KIRKKONUMMI

Petteri Orpon hallituksen keskeinen tavoite on valtion lisääntyvän velkaantumisen taittaminen ja pitkällä aikavälillä velkaan­tu­mi­sasteen pienentäminen. Menoleik­kaukset kohdistuvat valtion virastoihin, laitoksiin ja hallintoon. Virastot ja laitokset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa rahoituksen supistuessa. Museovirastoon kohdistuvien leikkausten seurauksena monet merkittävät museot joutuvat sulkemaan toistaiseksi ovensa. Yksi suljettavista museoista on Hvitträskin kotiateljee Kirkkonummen Luomassa. Hvitträsk on kansain­vä­li­sesti erittäin merkittävä ja laajasti suosittu kansallista, jugend-henkistä art nouveau -arkkitehtuuria esittelevä turistikohde.

Miksi Hvitträsk?

Hvitträskin lipputuloilla on voitu kattaa museon avoinnapidon aiheuttamat suorat henki­lös­tö­kulut. Kiinteistön avoinnapidon kokonaiskulut ovat kuitenkin suuremmat kuin pelkät henki­lös­tö­kulut. Museo­ra­ken­nusten vuokraa on edelleen maksettava Se-naatti-kiinteistöille; niitä on lämmitettävä, huollettava ja vartioitava ilkivallalta.

Hvitträsk on Luoman kylän sielu – ja osa Kirkkonummi -brändiä

On todella syytä toivoa, että ministeri Multalan nopeasti esille tuoma n. 2 milj. euron lisärahoitus ensivuodelle toteutuisi ja turvaisi Hvitträskin ovien säilymisen avoinna. Se antaisi myös aikaa miettiä niitä tarpeellisia toimenpiteitä, joilla Hvitträskin aukiolo ja sen palvelujen kehittäminen voidaan pitkä­jän­tei­sesti turvata.

Tässä työssä tarvitaan – valtiovallan ohella - kaikkia asiasta kiinnostuneita tahoja – Luoman Kyläyhdistys paikallisena toimijana ja yhteistyön käynnistäjänä Hvitträskin kotiateljeen kanssa haluaa ehdottomasti olla tässä mukana.

Samalla Kyläyhdistys vetoaa voimakkaasti Kirkkonummen kuntaan: kunta käyttää omassa viestinnässään ja imagon raken­ta­mi­sessaan toistuvasti Hvitträsk-brändiä sen laajan tunnettuuden takia.

Siksi kunnan on syytä tulla mukaan huolehtimaan siitä, että Hvitträsk-museo on pysyvästi auki ja tuo kansainvälisiä vieraita kuntaan ihastelemaan, ei vain arkki­teh­ti­kol­mikon elämäntyötä vaan myös kirkko­num­me­laista luontoa ja ainutlaatuista maisemaa. Mahdollisuudet lisätä turistivirran taloudellista merkitystä kunnalle ovat merkittävät.

Hvitträsk on ulkomaisten turistien suosiossa

Hvitträskissä käy vuosittain n. 18 000 vierasta. Ennen pandemiaa ulkolaisten kävijöiden määrä oli n. kolmannes ja pandemian jälkeen runsas neljännes. Luoman Kyläyh­dis­tyksen aloitteesta viime vuosina runsaat 700 Kirkkonummen koulujen 5-luokkalaista on vieraillut museossa osana Kulttuu­ri­kom­passi -ohjelmaa.

Ulkolaiset vieraat ovat useimmiten olleet arkki­teh­tuu­rista, kansal­lis­ro­man­tii­kasta ja historiasta kiinnostuneita asian­tun­ti­joita ja alan opiskelijoita.

Niin ulkolaiset kuin suomalaisetkin vieraat haluavat laajemmin ja yksityis­koh­tai­semmin tutustua arkki­teh­ti­kol­mikon tuotantoon ja siihen ideologiaan ja perusteisiin, joilla suunniteltiin ja toteutettiin mm. Kansallismuseo, Helsingin rautatieasema, Pohjolatalo Aleksan­te­rin­ka­dulla, Tallbergin talo Katajanokalla, Agronomitalo Kasarmitorilla, Työvä­e­nyh­dis­tyksen talo Siltasaarella ja Säästö­pank­kitalo Tampereella – puhumattakaan Suomen Paviljongista Pariisin maail­ma­näyt­te­lyssä vuonna 1900.

