INKOO/BODEN

Inkoon kunnan­hal­li­tuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Henrik Wickström (r.) vieraili viime viikolla Bodenissa, suomeksi Puutissa, Pohjois-Ruotsissa. Bodeniin ollaan parhaillaan rakentamassa Stegra-nimisen yrityksen toimesta vähähiilistä terästehdasta, joka muistuttaa Blastr Green Steelin Inkooseen suunnitteilla olevaa hanketta. Stegra on hankkeensa kanssa muutaman vuoden edellä ja rakennustyöt ovat todellakin käynnissä.

– Tein vierailun oma-aloitteisesti sekä omakus­tan­tei­sesti. Blastrin hanke herättää laajaa keskustelua Inkoossa, mutta myös koko seudullamme. Haluan tietää mahdollisimman paljon aiheesta, jotta Inkoossa tehdään oikeat päätökset, sanoo Wickström.

Bodenin ja Inkoon välillä löytyy eroja. Bodenissa asuu 28 000 asukasta. Kunta sijaitsee sisämaassa ja kunnalla on ollut todella alavireinen taloudellinen kehitys. Asukasluku on vähentynyt radikaalisti ja paikkakunta on menettänyt oman sairaalansa. Kunnassa löytyy kuitenkin Ruotsin puolus­tus­voimien toimintaa sekä myös jonkin verran teollisuutta.

Bodenissa Stegran, aiemmin H2 Green Steelin, suunnitelmat herättivät paljon keskustelua ja myös huolta. Yhtiö otti heti aktiivisen otteen juuri viestintään liittyen. Paikkakunnalle perustettiin nopeasti avoin infopiste, sisätiloissa, missä yrityksen edustajat kertoivat hankkeesta. Ensimmäisten päivien aikana useat sadat ”puutilaiset” kävivät vierailulla infopisteessä.

– Useaa inkoolaista mietityttää, onko Inkoo enää se Inkoo, jonka me tunnemme, mikäli paikkakunnalle tulee terästehdas. Bodenissa hankkeen oli helpompi menestyä, koska heillä ei ole saaristoa ja heillä on ollut alavireinen taloudellinen kehitys jo useamman vuoden. Lähtökohdat hankkeelle ovat olleet erilaiset kuin meillä Inkoossa. Tämä on tärkeä ymmärtää, kun asiasta keskustellaan. Monella on mielikuva siitä, että tämä on samanlainen tehdas kuin mikä esimerkiksi Raahessa on. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tehdas on aivan uudenlainen, sanoo Wickström.

Yhtiö on järjestänyt yhdessä Bodenin kunnan kanssa asukas­ti­lai­suuksia sekä tavannut lähialueen asukkaat yksitellen. Kirjeitä on lähetetty ja verkossa löytyy jatkuvasti uutta tietoa siitä, miten hanke etenee.

– Kritiikkiä ilmeni paikallisesti myös Bodenissa. Mutta hyvän viestinnän, avoimen toimin­ta­kult­tuurin sekä toimivan ja ymmärrettävän informaation avulla monet huolet saatiin selätettyä. On nähtävissä, että juuri viestintään ja dialogiin panostettiin etenkin alkuvaiheessa yhtiön puolelta todella paljon, sanoo Wickström.

Wickström sanoo, että Boden ja Inkoo ovat kuntina ihan erilaisia. Monia inkoolaisia huolestuttaa se, että Inkoo hankkeen myötä muuttuu.

– Minä en halua, että Inkoon ominais­piir­teitä lähdetään muuttamaan. Tämä on se huoli, joka monella inkoolaisella on. Meidän pitää selventää, mikä muuttuu ja miten huolehdimme siitä, että inkoolaiset eivät jää ulkopuolisiksi. Inkoo kuuluu inkoolaisille. Mutta poliitikkona täytyy myös sanoa, että kuntamme muuttuu myös radikaalisti, ellemme saa toimintaa Joddbölen alueelle. Väestö ikääntyy, talous heikkenee ja lapsimäärä vähenee. Se vaikuttaa palveluihin. Tämä hanke on seudullisesti ja valta­kun­nal­li­sesti merkittävä. Kävi miten kävi asian suhteen, haluan, että Inkoo hoitaa asian asiallisesti siten, ettei Inkoosta tule sellaista mielikuvaa, ettei täällä uskalla yrittää. On kuitenkin todettava, että hanke olisi talou­del­li­sesti tärkeä Inkoolle palveluiden ylläpi­tä­mi­seksi, sanoo Wickström.

Bodenissa ollaan siis Inkoota edellä hankkeen suhteen. Bodeniin on jo saapunut useita vieras­työn­te­ki­jöitä. Bodenissa vieras­työn­te­kijät tulevat pääosin Turkista, eri Euroopan maista ja Suomesta. Vieras­työn­te­kijät on jaoteltu yli kymmenelle erilaiselle asuinalueelle. Näin ollaan haluttu välttää segregaatio ja eri lieveilmiöt. Ilta- ja yöaikaan paikalla on vartijoita. Tähän saakka mitään suurempia haasteita ei ole päässyt syntymään. Mikäli joku vieras­työn­tekijä ”törttöilee”, on edessä työsuhteen purku. Vieras­työn­te­ki­jöille järjestetään myös paljon aktiviteetteja ja vapaa-ajan toimintaa, kuten liikunta- ja kulttuu­ri­har­ras­tus­mah­dol­li­suuksia.

Bodenissa varaudutaan kasvuun. Boden haluaa kasvaa usealla tuhannella asukkaalla ja he kaavoittavat ja suunnittelevat uusia asuinalueita. Boden pyrkii saamaan osan vieras­työn­te­ki­jöistä jäämään asumaan paikkakunnalle. Kuntaan on perustettu jo kansainvälinen koulu. Kunta ei halua, että paikalle vain "lentää" työntekijöitä tekemään töitä, vaan heidät halutaan osaksi yhteisöä. Siksi juuri edellä mainittu muuttopalvelu on tärkeä osa kokonaisuutta. Boden toivoo, että 25 prosenttia olisi yksinasujia, 25 prosenttia pariskuntia ja 50 prosenttia perheitä. Kun perheitä ja pariskuntia halutaan houkutella, se edellyttää työpaikkoja myös muilla aloilla sekä kouluja lapsille ja harras­tus­mah­dol­li­suuksia. Työntekijöitä Bodeniin houkutellaan Ruotsista, mutta paljon myös Keski-Euroopasta kuten Hollannista ja Saksasta.

– Boden haluaa kasvaa vahvasti. Inkoossa voimme itse määritellä kasvun tahdin kaavoituksen avulla. Inkoolaisia on nyt noin 5400 ja parahimmillaan Inkoossa on asunut noin 5700 asukasta. Totta se on, että Joddbölen kehittäminen työllistävällä toiminnalla, tukisi Inkoon palve­lu­ra­kenteen kehittämistä. Lukuvuonna 2014-2015 meillä oli Inkoossa yli 500 oppilasta nyt vajaa 350 oppilasta. Kehityssuunta on alaspäin, mikä toki vaikuttaa myös lähitu­le­vai­suu­dessa kouluverkkoon, sanoo Wickström.

– Juuri tästä kokonai­suu­desta (sosiaaliset vaikutukset) on puhuttu liian vähän Inkoossa. Olen kutsunut kunnan­hal­li­tuksen koolle 10.2. keskustelemaan siitä, miten voisimme vahvistaa vuoropuhelua sekä lähteä keskustelemaan siitä, miten voimme tämän hankkeen myötä pitää kiinni Inkoon ominais­piir­teistä, löydämmekö siihen keinot yhteisesti vai emme. Myös ympäristön suhteen hankkeella on haittoja ja niitä pitää nyt minimoida niin paljon kuin mahdollista, sanoo Wickström.

Wickström sanoo, että Bodenissa ollaan kateita Inkoolle ja Suomelle muutamista asioista. Yksi on maankäyt­tö­so­pi­mukset sekä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio.

– Maankäyt­tö­so­pi­musten avulla kunta voi huolehtia siitä, että taloudellinen vastuu siirtyy toimijoille ja maano­mis­ta­jille. Samalla voimme varautua siihen, että hanke ei toteutuisi tai jäisi puolitiehen. Kunta ei saa joutua maksumieheksi. Ekologisen kompensaation kautta toivon, että ympäris­tö­haittoja saadaan minimoitua. Se on edellytys. Inkoolla on monta valttia neuvotteluissa ja niistä meidän on pidettävä kiinni. Moni päättäjä haluaa kiirehtiä prosessia Inkoossa, mutta kiirehtiminen voi johtaa huonoon tulokseen Inkoolle, sanoo Wickström.

Wickström toteaa, että Bodenin tärkein oppi on se, että ilman luottamusta ja vuoropuhelua tällaiset hankkeet eivät edisty. Wickström on itse tavannut Blastrin hankkeeseen liittyen Joddbölen alueen naapureita tammikuussa.

– Toivon, että hankeyhtiö eli Blastr Green Steel vauhdittaa paikallista tiedottamista. Tätä me olemme Inkoon puolelta nostaneet esiin, toteaa Wickström.

Wickström sanoo, että prosessi on vielä kesken. Joddbölen hanke jakaa inkoolaisia. Hän toivoo, että keskustelu pysyy asiallisena.

– Haluan olla objektiivinen ja tuoda esiin hyötyjä ja haittoja tässä hankkeessa. Nyt prosessi on vielä kesken. Seuraavaksi tutustun kaava­pa­laut­teeseen. Minulle inkoolaisten mielipide on tärkeä. Inkoolaisia ja inkoolaisten näkemyksiä tulee kunnioittaa tässä prosessissa, sanoo Wickström.