Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen kannanotollaan In house -yhtiöiden käytön rajaamisesta, jossa allekirjoittaneiden kunnanjohtajien mukaan on katastrofin ainekset.
Hallitus on viemässä läpi hankintalain muutosta, jolla rajoitetaan merkittävästi kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Kunnissa hankkeen etenemistä on seurattu hämmennyksen vallassa. Nyt 85 pienen kunnan kaupungin- ja kunnanjohtajat, pormestarit sekä Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että se harkitsee uudelleen aikomustaan asettaa sidosyksikön omistajakunnille mekaaninen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus.
– Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma on huolestuttava ja se sisältää jopa katastrofin ainekset. Toteutuessaan lakimuutos aiheuttaa todella suuren hallintohumpan ympäri Suomen. Muutoskustannusten on arvioitu olevan valtavat, ja nykyään hyvin toimivien palvelujen saatavuus vaarantuu, Isojoen kunnanjohtaja, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala kommentoi.
Jos lakimuutos etenee hallituksen kaavailujen mukaan, mm. jätehuollon, ateria- ja ICT-palvelujen, puhtaus- ja kunnossapitopalvelujen sekä muiden tukipalvelujen yhtiöt joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen.
– Lainsäädännössä tulisi huomioida erilaisten kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä markkinatilanne. Voisiko mekaanisen sääntelyn sijasta tarkentaa määräysvallan käsitettä ja tuoda joustoja etenkin pienemmille kunnille ja sellaisille alueille, joissa markkinaa ei kerta kaikkiaan ole, Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas ehdottaa.
Markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kannata mekaanisen omistusosuuden lisäämistä lakiin.
Pienten kuntien kuntajohtajat toivovat, että maan hallitus tekisi päätöksensä harkiten ja tietoon perustuen. Hallituksen kaavailu toiminnan mekaanisesta rajoittamisesta on kuin moukari, joka rikkoo toimivia palvelujen järjestämistapoja.
Esitettyjen arvioiden mukaan yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa, mutta muutoskustannukset olisivat mittavat. Lisäksi osa kunnista on jo ilmoittanut, ettei in house -yhtiöiden purkamisen vaihtoehto ole yksityisiltä markkinoilta ostaminen, vaan silloin toiminta otettaisiin takaisin kunnan omiin hoteisiin.
– Jo tällä hetkellä kunnat hyödyntävät sidosyksikköjensä kautta lukuisten paikallisten yrittäjien osaamista. In house -yhtiöt ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta. Se, että nämä tällä hetkellä toimivat rakenteet rikotaan, ei palvele näitä pienyrittäjiä, eikä takaa kuntalaisille nykyistä parempia palveluja, Herrala tiivistää.
In house -yhtiöiden joustavan käytön tulee olla tulevaisuudessakin vaihtoehto erilaisten palvelujen järjestämisessä, vetoavat pienten kuntien kuntajohtajat.
– Lakimuutoksen vaikutusten arviointi tulisi tehdä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä?
Lehtemme jakelualueelta kunnanjohtajien vetoomuksen on allekirjoittanut Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.
Jussi Salo
INKOO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen kannanotollaan In house -yhtiöiden käytön rajaamisesta, jossa allekirjoittaneiden kunnanjohtajien mukaan on katastrofin ainekset.
Hallitus on viemässä läpi hankintalain muutosta, jolla rajoitetaan merkittävästi kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Kunnissa hankkeen etenemistä on seurattu hämmennyksen vallassa. Nyt 85 pienen kunnan kaupungin- ja kunnanjohtajat, pormestarit sekä Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että se harkitsee uudelleen aikomustaan asettaa sidosyksikön omistajakunnille mekaaninen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus.
– Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma on huolestuttava ja se sisältää jopa katastrofin ainekset. Toteutuessaan lakimuutos aiheuttaa todella suuren hallintohumpan ympäri Suomen. Muutoskustannusten on arvioitu olevan valtavat, ja nykyään hyvin toimivien palvelujen saatavuus vaarantuu, Isojoen kunnanjohtaja, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala kommentoi.
Jos lakimuutos etenee hallituksen kaavailujen mukaan, mm. jätehuollon, ateria- ja ICT-palvelujen, puhtaus- ja kunnossapitopalvelujen sekä muiden tukipalvelujen yhtiöt joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen.
– Lainsäädännössä tulisi huomioida erilaisten kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä markkinatilanne. Voisiko mekaanisen sääntelyn sijasta tarkentaa määräysvallan käsitettä ja tuoda joustoja etenkin pienemmille kunnille ja sellaisille alueille, joissa markkinaa ei kerta kaikkiaan ole, Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas ehdottaa.
Markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kannata mekaanisen omistusosuuden lisäämistä lakiin.
Pienten kuntien kuntajohtajat toivovat, että maan hallitus tekisi päätöksensä harkiten ja tietoon perustuen. Hallituksen kaavailu toiminnan mekaanisesta rajoittamisesta on kuin moukari, joka rikkoo toimivia palvelujen järjestämistapoja.
Esitettyjen arvioiden mukaan yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa, mutta muutoskustannukset olisivat mittavat. Lisäksi osa kunnista on jo ilmoittanut, ettei in house -yhtiöiden purkamisen vaihtoehto ole yksityisiltä markkinoilta ostaminen, vaan silloin toiminta otettaisiin takaisin kunnan omiin hoteisiin.
– Jo tällä hetkellä kunnat hyödyntävät sidosyksikköjensä kautta lukuisten paikallisten yrittäjien osaamista. In house -yhtiöt ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta. Se, että nämä tällä hetkellä toimivat rakenteet rikotaan, ei palvele näitä pienyrittäjiä, eikä takaa kuntalaisille nykyistä parempia palveluja, Herrala tiivistää.
In house -yhtiöiden joustavan käytön tulee olla tulevaisuudessakin vaihtoehto erilaisten palvelujen järjestämisessä, vetoavat pienten kuntien kuntajohtajat.
– Lakimuutoksen vaikutusten arviointi tulisi tehdä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä?
Lehtemme jakelualueelta kunnanjohtajien vetoomuksen on allekirjoittanut Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.
Jussi Salo
INKOO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi