INKOO
INKOO
Blastrin vihreän teräksen tehdashanketta esiteltiin Inkoossa kuntapäättäjille ja lehdistölle torstaina 18.4. Ennen esittelytilaisuutta Inkoon kunnan edustajat kokoustivat ympäristöministeri Kai Mykkäsen kanssa ja he toivat ympäristöministerille esiin paikallisia näkökulmia ja huolenaiheita hankkeesta. Uutta terästehdasta ollaan kaavoittamassa Fortumin, Inkoo Shippingin ja Ruduksen maille Inkoon Joddböleen. Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee kaavan aloittamissopimusta kokouksessaan torstaina 25.4.
Tilaisuuden aloitti Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi Inkooseen. – Kyseessä on todella isosta asiasta ja varsinkin meidän pienen kunnan ja ympäröivän alueen kannalta merkittävästä asiasta, jossa ei tulla pärjäämään yksin vaan asioita tullaan tekemään yhteistyössä, totesi Nyman.
– Näin valtavaa hanketta ei voida edistää ilman haasteita, jotka pitää ratkaista ja ne haasteet ovat meillä jo käsissä, sanoi Nyman. Haasteita pyritään kaikin tavoin ratkaisemaan. Päällimmäisenä on se, että tällaisen hankkeen vaikutukset alueellisesti ja paikallisesti ovat niin merkittävät. Lisäksi tämä ei ole sellainen hanke, jota kaikki haluavat, totesi Nyman.
Tehdas on nousemassa vanhan jo puretun kivihiilivoimalan paikalle. Aikaisemmin paikalla sijaitsi pohjoismaiden suurin 1000 Megawatin kivihiilivoimala, joka sittemmin on purettu. Aikanaan Inkoon voimalaitos rakennettiin 1960-luvulla kasvavaa sähkön tarvetta varten. Vuonna 2014 Inkoon voimalaitoksen operatiivinen toiminta lakkautettiin. Sen sijaan Inkoon voimalaitoksen hiilikenttä on edelleen ollut käytössä Suomenojan hiilivoimalaa varten, mutta käyttö on nyt päättymässä, kertoi kivihiilivoimalan viimeisenä päällikkönä toiminut Fortumin vanhempi käyttöomaisuuspäällikkö Henry Sammalniemi.
– Alueella sijaitsee jo valmiiksi kytkinkenttä josta löytyy sekä 400kV että 110 kV kytkinkenttä ja kapasiteettia riittää, sillä aikoinaan kytkinkenttien kautta valtakunnanverkkoon pystyttiin siirtämään sähköntuotantoa 1000 MW. Alueelle on aikanaan voimalaitoksen takia rakennettu myös syväsatama, joka mahdollistaa Panamax-kokoluokan alusten saapumisen ja kiinnittymisen Joddbölen alueelle. Voimalan vielä toimiessa kivihiili siis tuotiin satamaan ja se muutettiin voimalassa sähköenergiaksi, joka ajettiin kytkinkentän kautta valtakunnan sähköverkkoon. 400 kilovoltin kytkinkenttä on suoraan yhteydessä ns. atomirenkaaseen, eli Olkiluoto-Loviisa väliseen 400 kilovoltin verkkoon, kertoi Sammalniemi.
Alueella sijaitsevassa satamassa operaattorina toimii Inkoo Shipping. Inkoon satama koostuu Fortumin satamasta ja Inkoo Shippingin omasta satamasta. Aluella toimii myös kaasuterminaalilaiva Exemplar, joka on ollut reilun vuoden Inkoossa. Viime vuonna Inkoon satamaan tuli yli miljoona tonnia kaasua, eli laiva on ollut käytössä ja hyvin tarpeellinen, kertoo Inkoo Shippingin toimitusjohtaja Thomas Bergman.
Inkoo Shippingin alueella sijaitsee myös oma hiilikenttä, mutta sen toimintavolyymit ovat laskevat asiakkaiden siirtyessä biopolttoaineisiin, esimerkiksi puuhakkeeseen ja pelletteihin.
Inkoon sataman alueella käsitellään myös muunlaisia bulk-tuotteita ja teollisuuteen meneviä raaka-aineita, esimerkiksi poltettua kalkkia sekä kivimursketta, jota Rudus murskaa alueella.
