SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN kokoomusedustajat Castrén, Mia Laiho, Oskari Valtola, Ville Väyrynen ja Sari Sarkomaa.
Jussi Salo
TERVEYDENHUOLTO
Työterveyshuoltoa ei tule purkaa – sen roolia on vahvistettava työkyvyn ja talouskasvun tukenaTERVEYDENHUOLTO
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajat Maaret Castrén, Mia Laiho, Oskari Valtola ja Ville Väyrynen sekä valtionvarainvaliokunnan kansanedustaja Sari Sarkomaa korostavat, että työterveyshuolto on olennainen osa suomalaista terveydenhuoltoa ja työelämää ja sen heikentäminen olisi virhe. Toimivan työterveyshuollon avulla ehkäistään työkyvyttömyyttä, lyhennetään sairauspoissaoloja ja vahvistetaan tuottavuutta.
- Työterveyshuolto on yksi Suomen menestystarinoista. Se auttaa työntekijöitä pysymään työkykyisinä ja vähentää painetta julkisessa terveydenhuollossa. Järjestelmää pitää kehittää, ei purkaa, sanoo Laiho.
Työterveyshuollon palveluiden piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää eli noin 90 prosenttia palkansaajista, ja sen menot muodostavat vain alle 4 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Samalla työnantajille kohdistuu noin 80 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista, joten järjestelmä on valtiontalouden näkökulmasta kustannustehokas ja yhteiskunnalle taloudellisesti järkevä.
- Työterveyshuolto ei rasita julkista taloutta, vaan päinvastoin säästää kustannuksia, kun ihmiset pysyvät työssä. Työkyvyn tukeminen on parasta ennaltaehkäisyä, toteaa Valtola.
Kansanedustajat muistuttavat, että työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkoihin ja ymmärrys työn terveydellisistä riskeistä. Sen erikoisosaaminen työn ja terveyden yhteensovittamisessa on ratkaisevaa, kun halutaan ehkäistä työkyvyttömyyttä ja pidentää työuria.
- Työelämän muutos, etätyö ja henkinen kuormitus edellyttävät, että työterveyshuollon osaamista ja resursseja vahvistetaan. Työkyvyn tuki ja mielenterveyden edistäminen ovat keskeisiä, korostaa Castrén.
Työterveyshuollon heikentäminen olisi virhe
Kansanedustajien sanovat, että työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden yhteistyötä kehitetään.
Työterveys on toimiessaan erinomainen lisä suomalaiseen terveydenhuoltoon. Kehitystyötä kuitenkin tarvitaan ja yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi, sanoo Väyrynen.
Toimivien vapaaehtoisten osien alasajo ei siirtäisi resursseja hyvinvointialueille, vaan palvelut järjestettäisiin joka tapauksessa yksityisesti, koska työnantajilla ja työntekijöillä on niihin vahva tarve, lisää Sarkomaa.
- Tällainen muutos lisäisi eriarvoisuutta eikä vähentäisi kustannuksia tai toisi työterveyden ammattilaisia julkisen terveydenhuollon palvelukseen. Työterveyshuollon vahvistaminen on sijoitus työelämään, hyvinvointiin ja kasvuun. Se on osa ratkaisua, ei ongelmaa, edustajat linjaavat yhteisesti.
