KIRKKONUMMI

Euroopan komissio myönsi 39,11 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta 11 hankkeelle Suomessa. Viisi valtion hanketta saivat yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa ja kuusi yksityisten toimijoiden hanketta yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa rahoitusta.

Verkkojen Eurooppa –välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liiken­ne­oh­jelman komitea puolsi hankkeiden rahoitusta 16.7.2024. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 7,01 miljardia euroa 134 hankkeelle. Hakuun tuli yhteensä yli 400 hakemusta, joissa haettiin yli 22 miljardin euron edestä rahoitusta. Euroopan komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu- ja toteu­tus­valmius on korkea.

- Kilpailu EU-rahasta on kovaa ja on tärkeää, että Suomi panostaa EU:n rahoi­tus­ha­kuihin, kehittää hakup­ro­ses­sejaan ja analysoi tuloksia joka hakukierroksen jälkeen. Tämän hakutuloksen perusteella vaikuttaa siltä, että Väyläviraston toimesta toteutettaviin infra­hank­keisiin ja niiden rahoitukseen luotetaan myös EU:ssa. Lisäksi on huomattava, että EU:n paino­pis­te­muu­tokset turval­li­suuteen näyttävät vaikuttaneen rahanjakoon, liikenne- ja viestin­tä­mi­nisteri Lulu Ranne sanoo.

Suomesta rahoitusta haettiin 21 hankkeelle yhteensä 325,13 miljoonaa euroa. Ilman CEF-rahoitusta jäivät esimerkiksi Länsirata ja Lentorata. Länsirata Oy haki Länsiradan kehittämiseen 176,28 miljoonaa euroa ja Lentorata Oy Lentoradan suunnitteluun 4,7 miljoonaa euroa rahoitusta.

CEF-liiken­ne­oh­jel­masta tuetaan Euroopan laajuisen TEN-T-verkon liiken­ne­hank­keita. TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet sekä meri- ja lento­lii­kenteen solmupisteet, terminaalit sekä kaupun­ki­sol­mu­kohdat yhdeksi liiken­ne­ver­koksi. Rahoitusta myönnettiin Suomessa ydin- ja kattavan verkon hankkeille. Liiken­ne­oh­jel­masta rahoitetaan TEN-T-verkon toteuttamista CEF- ja TEN-T-asetusten mukaisesti.

Valtion rahoittamista hankkeista ilman tukea jäivät Tampereen henki­lö­ra­ta­pihan rakentamisen 2. vaihe, Espoon kaupunkiradan rakentaminen, pääradan parantaminen Hyvinkään ja Riihimäen välillä, Tampere-Jyväskylä radan 2. vaiheen suunnittelu, usean maan yhteinen eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke, merenkulun älyväy­lä­pal­velut, Länsirata Oy:n Länsiradan kehittäminen Helsingin ja Turun välillä ja Lentorata Oy:n Lentoradan suunnittelu.

Meneekö Länsirata-hanke jäihin ?

- EU-tuki on nyt jäänyt saamatta Länsiradalta tai entiseltä ns. Turun tunnin junalta, ainakin tässä vaiheessa ja nykysuun­ni­tel­malla, kertoo Kirkkonummen kunnan­hal­li­tuksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi. Valtion taholta on edellytetty mielestäni aivan liian suurta kuntien ja kaupunkien osuutta hankkeen rahoittamiseen. Kirkkonummen Kokoomuksen valtuustoryhmä on jo aiemmin ollut kriittinen hankkeen rahoi­tus­pohjaan ja toteut­ta­mis­mah­dol­li­suuksiin, kertoo Haapaniemi.

- Vakaa ehdotukseni on, että nyt koko hanke jäihin pitkäksi aikaa, kunnes rahoituspohja on kuntien kannalta varmalla pohjalla.

- Emme voi ajatella tässä talous­ti­lan­teessa sijoittavamme isoja kunnan rahamääriä ratahank­keeseen, joka kylläkin jonkin verran palvelisi Pohjois-Kirkkonummen asukkaita ja yrityksiä, mutta ei ole talou­del­li­sesti järkevä. Veikkolasta on nykyisin melko hyvin toimivat linja-autoyhteydet Helsingin suuntaan. Turun suunnan yhteyksiä on parannettava. Ne ovat hankalat, mutta kehitettävissä.

- Tarvitsemme kaikki kunnan omat resurssit kunnan ja kuntalaisten palvelujen kannalta tärkeiden investointien ja palvelujen hyvään hoitamiseen, hän jatkaa.

- Nyt meidän on yhdessä valtion ja eri tahojen kanssa keskityttävä entistä enemmän Rantaradan parantamiseen ja yhteyksien, myös Siuntion, Inkoon, Raaseporin ja Turun suunnan liikenteen kehittämiseen. Turun junien tulee nykyistä enemmän pysähtyä Kirkkonummen asemalla, vaatii Haapaniemi.

Haapaniemi kertoo lisäksi, että kunta on parhaillaan tekemässä selvitystä suunnitellun Länsiradan vaikutuksista Kirkkonummelle. Veikkolan aseman sijainti Nuuksion kansal­lis­puiston tuntumassa luo tuntuvia rajoitteita alueen kehittämiselle ja lisäksi täytyy muistaa, että kunnalle kertyisi kustannuksia myös infran rakentamisesta Veikkolan aseman tuntumassa radan rahoituksen lisäksi.

Haapaniemi näkee, että hankkeen rahoituspohja on murtumassa, sillä Helsinki on ilmoittanut, ettei se enää osallistu hankkeen rahoitukseen ja valtio on ilmoittanut olevansa mukana vain 50 % rahoi­tu­so­suu­della. Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja esimerkiksi Salon kokoisilla kunnilla ja kaupungeilla tuskin on halua tai edes kykyä rahoittaa hanketta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla per kunta tai kaupunki, laskeskelee Haapaniemi.

Haapaniemen mukaan Kirkkonummen kunnal­lis­po­lii­tikot ovat suhtautuneet hankkeeseen jo aiemmin varauk­sel­li­sesti. Valtuusto ilmaisi tahtotilansa hankeen rahoit­ta­mi­sesta helmikuun kokouksessaan. Tuolloin valtuusto linjasi, että kunta maksaa erikseen päätettävän kuntaosuutensa ratahankkeesta aikaisintaan siinä vaiheessa, kun rata rakennetaan Veikkolan asemalle saakka.

Kesäkuussa kunnanhallitus puolestaan evästi osakas­so­pi­muksen neuvot­te­li­joita siten, että Kirkkonummen maksuosuuden Länsiradan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sista tulisi rajoittua suuruudeltaan Veikkolan seisakkeen raken­ta­mis­kus­tan­nuksiin.