Uusi kasvava tuote on metalliromu ja Inkoo onkin Suomen suurin metalliromun vientisatama. Kaikkiaan Inkoon Sataman kautta kulkee tällä hetkellä materiaaleja noin 2-3 miljoonaa tonnia vuodessa. Jos terästehdas toteutuu Inkooseen, tuo se arviolta 7-9 miljoonan tonnin lisäyksen sataman materiaalivirtoihin, arvioi Thomas Bergman Inkoo Shippingistä.
Ruduksen toimitusjohtaja Ville Routamo kertoi, että Rudus on yksi alueen maanomistajista ja toiminut alueella jo pitkään. Rudus on ollut myös rakentamassa ja laajentamassa satamaa Inkooseen. Rudus on suurin kiviainestoimija Suomessa ja Inkoon satama on ollut Rudukselle tärkein satama Suomessa. Yli 90 % alueella valmistettavista kiviaineksista viedään pois paikalta laivakuljetuksin. Rudus myy kiviaineista myös ulkomaille.
Rudus louhii alueella kalliota ja tekee niistä erikokoisia kiviaineiksia. Inkoon kivi on ollut hyvää ja korkealuokkaista ja sillä pystytään tekemään raide- ja päällystehankkeita. Rudus on toimittanut Inkoosta myös Suomen suurimman kiviaineshankkeen, Nordstream 2 kaasuputken kiviainekset.
Kun alue pääsee kehittymään, tulee Rudus siirtymään pois alueelta. - Toimimme alueen esirakentajana louhintojen ja kiviaineksen hyödyntämisen muodossa. Kun alue saadaan kenttämuotoiseksi, se siirtyy sataman tai teollisten toimintojen käyttöön. Suuri osa Ruduksen alueesta on suunniteltu luovutettavan tehdashankkeen käyttöön, kertoi Routamo.
Blastrin uusi konsernijohtaja Mark Bula on toiminut terästeollisuuden parissa 35 vuotta. Viimeiset kaksi vuotta Bula on työskennellyt vihreän teräksen hankkeen parissa Yhdysvalloissa ja hän on ollut käynnistämässä terästehdashankkeita Yhdysvalloissa. Bula kertoi tuovansa tietotaitoa Yhdysvalloista siitä, miten terästä voidaan tehdä tehokkaasti uudella tavalla ja vähäisillä päästöillä.
Bula on varttunut Pittsburghissa, joka on Yhdysvaltojen teräspääkaupunki. Ennen siirtymistään Blastrille hän on toiminut johtajana H2 Green Steelissä Ruotsissa ja eri johtotehtävissä Big River Steelissä.
Bula kertoi, että hankkeen rahoittaminen tulee olemaan haastavaa ja että rahoituksen saamiseen kuluu yleensä enemmän aikaa kuin itse tehtaan rakentamiseen. Bula kertoi, että hankkeella on jo tällä hetkellä 5-6 ydinrahoittajaa, joista tullaan tiedottamaan tarkemmin myöhemmin ensimmäisen rahoituskierroksen päättyessä.
Blastrin maajohtaja Antti Kaikkonen kertoi Inkoossa, että Blastrilla ollaan iloisia Markin tulosta Suomeen. Kaikkosen mukaan nyt on saatu maailmanluokan johtaja viemään hanke maaliin. Hankkeen YVA-ohjelma valmistui viime vuoden elokuussa ja siihen on saatu paljon kommentteja kuntalaisilta, kunnalta ja viranomaisilta. Saatujen kommenttien pohjalta konseptiin on tehty merkittäviä muutoksia ja päästöarvoja on saatu vähennettyä laitostoimittajien valinnan myötä. Päästömallinnuksien lisäksi nyt ovat valmistuneet melumallinnukset sekä tehtaan hukkalämmön kierrättämiseen liittyviä mallinnuksia.
Vesistötutkimukset tullaan tekemään tulevana kesänä ja ne liittyvät lähinnä sataman rakentamiseen.
Hankkeen YVA-seloste tulee valmistumaan loppuvuoden aikana, kertoi Kaikkonen. Tärkeää on myös todeta, että kuntapäättäjille tullaan toimittamaan materiaalia prosessin aikana, jatkoi Kaikkonen. Eli hankkeen YVA-selvitykset ovat Inkoon päättäjien käytössä sitä mukaa kun ne eri osa-alueilta valmistuvat.
