KIRKKONUMMI
Äänestysaluejakoa halutaan muuttaa - syynä väestönkasvuKIRKKONUMMI
Keskusvaalilautakunnan asialistalla 4.3. on äänestysaluejaon muuttaminen Kirkkonummella. Lautakunnalle ehdotetaan, että se ehdottaa edelleen kunnahallitukselle ja valtuustolle äänestysaluejaon muuttamista lautakunnan ehdottamalla tavalla.
Lisäksi ehdotetaan, että ne henkilöt, jotka eivät ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle, merkitään Kirkonkylän äänestysalueelle.
Vaalilain mukaan kunnan äänestysalueista päättää kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kirkkonummella on kahdeksan äänestysaluetta.
Kunnan väestönkasvun vuoksi keskusvaalilautakunnan on tarkasteltava aika ajoin, onko äänestysalueisiin tehtävä muutoksia. Mikäli muutoksille on tarvetta, voi keskusvaalilautakunta esittää kunnanvaltuustolle muutoksia äänestysalueiden lukumäärään tai äänestysalueiden rajoihin.
Väestöpohja kasvaa voimakkaasti
Kunnan tontti- ja paikkatietopalvelut on selvittänyt asiaa tarkemmin ja keräännyt tietoja mm. kaavoituksesta sekä toteutuneesta väestökehityksestä. Selvitystyössä on hyödynnetty myös kunnan teettämää väestöennustetta vuoteen 2040 saakka.
Selvityksen mukaan Kirkkonummen väestöpohja kasvaa tulevina vuosina. Raportissa esitetään kaksi skenaariota: kohtalaisen sekä voimakkaan kasvun väestöennusteet. Molempien skenaarioiden mukaan Kirkkonummen väestöpohja kasvaa voimakkaasti koko ennustejakson ajan. Näiden ennusteiden mukaan väestö kasvaa vähintään noin 5000 asukkaalla vuoteen 2040 saakka.
Muutokset äänestysalueisiin
Ennusteen mukaan suurin väestönkasvu sekä asuntotuotanto painottuvat Sundsbergin ja Kuntakeskuksen alueelle. Myös Masalassa, Jolkbyssä ja Kantvikissa ennustetaan kasvua.
Esitetyssä äänestysaluejaossa äänioikeutetut jakautuisivat tasaisemmin äänestysalueiden kesken. Tuleva väestökasvu huomioitaisiin pienentämällä Kirkonkylän ja Sundsbergin äänestysalueita. Gesterbyn äänestysalueella on vaalipäivänä ollut selvästi vähemmän äänestäjiä kuin viereisillä äänestysalueilla. Esityksessä äänioikeuttujen määrä vaalipäivänä Gesterbyssä kasvaisi.
Tolsan ja Sundsbergin äänestysalueiden keskinäiset rajat muuttuisivat siten, että Sundsbergin äänestysaluetta pienennettäisiin ja Tolsan alueen rajat laajenisivat.
Vaalilain mukaan kunnanvaltuuston päätös äänestysalueista tulee voimaan kalenterivuoden alussa, jos päätös on tehty ja siitä on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastolle sen määräämällä tavalla viimeistään voimaantuloa edeltävän vuoden elokuussa. Mikäli kunnanvaltuusto tekee päätöksen äänestysaluejaon muuttamisesta ja siitä ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 31.8.2026 on äänestysjako voimassa eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2027.
Väestönkehityksen rakenne muuttunut merkittävästi
KIRKKONUMMEN, pääkaupunkiseudun ja muiden KUUMA-kuntien toteutunutta väestönkehitystä vuosien 2010-2024 aikana.
Jussi Salo
Kirkkonummen väestönkasvu on ollut 2010- ja 2020-luvulla vahvaa, ja on ylittänyt KUUMA-kuntien keskimääräisen kasvun tahdin. Kunnan väestönkehityksen rakenne on kuitenkin kokenut merkittävän murroksen 2010- ja 2020-luvuilla, vaikka Kirkkonummi on yhä kasvanut voimakkaasti.
Erityisesti kunnan väestönkehityksen rakenne on muuttunut huomattavasti, sillä aiemmin kasvulle hyvin keskeisen luonnollisen väestönlisäyksen kasvattava vaikutus on heikentynyt, minkä seurauksena kasvu on vuosi vuodelta vahvemmin sidottu muuttovoittoihin joko maan sisältä tai ulkopuolelta. Lisäksi kunnan demografinen rakenne on voimakkaassa muutoksessa.
Tuleva väestönkasvu onkin suoraan sidottu kunnan veto- ja pitovoimaan sekä asuntotuotannon realisoitumiseen; ilman jatkuvia muuttovoittoja väestönkasvu jää hyvin hillityksi. Tässä mielessä Kirkkonummen 2020-luvun kehitys poikkeaa aiemmasta, jolloin jo pelkkä syntyneiden enemmyys johti merkittävään väestönkasvuun.
Korostuva riippuvuus maan sisäisestä ja kansainvälisestä muuttoliikkeestä lisää myös todennäköisyyttä suurempaan vaihteluun vuositason väestönkehityksessä. Lisäksi muuttoliikevetoinen kasvu korostaa asuntotuotannon tarvetta: muuttoliikkeen kautta tapahtuva kasvu vaatii enemmän asuntotuotantoa kuin syntyvyyden kautta tapahtuva kasvu, sillä suurin osa syntyvyydestä tapahtuu jo asumisen tarpeita vastaavissa asunnoissa.
LÄHDE: KIRKKONUMMEN TOTEUTUNUT VÄESTÖNKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTE VUOSILLE 2024-2040/MDI
