Porkkalan Polun kuluvan syksyn patikoin­ti­retki suuntautui Viroon Pärnun kaupungin edustalla olevalle Kihnun saarelle.

Parin kymmenen hengen joukko patikoi ja pyöräili viikonlopun ajan noin 10 kilometrin pituisen saaren rantoja ja kylän raitteja.

Tämän vuoden retki tehtiin ilmas­to­ys­tä­väl­li­sesti Viron joukko­lii­ken­nettä käyttäen. Ensimmäinen noin kolmen kilometrin pituinen kävelyetappi oli Tallinnassa siirtyminen satamasta keskuslinja-autoasemalle.

Matka Tallinnasta Pärnuun taittui vajaassa kahdessa tunnissa korke­a­ta­soi­sessa pikavuoro bussissa, jonka veroisia ei vielä ole Suomessa nähty.

Munalaidin satama, josta paikallislaiva Kihnulle lähtee, sijaitsee noin 50 kilometrin matkan päässä Pärnusta luoteeseen. Vedet mantereen ja Kihnun välillä ovat hyvin matalat.

Laiva mutkittelee veden pinnan alla olevien hiekkasärkkien välissä. Myrskyjen aikana särkät voivat muuttaa sijaintiaan jopa satoja metrejä ja ennen vanhaan merikortteja jouduttiin uusimaan tuhkatiheään.

Kihnu on tunnettu käsitöistään. Majapaikassa lattioita ei oltu peitetty kokolat­ti­a­ma­toilla vaan omassa saaressa kudotuilla räsymatoilla. Ruokana tarjottiin paikallisia kalaruokia.

Kihnussa elää vielä ainutlaatuinen alkupe­räis­kult­tuuri, jonka perinteet ulottuvat kuuden vuosisadan taakse. Kihnun perinteinen kulttuuri on listattu UNESCO: n suullisen ja aineettoman perinnön maail­man­lu­et­teloon vuonna 2003. Kulttuu­ri­pe­rinnön ohella saarella kohtaa erikois­laa­tuisen luonnon ja ystävällisiä ihmisiä.

Kihnu on ollut meren­kul­ki­joiden, kalastajien ja hylkeen­met­säs­täjien saari. Saaren miehet ovat viettäneet suuren osan ajastaan merellä ja jättäneet saariyhteisön naisten pyöri­tet­tä­väksi.

Kihnun naiset ovat edelleen saaren käsitöiden, tanssien, pelien ja musiikin kulttuu­ri­pe­rinnön suojelijoita ja kantajia.

Saaren nykyisten asukkaiden elämää koskevat säännöt muuttuvat, mutta Kihnulla seurataan edelleenkin monin tavoin esi-isien viisauksia.

Porkkalan Polku ry on Suomen Ladun paikal­lis­jär­jestö Kirkkonummella.

PEKKA POUTANEN