Blastrin Mikael Lindvall esitteli hankkeen uusia päästömallinnuksia. Mallinnuslaskelmat on tehty 10 x 10 kilometrin alueelle Joddbölen ympärillä. Mallinnus sisältää typpioksidit, rikkioksidit, hiukkaset ja raskasmetallit. Typen oksidien osalta mallinuksen arvot Joddbölen alueella ovat 1.3 % hyväksytystä arvosta ja rikin oksidien osalta 2,5 % hyväksytystä arvosta. Esityksen mukaan tulokset osoittavat, että päästöt ovat keskimäärin 53 % pienemmät kuin YVA-ohjelmassa syksyllä 2023. Raskasmetallit, kuten lyijy ja elohopea, ovat 80-90 % alhaisempia. Hiilivoimaloihin verrattuna typen oksidien päästöt ovat 56 % ja rikkioksidien päästöt 72 % pienemmät.
Päästömallinnusta ja tarkempia tietoja tullaan esittelemään yleisölle toukokuussa.
JUSSI SALO
YMPÄRISTÖMINISTERI Kai Mykkänen tutustui Inkoon terästehdashankkeeseen paikan päällä Inkoossa torstaina 18.4. Vasemmalla Blastr Green Steelin konsernijohtaja Mark Bula ja oikealla kansanedustaja, Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström.
Jussi Salo
KYSEESSÄ on pienen kunnan kannalta merkittävä asia, eikä sitä voida edistää ilman haasteita, totesi Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman.
Jussi Salo
KUNTAPÄÄTTÄJILLE toimitetaan tietoa hankkeesta ja tutkimuksista sitä mukaa kun ne eri osa-alueilta valmistuvat, lupasi maajohtaja Antti Kaikkonen.
Jussi Salo
ALUEELLA sijaitsevat jo valmiiksi 400kV ja 110kV voimalinjojen kytkinkentät, jotka ovat peruja vanhasta kivihiilivoimalaitoksesta.
Jussi Salo
UUTTA terästehdasta ollaan kaavoittamassa Fortumin, Inkoo Shippingin ja Ruduksen maille Inkoon Joddböleen. Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee kaavan aloittamissopimusta kokouksessaan torstaina 25.4.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
INKOO
INKOO
Blastrin vihreän teräksen tehdashanketta esiteltiin Inkoossa kuntapäättäjille ja lehdistölle torstaina 18.4. Ennen esittelytilaisuutta Inkoon kunnan edustajat kokoustivat ympäristöministeri Kai Mykkäsen kanssa ja he toivat ympäristöministerille esiin paikallisia näkökulmia ja huolenaiheita hankkeesta. Uutta terästehdasta ollaan kaavoittamassa Fortumin, Inkoo Shippingin ja Ruduksen maille Inkoon Joddböleen. Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee kaavan aloittamissopimusta kokouksessaan torstaina 25.4.
Tilaisuuden aloitti Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi Inkooseen. – Kyseessä on todella isosta asiasta ja varsinkin meidän pienen kunnan ja ympäröivän alueen kannalta merkittävästä asiasta, jossa ei tulla pärjäämään yksin vaan asioita tullaan tekemään yhteistyössä, totesi Nyman.
– Näin valtavaa hanketta ei voida edistää ilman haasteita, jotka pitää ratkaista ja ne haasteet ovat meillä jo käsissä, sanoi Nyman. Haasteita pyritään kaikin tavoin ratkaisemaan. Päällimmäisenä on se, että tällaisen hankkeen vaikutukset alueellisesti ja paikallisesti ovat niin merkittävät. Lisäksi tämä ei ole sellainen hanke, jota kaikki haluavat, totesi Nyman.
Tehdas on nousemassa vanhan jo puretun kivihiilivoimalan paikalle. Aikaisemmin paikalla sijaitsi pohjoismaiden suurin 1000 Megawatin kivihiilivoimala, joka sittemmin on purettu. Aikanaan Inkoon voimalaitos rakennettiin 1960-luvulla kasvavaa sähkön tarvetta varten. Vuonna 2014 Inkoon voimalaitoksen operatiivinen toiminta lakkautettiin. Sen sijaan Inkoon voimalaitoksen hiilikenttä on edelleen ollut käytössä Suomenojan hiilivoimalaa varten, mutta käyttö on nyt päättymässä, kertoi kivihiilivoimalan viimeisenä päällikkönä toiminut Fortumin vanhempi käyttöomaisuuspäällikkö Henry Sammalniemi.
