Aikojen Kulkijat saaristossa

YM­PÄ­RIS­TÖ

Kirk­ko­num­men Kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­si Ai­ko­jen Kul­ki­jat AK4 pe­reh­tyi ul­ko­saa­ris­ton luon­toon Snap­per­tu­nan Glo­hol­me­nil­la lau­an­tai­na 12.9. Glo­hol­men on ai­koi­naan Ric­hard Fal­ti­nin os­ta­ma pie­ni saa­ris­to­a­lue, jon­ka hän tes­ta­ment­ta­si vuon­na 1946 Nor­dens­ki­öld-Sam­fun­de­til­le säi­ly­tet­tä­väk­si suo­je­lu­a­lu­ee­na ja luon­non­tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen tu­ki­koh­ta­na. Luon­non­suo­je­lu­a­lu­ee­na ja tut­ki­mus­koh­tee­na saa­ri on­kin säi­ly­nyt luon­non­ti­las­sa ja mo­ni­muo­toi­se­na ul­ko­saa­ris­ton alu­ee­na.

Kuu­lim­me se­los­tuk­sen vie­rei­sen laa­jan ja luon­nol­taan ar­vok­kaan Not­ham­nin saa­ris­ton pe­rus­ta­mis­vai­heis­ta. Pro­fes­so­rit J.A. Pal­men, Rolf Palmg­ren ja Ric­hard Fal­tin oli­vat kes­kei­siä toi­mi­joi­ta os­ta­es­saan saa­ria lin­nus­ton suo­je­le­mi­sek­si ja pe­rus­ta­es­saan Not­hamn Ab:n ra­hoit­ta­maan alu­een laa­jen­ta­mis­ta 1900-lu­vun alus­sa. Nyt Not­hamn on laa­ja, 2600 ha vet­tä ja 180 ha maa­ta, luon­non­suo­je­lu­a­lu­ee­na rau­hoi­tet­tu alue. Sitä val­voo pää­saa­rel­la asu­va ja maa­ta vil­je­le­vä am­mat­ti­ka­las­ta­ja. Not­hamn on elä­vä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka saa­ris­tos­sa voi asua ja elää so­vus­sa luon­non kans­sa.

His­to­ri­an ha­vi­naa on kuul­ta­vis­sa myös sii­tä, et­tä Tvär­min­nen eläin­tie­teel­li­sen ase­man pe­rus­ta­mi­ses­sa Han­ko­nie­mel­le oli kes­kei­se­nä toi­mi­ja­na prof. J.A. Pal­men, joka os­ti alu­een saa­ris­to­tut­ki­muk­sen ja -ope­tuk­sen tu­ki­koh­dak­si ja aloit­ti kent­tä­o­pe­tuk­sen yli­o­pis­ton opis­ke­li­joil­le 1902. Hän myös lah­joit­ti alu­een Hel­sin­gin yli­o­pis­tol­le, joka sit­tem­min on laa­jen­ta­nut alu­et­ta. Nyt se kä­sit­tää 150 saar­ta ja 600 ha ve­si­a­lu­ei­ta ja on ni­met­ty Suo­men Na­tu­ra 2000 -oh­jel­maan. Tvär­min­nen ja Not­ham­nin vä­lis­sä Tam­mi­saa­ren saa­ris­ton kan­sal­lis­puis­to li­sää saa­ris­to­a­lu­ei­den kes­ki­näis­tä kyt­key­ty­nei­syyt­tä. Saa­ris­to­ja täy­den­tää Glo­hol­min lä­hei­sen Gäs­tan­sin saa­ris­ton suo­je­lu­a­lu­een pe­rus­ta­mi­nen 1978.

Ai­ko­jen Kul­ki­jat ke­rä­si Glo­hol­me­nin saa­ren ran­noil­ta säk­ki­kau­pal­la me­ri­ros­kaa (pää­o­sin muo­via ja la­sia). Näim­me ko­me­an me­ri­kot­kan, ve­si­lin­tu­ja sekä su­pi­koi­ran ja kau­rii­den jäl­kiä. Ihas­te­lim­me syk­syn vii­mei­siä kuk­ki­via me­ren­ran­ta­kas­ve­ja ran­ta­sap­pea ja me­ri­malt­saa sekä et­sim­me tur­haan ran­ta­nii­tyn tun­nus­kas­via käär­meen­kiel­tä. Mais­te­lim­me me­ri­kaa­lin leh­tiä, kir­pe­än maus­tei­sia me­ri­si­na­pin ja me­ri­ran­ni­kin ver­son kap­pa­lei­ta. Tu­tus­tuim­me saa­rel­le ni­men an­ta­nee­seen, sit­tem­min suok­si muut­tu­nee­seen mui­nai­seen me­ren­lah­teen eli glo-muo­dos­tu­maan (kluu­vi). Näim­me iso­kos­ke­loa ja telk­kiä var­ten suu­riin ran­ta­pui­hin kiin­ni­tet­ty­jä pe­sä­pönt­tö­jä.

Häm­mäs­te­lim­me ran­nan tun­tu­mas­ta löy­det­ty­jen yli kym­me­nen jout­se­nen jään­nök­siä, lui­ta ja sul­kia. Oli­si­vat­ko ne kuol­leet vi­ruk­siin ja ajau­tu­neet ran­taan, jos­sa su­pi­koi­rat oli­vat syö­neet ne? Asia ei sel­vin­nyt pai­kan pääl­lä. Kos­kaan ai­kai­sem­min täl­lai­sia mää­riä kuol­lei­den jout­sen­ten jään­nök­siä ei ole löy­det­ty.

AK4 -ret­ki teh­tiin kau­niin sään val­li­tes­sa, jol­loin laa­ja saa­ris­to ja sen kiin­toi­sa suo­je­lu­his­to­ria avau­tui eteem­me. Ran­noil­ta ke­rä­tyt me­ri­ros­kat vie­tiin man­te­reel­le jä­te­pis­tei­siin. Luon­to kiit­tää ja toi­vot­taa seu­raa­vat Ai­ko­jen Kul­ki­jat ter­ve­tul­leik­si.

PEK­KA BORG