KIRKKONUMMI

Valti­o­va­rain­mi­nisteri Riikka Purra vieraili Kirkkonummella lauantaina 11.5. Perus­suo­ma­laisten EU-vaalikampanjan tiimoilta. Valti­o­va­rain­mi­nisteri kertoi käyttävänsä kaiken minis­te­rin­teh­tä­vistä ylijääneen ajan nyt viikon­lop­puisin puolueen EU-vaali­kam­pan­jointiin ja hän kiersi parhaillaan Uuttamaata eri vaali­ti­lai­suuk­sissa. Perus­suo­ma­laisten vaaliteemana on ”Päätetään itse”. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra toivoo, että kansalaiset lähtevät sankoin joukoin äänestämään EU-vaalissa.

Purran mukaan tulevissa vaaleissa on mahdollista murtaa nyt EU-parlamentin vasem­mis­to­li­be­raali ylivalta. Perus­suo­ma­laiset tavoittelee jopa kolmea paikkaa EU-parlamentissa, vaikka helppoa se ei ole. Ainakin kahden nykyisen paikan säilyttäminen on realistinen tavoite, sanoi Purra.

Tärkein asia on äänestää

- Tärkein asia vaalien kannalta on, että menkää äänestämään, kehotti Purra Limnel­li­nau­kiolle saapuneita kuulijoita. Purran mukaan Euroopan Unioni on jäänyt suomalaisille aika etäiseksi. Sitä ei päätök­sen­te­ko­ko­neistona pidetä kovin läheisenä. Toisaalta eräänlainen visio, jota konsultit meille EU-tähtilipun varjosta tarjoilevat, on monille aika luonnoton. Suomalaiset, varsinkin perus­suo­ma­laiset eivät näe Euroopan Unionia Eurooppaa määrittelevänä asiana, vaan meille Eurooppa koostuu kansal­lis­val­ti­oista, joista jokaisella on omat kielensä, kulttuurinsa ja omat erityis­piir­teensä ja ne koostuvat kansoista. - Tätä me haluamme vaalia ja ylläpitää ja katsomme sen rikkaudeksi, sanoi Purra.

- Perus­suo­ma­laiset on Suomen euroop­pa­myön­teisin puolue. Juuri siksi, että näemme Euroopan koostuvan kansal­lis­val­ti­oista, joilla kaikilla on tärkeä tehtävä, huolehtia itse omista asioistaan ja päättää omista asioistaan.

Euroopan Unioni saa toimia niissä asioissa, joita varten se on luotu ja joissa siitä on selkeää hyötyä, eli sisämarkkinat, kaupan­käyn­tialue, se, että tavarat ja pääomat liikkuvat. - Mutta tässäkin on vielä tekemistä. Euroopan pääoma­mark­kinat ovat kuitenkin aika alikehittyneet verrattuna siihen, mitä ne voisivat olla, jotta saisimme kilpailukykyä Eurooppaan, sanoi Purra.

Pikkuasioihin ei tulisi puuttua

- Ne asiat, joihin Euroopan Unionin ei tulisi lainkaan puuttua ovat ylisääntely, kaiken maailman pikkuasioihin puuttuminen. Kaikkihan tietävät nuo pullonkorkit, jotka jäävät kiinni pulloihin. - Voihan se olla hyvä juttukin, mutta ajatelkaa mitä lainsää­dän­tö­re­surssien haaskausta se on, kun vuosikausia pyöritellään tällaisia hankkeita. Suomessa on ollut pullon­pa­lau­tus­jär­jes­telmä jo vuosikymmeniä, eikä tämä tuo meille mitään lisäarvoa, totesi Purra kuulijoille.

- Valitettavasti samanlaista lainsäädäntöä liittyy metsiin, ilmastoon, ties minne liittyen, jatkoi Purra.

Perus­suo­ma­laiset kutsuvat ilmiötä säänte­lyt­su­na­miksi, sääntelyä tulee lisää koko ajan. Se on suuri hallinnollinen taakka, paitsi ministeriöissä, se vaivaa yrityksiä, yrityksiltä vaaditaan koko enemmän, eikä ole ihme, ettei Eurooppa kasva. - Olemme jo aikaa sitten jääneet Yhdysvaltojen ja Aasian dynaamisten maiden taakse. Meillä ei synny innovaatioita, yritykset eivät kasva, väestö vanhenee ja niin edelleen. Ratkaisuksi tarjoillaan kehitysmaista saapuvaa ja jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttoa. - Me näemme asian hyvin toisin. Euroopasta ei saa tulla ylisäänneltyä museota, vaan sen tulee säilyttää niitä vahvuuksia joita sillä on. Perus­suo­ma­lai­sille tärkeintä on tämä meidän oma maamme ja kaikkea EU-politiikkaa värittää se, että haluamme edistää siellä kansallista suomalaista etua, kertoi Purra.

