Adlercreutz on hallituksen toimin­ta­ky­vystä tiedonannon jälkeen?

– Nyt on varmistettava, että jokainen hallituksen jäsen sitoutuu käytännössä tiedonannossa määriteltyihin linjauksiin, joiden avulla rasismia ehkäistään. Luottamus rakentuu käytännön arjessa tehtäville lausunnoille ja päätöksille. Olen iloinen siitä, että pääministeri Petteri Orpo on nyt yksise­lit­tei­sesti kertonut ottavansa vastuun tiedonannossa mainittujen linjausten noudat­ta­mi­sesta ja toimenpiteistä, mikäli niitä loukataan.

Energia työhön ministerinä ja kunta­po­lii­tikkona

– Itse toivon nyt mahdollisimman tasaista menoa mitä tulee hallituksen työhön. Toivon jokaisen ministerin voivan keskittyä halli­tu­soh­jelman toimeksipanoon. Istuin melkein kahdeksan viikkoa halli­tus­neu­vot­te­luissa pöydässä, jossa talouden ja verotuksen suuntaviivoja määriteltiin.

–  On yksise­lit­teisen selvä, että työn sarkaa on, ja työhön on tartuttava ponnekkaasti. Viime kaudella tehtiin paljon työlli­syys­toimia ja nyt tätä työtä on jatkettava. On myös tunnustettava aivan kuten valti­o­va­rain­mi­nisteri Riikka Purra on useaan otteeseen ihan oikein todennut, etteivät keinot ole yksinkertaiset, eikä työ tule olemaan helppoa. Iso laiva kääntyy hitaasti. Jos me onnistumme kaavaillussa talous­po­li­tii­kassa, niin työ kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.

– Kun puhutaan säästöistä haluaisin nostaa esille muutaman asian, jotka usein unohtuvat. Turvaamme koulutuksen resurssit. Se on tärkeää tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. Ilmas­ton­muu­toksen torjuntaan panostetaan myös, eikä tavoitteita sen osalta muuteta. Tämä on tärkeää siksi, että vihreän siirtymän investoinnit ovat iso talouskasvun ajuri Suomessa.

Onko oma minis­te­ri­salkku mieluisa?

– EU-kysymykset ovat lähellä sydäntäni. Siksi ilahduin, kun RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson esitti minulle Euroop­pa­mi­nis­terin salkkua. EU-politiikan suhteen Suomen pitkä linja jatkuu ja olen jo päässyt tutustumaan minis­te­ri­kol­le­goihin muissa EU-maissa. Pidän erityisen tärkeänä olemassa olevan linjan jatkumista. Se minkä suhteen meidän pitää olla varuillamme EU:n tasolla on, etteivät Ranskan ja Saksan kaltaiset maat lähde kilpailemaan teollisista inves­toin­neista suurin valtiotuin. Siinä kilpailussa Suomi uhkaa pärjätä huonosti, vaikka meillä onkin monia kilpai­lu­valtteja. Tätä asiaa olen pitänyt toistuvasti esillä EU-kokouksissa.

– Ukrainan tukeminen ja jälleen­ra­ken­nus­ky­sy­mykset ovat luonnollisesti myös isosti esillä EU:ssa. On ollut ilo huomata, että EU on toiminut Ukrainan tukemisen osalta kiitettävän yhtenäisesti. Uskon, että Suomi voi olla historiansa takia hyvä sparraaja muille maille Ukrainaa autettaessa.

Adlercreutzin toinen salkku liittyy valtion omista­ja­oh­jaukseen.

– Tätä pidetään yleisesti ottaen vaikeana salkkunsa, Adlercreutz naurahtaa. Mutta olen lähtenyt siitä, ettei haasteita ole syytä pelätä. On hienoa päästä toiminaan läheisessä yhteistyössä monien keskeisten suoma­lai­sy­ri­tysten kanssa. Yleisenä linjauksena katson, ettei valtion pidä omilla toimillaan sotkea toimivia markkinoita. Aina, kun valtio on liike­ta­lou­del­linen toimija omistustensa kautta, pitää olla varuillaan.

Eduskunta aloittaa istun­to­kau­tensa ensi viikolla.

– Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen esityksiä alkaa tulla eduskuntaan. Vasta silloin hallituksen työ alkaa oikein toden teolla, kertoo Adlercreutz.