– Alueella sijaitsee jo valmiiksi kytkinkenttä josta löytyy sekä 400kV että 110 kV kytkinkenttä ja kapasiteettia riittää, sillä aikoinaan kytkinkenttien kautta valtakunnanverkkoon pystyttiin siirtämään sähköntuotantoa 1000 MW. Alueelle on aikanaan voimalaitoksen takia rakennettu myös syväsatama, joka mahdollistaa Panamax-kokoluokan alusten saapumisen ja kiinnittymisen Joddbölen alueelle. Voimalan vielä toimiessa kivihiili siis tuotiin satamaan ja se muutettiin voimalassa sähköenergiaksi, joka ajettiin kytkinkentän kautta valtakunnan sähköverkkoon. 400 kilovoltin kytkinkenttä on suoraan yhteydessä ns. atomirenkaaseen, eli Olkiluoto-Loviisa väliseen 400 kilovoltin verkkoon, kertoi Sammalniemi.
Alueella sijaitsevassa satamassa operaattorina toimii Inkoo Shipping. Inkoon satama koostuu Fortumin satamasta ja Inkoo Shippingin omasta satamasta. Aluella toimii myös kaasuterminaalilaiva Exemplar, joka on ollut reilun vuoden Inkoossa. Viime vuonna Inkoon satamaan tuli yli miljoona tonnia kaasua, eli laiva on ollut käytössä ja hyvin tarpeellinen, kertoo Inkoo Shippingin toimitusjohtaja Thomas Bergman.
Inkoo Shippingin alueella sijaitsee myös oma hiilikenttä, mutta sen toimintavolyymit ovat laskevat asiakkaiden siirtyessä biopolttoaineisiin, esimerkiksi puuhakkeeseen ja pelletteihin.
Inkoon sataman alueella käsitellään myös muunlaisia bulk-tuotteita ja teollisuuteen meneviä raaka-aineita, esimerkiksi poltettua kalkkia sekä kivimursketta, jota Rudus murskaa alueella.
Uusi kasvava tuote on metalliromu ja Inkoo onkin Suomen suurin metalliromun vientisatama. Kaikkiaan Inkoon Sataman kautta kulkee tällä hetkellä materiaaleja noin 2-3 miljoonaa tonnia vuodessa. Jos terästehdas toteutuu Inkooseen, tuo se arviolta 7-9 miljoonan tonnin lisäyksen sataman materiaalivirtoihin, arvioi Thomas Bergman Inkoo Shippingistä.
Ruduksen toimitusjohtaja Ville Routamo kertoi, että Rudus on yksi alueen maanomistajista ja toiminut alueella jo pitkään. Rudus on ollut myös rakentamassa ja laajentamassa satamaa Inkooseen. Rudus on suurin kiviainestoimija Suomessa ja Inkoon satama on ollut Rudukselle tärkein satama Suomessa. Yli 90 % alueella valmistettavista kiviaineksista viedään pois paikalta laivakuljetuksin. Rudus myy kiviaineista myös ulkomaille.
Rudus louhii alueella kalliota ja tekee niistä erikokoisia kiviaineiksia. Inkoon kivi on ollut hyvää ja korkealuokkaista ja sillä pystytään tekemään raide- ja päällystehankkeita. Rudus on toimittanut Inkoosta myös Suomen suurimman kiviaineshankkeen, Nordstream 2 kaasuputken kiviainekset.
Kun alue pääsee kehittymään, tulee Rudus siirtymään pois alueelta. - Toimimme alueen esirakentajana louhintojen ja kiviaineksen hyödyntämisen muodossa. Kun alue saadaan kenttämuotoiseksi, se siirtyy sataman tai teollisten toimintojen käyttöön. Suuri osa Ruduksen alueesta on suunniteltu luovutettavan tehdashankkeen käyttöön, kertoi Routamo.
Blastrin uusi konsernijohtaja Mark Bula on toiminut terästeollisuuden parissa 35 vuotta. Viimeiset kaksi vuotta Bula on työskennellyt vihreän teräksen hankkeen parissa Yhdysvalloissa ja hän on ollut käynnistämässä terästehdashankkeita Yhdysvalloissa. Bula kertoi tuovansa tietotaitoa Yhdysvalloista siitä, miten terästä voidaan tehdä tehokkaasti uudella tavalla ja vähäisillä päästöillä.