Päätetään itse

- Meidän slogan on hyvin yksinkertainen: ”Päätetään itse”. Se tarkoittaa, että Suomella, itsenäisellä valtiolla tulee olla oikeus päättää asioistaan itse. Mitä tällä tarkoitamme? - Sitä , että päätämme rahoistamme itse, veronmaksajien rahoista. Te tiedätte, miten helkkarin vaikeassa tilanteessa olemme tämän oman taloutemme kanssa, mitä se vaatii. Emme todellakaan ole yhteisvastuun, yhteis­vel­ka­pa­kettien tai tulonsiirtojen nimissä antamaan suomalaisten veronmaksajien tai tulevien veronmaksajien rahaa eli velkaa lisää jonnekin Etelä - Eurooppaan.

- Me haluamme päättää rajoistamme itse. Meidän rajamme eivät kuulu Euroopan Unionille, ja silläkin pitää olla rajat. Kun katsotaan, mitkä ovat funda­men­taa­leimpia ongelmia Euroopassa, on se Afrikan mantereelta tuleva jatkuvasti kasvava massa­siir­to­laisuus. Maanosassamme ei kestä talous, ei turvallisuus, ei meidän kulttuurimme tällaista.

- On luonnollista, että ihmiset hakevat parempaa elintasoa, mutta meidän tehtävämme ei ole kustantaa ja mahdollistaa sitä. Me haluamme itse hoitaa metsämme, päättää maahanmuutosta, me haluamme päättää meille tärkeistä kansallisista asioista itse. Me haluamme huolehtia siitä, että Eurooppa koostuu kansal­lis­val­ti­oista ja siitä, että Suomella on rajat.

Brysseliin ei tarvitse kumarrella

Näissä vaaleissa on mahdollisuus saada parlamenttiin enemmän ja järkevällä politiikalla varustettuja puolueita ja ehdokkaita. - Suomessa tämä järkevä lista on Perus­suo­ma­laiset, me eroamme kaikista muista puolueista Suomessa tällä Eurooppa -linjallamme. Me emme suinkaan sano kaikelle ei, mikä nytkin näkyy siinä, miten nykyinen hallitus toimii.

- Itse istun Ecofinissä ja euroryhmässä eli valti­o­va­rain­mi­nis­terien neuvostossa. Siellä ajan huomattavasti ärhäkämpää EU-politiikkaa, kuin tässä maassa on vielä koskaan tavattu tehdä. Esimerkiksi uskalsimme, kuvitelkaa jopa Suomi uskalsi äänestää komission vastuuvapautta vastaan, eli emme halua antaa vapautusta holtittomasta talou­den­pi­dosta.

Tällaiset asiat, jotka minulle ovat päivänselviä, että Suomi pitää tiukkaa linjaa, ei ole ollut tyypillistä tämän maan EU-politiikassa. Brysseliin on menty kumartelemaan ja niiaamaan ja on uskottu sen kasvattaman niin sanottua luotta­mus­pääomaa, joka sitten joskus palkitaan.

- En ole vielä nähnyt sitä palkit­se­mis­hetkeä, päinvastoin silmäni ovat auenneet sille, että EU:ssa päätökset tehdään isojen maiden pohjalta: Italia, Ranska ja Saksa käytännössä päättävät kaikki asiat.

- Meidän pitää löytää samanmielisiä maita, jotka yleensä aina löytyvät pohjoismaista; Ruotsi, Tanska, toisaalta Hollanti, joissain asioissa Itävalta, joissain myös Saksa.

- Brysselissä ei selviä yksin, siellä on paljon yhteisiä intressejä liittyen niin talouteen, maahanmuuttoon kuin kilpai­lu­ky­kyynkin, päätti Purra puheensa Kirkkonummella ja toivotti vielä lopuksi hyvää äitienpäivää.

JUSSI SALO