Kirkkonummen kunnan­val­tuusto valitsi maanantaina valtuutettu Kim Åströmin (42) lautakunnan uudeksi puheen­joh­ta­jaksi, Matti Kaurilan seuraajaksi. Åström on Kokoomuksen 2. kauden valtuutettu ja on toiminut alkukauden kunnan­hal­li­tuksen jäsenenä.

- Paikkojen vaihto Matin kanssa oli tiedossa, joten olen kuluneen kahden vuoden aikana pyrkinyt perehtymään erityisesti maankäyt­tö­a­si­oihin, Åström toteaa.

Åström toimi viime valtuus­to­kau­della palve­lu­tuo­tannon lautakunnan puheen­joh­tajana ja veti myös KH:n asettamaa yhdys­kun­ta­tek­niikan prosessien kehitys­työ­ryhmää.

- Näistä kokemuksista on hyvä ammentaa. Arvostan uuden oppimista. YT-lautakunnan puheen­joh­tajuus on erittäin mielen­kiin­toinen, mutta haastava tehtävä, Åström arvioi.

Puheen­joh­tajana pyrin olemaan ratkaisu- ja konsen­sus­ha­kuinen. Tiedostan toki, että maankäyt­tö­a­si­oissa näkemykset menevät monesti ristiin.

Miksi kaavoitus on niin tuskaisen hidasta?

Tämä on iso kysymys. Osin kaavoitus on väkisinkin aikaa vievä prosessi kaikkine selvi­tys­vel­voit­teineen, kuulemisineen ja valitus­kier­rok­sineen. Ja tietenkin onkin tärkeää, että osapuolten intressit sekä tärkeät ympäristö- ja yhdys­kun­ta­seikat tulevat huomioiduksi, sanoo Åström.

- Ongelmiakin on, hän toteaa. Virano­mais­ta­hojen yhteistoiminta ja roolitus näyttäytyy yhtenä suurimmista. Erityisesti ELY-keskuksen toiminta on ollut osin pöyristyttävää. Toiminta on politi­soi­tu­nutta, ilmeisen yliresursoitua ja kunnan kaavoi­tus­mo­no­polia loukkaavaa. Raskaissa lausunnoissaan se puuttuu yksityis­kohtiin, jotka eivät millään mittarilla sille kuulu, ja vieläpä herkästi valittaa näistä loppuun saakka. Tuoreeltaan ELY on valittanut sekä kuntakeskuksen että Masalan osayleis­kaa­voista hallinto-oikeuteen. Tämä aiheuttaa valtavasti tarpeetonta työtä ja viivästyttää kaavojen toteutumista. Olen tehnyt asian tiimoilta selvi­tys­pyynnön kunnan­hal­li­tuk­sessa sekä myös välittänyt viestiä halli­tus­neu­vot­te­luihin, Åström kertoo. Halli­tu­soh­jel­massa onkin kirjauksia ELY-keskusten uudel­leen­jär­jes­te­lyistä.

Kaavoitusta hidastaa myös hankkeiden paljous. Karsiminen on osoittautunut vaikeaksi. Ehkä voisimme malttaa tehdä vähemmän itse ja antaa yksityis­hank­keiden ulkopuolisille kaavoittajille enemmän vastuuta ja vapautta, tuleva puheenjohtaja Åström pohtii.

Entä yrityshankkeet?

Yritysten merkittävyys kunta­ta­lou­delle kasvaa sote-uudistuksen myötä. Kirkkonummi on sijainniltaan erinomainen yritys­toi­min­nalle. Microsoftin datakeskus, Prysmian ja Motonet ovat hienoja onnistumisia, jollaisia tarvitaan lisää. Yrityksille lupa-asioiden sujuvuus ja nopeus ovat ensisijaisen tärkeitä. Elinkei­no­kaavat menevät ohitus­kais­talle, minkä lisäksi meillä tulisi olla riittävästi valmista kaavavarantoa yritys­ton­teista erilaisiin tarpeisiin.

Maankäyttö on muutenkin kunnan talouden ja elinvoiman kannalta keskeisessä roolissa.

Kirkkonummi on mielen­kiin­toi­sessa tilanteessa. Lukeudumme Suomen verrattain harvojen kasvavien kuntien joukkoon. Pääkau­pun­ki­seudun tuoma kasvupaine on suuri mahdollisuus mutta myös uhka. Kasvun on oltava hallittua ja meidän itsemme määrittämää. Kirkkonummen tulee kilpailla vahvuuksillaan.

Asumisen väljyyttä ja luonnon­lä­hei­syyttä

Kirkkonummelta haetaan hyvällä sijainnilla asumisen väljyyttä ja luonnon­lä­hei­syyttä, tietenkin palveluita unohtamatta. Kilpai­lu­ky­kymme on paras pienta­lo­val­tai­sessa asumisessa. Tiiviim­mäl­lekin asumiselle on toki tarvetta. Pieniä kerros­ta­lo­a­suntoja on kuitenkin tullut jo liikaa. Joukko­lii­ken­teeseen tukeutuvassa asumisessa meidän on vaikeampi kilpailla pääkau­pun­ki­seudun kanssa.

Joukkoliikenne on tärkeä palvelu, jonka palvelutaso ja kilpailukyky suuressa osassa kuntaa on kuitenkin väistämättä rajallista. Ylikunnallista maankäytön ohjausta tuntuu leimaavan HSL-lähtöinen joukko­lii­kenteen ilmas­to­mer­kit­tä­vyyden ylikorostus. Ikään kuin se, sijoittuuko jokin asunto bussilinjan lähelle, vaikuttaisi kaikkia muita tekijöitä ratkaisevammin asumisen kokonais­hii­li­ja­lan­jälkeen. Kyllä Kirkkonummella ja muissa kehyskunnissa autoillaan vastai­suu­des­sakin, bussilinjoista riippumatta, eikä se tee asumisesta kestämätöntä. Liikenne sähköistyy ja jossain vaiheessa myös autonomisoituu. Maankäytön aikapers­pek­tiivi on pitkä. Esim. suosimalla puura­ken­ta­mista, ilmas­to­vii­saita energi­a­rat­kaisuja ja kevyttä liikennettä saamme enemmän hyvää aikaiseksi kuin autoilua keino­te­koi­sesti rajoittamalla, Kim arvioi.

Yhdys­kun­ta­tek­niikan lautakunnalla on edessään työntäyteinen syksy. Kunnal­lis­tek­niikka- ja kunnos­sa­pi­to­a­si­oiden lisäksi käsiteltävänä ovat mm. Masalan, Pohjois-Kirkkonummen ja Kantvikin osayleiskaavat, metsästrategia ja HSL-perussopimus.

- Aika ei käy pitkäksi, Åström toteaa. Lautakunta kokoustaa uuden puheenjohtajan johdolla ensimmäisen kerran torstaina 7.9.

KIM ÅSTRÖM

Ikä: 42

Koulutus: DI

Ammatti: Tekno­lo­gi­a­johtaja

Asunut Kirkkonummella vuodesta 2007, Bro ja Kantvik

Perhe: Vaimo ja lapset 14, 11 ja 5v.

Harrastukset: Mökkeily, ulkoilu, kunta­po­li­tiikka