Hvitträskin sulkeminen johtaa helposti kansain­vä­listen matkan­jär­jes­täjien luottamuksen romahtamiseen. Matkan­jär­jes­täjät räätälöivät business- ja turistimatkoja Suomeen. Ryhmien ja ristei­ly­a­lusten matkaohjelmaan on usein kuulunut Hvitträskin museokäynti. Luottamuksen palauttaminen vie pitkän aikaa.

Arkki­teh­ti­kol­mikon tunnetuimman jäsenen, Eliel Saarisen merkittäviä töitä on erityisesti Yhdysvalloissa. Tunnetuin kokonaisuus on Michiganissa oleva Cranbrookin kampusalue kouluineen, taide­a­ka­te­mi­oineen, kirkkoineen ja muine rakennuksineen.

Suomessa Saarinen menestyi myös kaupun­ki­suun­nit­te­lussa. 1915 julkistettu Munkkiniemi-Haaga ja myöhemmin Suur-Helsinki-hanke olivat aikansa mittavin kaupun­ki­suun­ni­telma. Jälkimmäinen oli asema­kaa­va­ta­solle viety visio tulevasta Suur-Helsingistä.

Saarinen suunnitteli myös joitakin rakennuksia, muun muassa Munkkiniemen pensionaatin suunnitelmaan sopiviksi. Samoihin aikoihin suunnitellut Joensuun ja Lahden kaupungintalot kuvaavat myös sitä kaupun­kiym­pä­ristöä, jota Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmassa oli hahmoteltu. Munkkiniemi-Haaga tuli julkaisuna suomalaisten arkkitehtien ahkeraan käyttöön kaupun­ki­suun­nit­telun perusteoksena.

Museon tarjontaa on monipuo­lis­tettu

Luoman Kyläyhdistys järjesti yhdessä Hvitträsk-museon kanssa Eliel Saarisen 150-juhlavuoden yhteydessä erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä Hvitträskissä. Osana museon normaalia ohjelmaa sekä sen täydentäjänä ne saivat runsaasti huomiota ja vierailijoita museoon. Museo pääsikin mukaan osaksi Helsinki Design Weekin ohjelmaa.

Museon toimintaa tukevina ja asiakaskuntaa lisäävinä tapahtumina toiminnan jatkuvuudesta on syytä huolehtia. Luoman Kyläyh­dis­tyk­sellä on valmiudet tähän yhteistyöhön.

Myös muiden tahojen valmiudet yhteistyöhön ovat olemassa: Helsingin kaupunki ja paikalliset yritykset ovat vuosittain tuoneet omia asiakas- ja sidosryhmiään tutustumaan museoon – ja tätä toimintaa lienee varsin helppo laajentaa edelleen.

Museon yhteydessä toimivan museokaupan tuote­va­li­koimaa voitaisiin samoin laajentaa, jolloin mahdollisuudet esimerkiksi yrityslahjojen tarjontaan kasvaisivat.

Kunta halutaan koordi­naat­to­riksi

Kyläyhdistys toivoo erityisesti Kirkkonummen kunnan toimivan tässä asiassa eräänlaisena koordi­naat­torina, kunnan uuden kuntast­ra­tegian visiona on ”Kirkkonummi, kestävä, kaksikielinen ja kansainvälinen sivistyskunta 700 vuotta”.

Sivistyskunta arvostaa menneen perintöä ja ammentaa siitä tulevaisuuteen. Hvitträskin sivis­tys­tar­jonta ei rajoitu kunnan rajoille vaan on globaalia. Ottamalla kopin koordi­naat­torin rooliin kunta rakentaa itselleen vahvan arkki­teh­tuuriin ja designiin perustuvan kulttuu­rib­rändin. Tähän työhön Luoman Kyläyhdistys haluaa aktiivisesti osallistua – ja on valmis myös aktiivisesti hakemaan uusia yhteis­työ­kump­pa­neita.

Aktiivinen yhteistyö Hvitträskin kanssa lisää matkai­li­ja­virtaa Kirkkonummelle, lujittaa kunnan kuvaa sivis­tys­kuntana ja mahdollistaa matkailuun liittyvän palve­lu­tar­jonnan – yritys­toi­minnan – kestävän kasvun.

– Varmistetaan, että Hvitträsk on aina avoinna!

LUOMAN KYLÄYHDISTYS – KIRKKONUMMI RY

BOBÄCKS BYAFÖRENING – KYRKSLÄTT RF