Bula on varttunut Pittsburghissa, joka on Yhdysvaltojen teräspääkaupunki. Ennen siirtymistään Blastrille hän on toiminut johtajana H2 Green Steelissä Ruotsissa ja eri johtotehtävissä Big River Steelissä.
Bula kertoi, että hankkeen rahoittaminen tulee olemaan haastavaa ja että rahoituksen saamiseen kuluu yleensä enemmän aikaa kuin itse tehtaan rakentamiseen. Bula kertoi, että hankkeella on jo tällä hetkellä 5-6 ydinrahoittajaa, joista tullaan tiedottamaan tarkemmin myöhemmin ensimmäisen rahoituskierroksen päättyessä.
Blastrin maajohtaja Antti Kaikkonen kertoi Inkoossa, että Blastrilla ollaan iloisia Markin tulosta Suomeen. Kaikkosen mukaan nyt on saatu maailmanluokan johtaja viemään hanke maaliin. Hankkeen YVA-ohjelma valmistui viime vuoden elokuussa ja siihen on saatu paljon kommentteja kuntalaisilta, kunnalta ja viranomaisilta. Saatujen kommenttien pohjalta konseptiin on tehty merkittäviä muutoksia ja päästöarvoja on saatu vähennettyä laitostoimittajien valinnan myötä. Päästömallinnuksien lisäksi nyt ovat valmistuneet melumallinnukset sekä tehtaan hukkalämmön kierrättämiseen liittyviä mallinnuksia.
Vesistötutkimukset tullaan tekemään tulevana kesänä ja ne liittyvät lähinnä sataman rakentamiseen.
Hankkeen YVA-seloste tulee valmistumaan loppuvuoden aikana, kertoi Kaikkonen. Tärkeää on myös todeta, että kuntapäättäjille tullaan toimittamaan materiaalia prosessin aikana, jatkoi Kaikkonen. Eli hankkeen YVA-selvitykset ovat Inkoon päättäjien käytössä sitä mukaa kun ne eri osa-alueilta valmistuvat.
Blastrin Mikael Lindvall esitteli hankkeen uusia päästömallinnuksia. Mallinnuslaskelmat on tehty 10 x 10 kilometrin alueelle Joddbölen ympärillä. Mallinnus sisältää typpioksidit, rikkioksidit, hiukkaset ja raskasmetallit. Typen oksidien osalta mallinuksen arvot Joddbölen alueella ovat 1.3 % hyväksytystä arvosta ja rikin oksidien osalta 2,5 % hyväksytystä arvosta. Esityksen mukaan tulokset osoittavat, että päästöt ovat keskimäärin 53 % pienemmät kuin YVA-ohjelmassa syksyllä 2023. Raskasmetallit, kuten lyijy ja elohopea, ovat 80-90 % alhaisempia. Hiilivoimaloihin verrattuna typen oksidien päästöt ovat 56 % ja rikkioksidien päästöt 72 % pienemmät.
Päästömallinnusta ja tarkempia tietoja tullaan esittelemään yleisölle toukokuussa.
JUSSI SALO
YMPÄRISTÖMINISTERI Kai Mykkänen tutustui Inkoon terästehdashankkeeseen paikan päällä Inkoossa torstaina 18.4. Vasemmalla Blastr Green Steelin konsernijohtaja Mark Bula ja oikealla kansanedustaja, Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström.
Jussi Salo
KYSEESSÄ on pienen kunnan kannalta merkittävä asia, eikä sitä voida edistää ilman haasteita, totesi Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman.
Jussi Salo
KUNTAPÄÄTTÄJILLE toimitetaan tietoa hankkeesta ja tutkimuksista sitä mukaa kun ne eri osa-alueilta valmistuvat, lupasi maajohtaja Antti Kaikkonen.
Jussi Salo
ALUEELLA sijaitsevat jo valmiiksi 400kV ja 110kV voimalinjojen kytkinkentät, jotka ovat peruja vanhasta kivihiilivoimalaitoksesta.
Jussi Salo
UUTTA terästehdasta ollaan kaavoittamassa Fortumin, Inkoo Shippingin ja Ruduksen maille Inkoon Joddböleen. Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee kaavan aloittamissopimusta kokouksessaan torstaina 25.4.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi