Charlotta Lönnqvistin patsaan valmistus alkaa - Sjundby tradi­ti­ons­fö­rening ja Iida Nurminen sopimukseen

SIUN­TIO

Sjund­by tra­di­ti­ons­fö­re­ning ry ja tai­tei­li­ja Ii­da Nur­mi­nen ovat sol­mi­neet so­pi­muk­sen Char­lot­ta Lön­nq­vis­tin prons­si- ja gra­niit­ti­pat­saan val­mis­tuk­sen aloit­ta­mi­ses­ta. Pat­saan val­mis­tus­työ käyn­nis­tyy Siun­ti­os­sa 1.5.2026. Han­ke ete­nee vai­heit­tain ra­hoi­tuk­sen var­mis­tu­es­sa. Ai­ka­tau­lu­ta­voi­te on, et­tä teos voi­daan pal­jas­taa Char­lot­ta-päi­vä­nä 12.5.2028.

Sjund­by tra­di­ti­ons­fö­re­ning on te­ok­sen ti­laa­ja. Siun­ti­on kun­nan kans­sa on so­vit­tu, et­tä pat­sas tul­laan si­joit­ta­maan kun­nan maa-alu­eel­le Fan­jun­kar­sin lä­hei­syy­teen, kun­ta­kes­kus­ta hal­ko­van pää­väy­län tun­tu­maan. Yh­dis­tys ha­lu­aa näin kun­ni­oit­taa Char­lot­ta Lön­nq­vis­tin elä­män­työ­tä ja toi­voo sa­mal­la, et­tä pat­saas­ta muo­dos­tuu Siun­ti­on kun­ta­kes­kus­tan maa­merk­ki.

Siun­ti­o­lai­set yrit­tä­jät ovat suh­tau­tu­neet hank­kee­seen myön­tei­ses­ti. Lu­vas­sa on tal­koo­a­pua ja vas­taan­tu­loa hin­to­jen suh­teen mut­ta myös jo suo­ria lah­joi­tuk­sia, jot­ka ovat ol­leet pro­jek­tin ete­ne­mi­sel­le tär­kei­tä. Myös laa­jal­la va­paa­eh­tois­työl­lä on saa­tu ke­rät­ty va­ro­ja niin, et­tä pat­sas­han­ke voi­daan käyn­nis­tää. Tär­kei­tä yk­sit­täi­siä tu­ki­joi­ta ovat ol­leet Siun­ti­on Sääs­tö­pank­ki­sää­tiö sekä Siun­ti­on kun­ta.

Han­ket­ta esi­tel­lään ylei­söl­le avoi­mien ovien ta­pah­tu­man yh­tey­des­sä Siun­ti­on Fan­jun­kar­sis­sa, jos­sa pi­de­tään kah­vi­laa Char­lot­tan päi­vä­nä 12.5.2026 klo 15–19. Char­lot­tan päi­vä on juu­ri oi­kea het­ki juh­lis­taa vuo­den mit­taan teh­tyä va­rain­ke­ruu­ta, suun­nit­te­lua, tie­dot­ta­mis­ta ja eri ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mis­tä. Ta­pah­tu­mas­sa ylei­söl­lä on mah­dol­li­suus ta­va­ta tai­tei­li­ja, tu­tus­tua te­ok­sen pie­nois­mal­liin ja luon­nok­siin sekä kes­kus­tel­la han­ke­toi­mi­joi­den kans­sa.

Sop­raa­no He­le­na Jun­tu­nen luo­vut­taa ti­lai­suu­des­sa kel­lo 18 Ii­da Nur­mi­sel­le pui­sen sa­vi­kau­han työn aloit­ta­mi­sen sym­bo­li­na. Ark­ki­teh­ti Ar­pad Sai­lo on lah­joit­ta­nut hank­keen hy­väk­si sa­ven li­säk­si sen työs­tä­mi­seen val­mis­te­tun kau­han. Sai­lon van­hem­mat oli­vat ku­va­tai­tei­li­joi­ta. Sa­maa sa­vea on käy­tet­ty ai­em­min muun mu­as­sa Alek­sis Ki­ven prons­si­veis­tok­sen muo­toi­lus­sa.

Uuttera yrittäjä ja Aleksis Kiven mesenaatti

Char­lot­ta Lön­nq­vist oli yk­si 1800-lu­vun uut­te­rim­mis­ta ja pel­kää­mät­tö­mim­mis­tä nais­puo­li­sis­ta yrit­tä­jis­tä Suo­mes­sa. Ny­ky­ään hä­net tun­ne­taan torp­pa­ri­na ja kir­jai­li­ja Alek­sis Ki­ven me­se­naat­ti­na. Vuo­si­na 1864–1871 Lön­nq­vist ma­joit­ti kir­jai­li­jan ko­tiin­sa Siun­ti­on Fan­jun­kar­sis­sa. Siel­lä Kivi kir­joit­ti tun­ne­tuim­man te­ok­sen­sa Seit­se­män vel­jes­tä, joka on en­sim­mäi­nen suo­men kie­lel­lä jul­kais­tu ro­maa­ni.

Sjund­by tra­di­ti­ons­fö­re­ning on pe­rus­ta­mis­vuo­des­taan 2013 läh­tien tuo­nut esil­le Sjund­byn kar­ta­non vai­hei­siin liit­ty­vien hen­ki­löi­den ta­ri­noi­ta. Yk­si näis­tä kes­kei­sis­tä hen­ki­löis­tä on ni­me­no­maan Char­lot­ta Lön­nq­vist. Hän oli mu­ka­na Ad­lerc­reut­zin per­heen nel­jän po­jan ja seit­se­män tyt­tä­ren elä­mäs­sä mo­nin ta­voin. Kar­ta­non omis­ta­ja oli tuol­loin laa­man­ni Carl Hen­rik Ad­lerc­reutz, joka kuo­li 1832.

Lön­nq­vis­tin per­he oli Sjund­byn kar­ta­non torp­pa­rei­ta. Myös Char­lot­ta py­syi torp­pa­ri­na koko elä­män­sä. Kun hä­nen isän­sä Jo­nas Lön­nq­vist kuo­li vuon­na 1850, Char­lot­ta ot­ti hal­tuun­sa Fan­jun­kar­sin tor­pan. Vuo­teen 1864 as­ti nai­mat­to­mat nai­set luo­ki­tel­tiin hol­houk­sen alai­sik­si sil­loi­ses­sa Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­nas­sa. Siun­ti­on kä­rä­jil­lä to­det­tiin sa­ma­na vuon­na, et­tei Char­lot­ta Lön­nq­vist tar­vin­nut enää mies­puo­lis­ta hol­hoo­jaa la­ki­muu­tok­sen vuok­si. Hän oli tuol­loin 49-vuo­ti­as ja yrit­tä­jä.

Char­lot­ta Lön­nq­vis­tin eri­koi­sa­laa oli­vat muun mu­as­sa hää­jär­jes­te­lyt ja mor­siu­sark­ku­jen val­mis­tus, ris­ti­äis­ten, hau­ta­jais­ten ja ni­mi­päi­vä­juh­lien jär­jes­tä­mi­nen. Hä­nel­lä oli usein muu­ta­ma pii­ka op­pi­laa­na Fan­jun­kar­sis­sa, mut­ta myös va­rak­kai­den per­hei­den ty­töt sai­vat hä­nen luo­naan kou­lu­tus­ta ta­lou­den­pi­dos­sa.

Lön­nq­vist piti huol­ta luo­naan sekä lap­sis­ta et­tä van­huk­sis­ta ja hä­nel­lä oli ai­na­kin kak­si kas­vat­ti­ty­tär­tä: Hil­da Lind­fors, Rås­ko­gin ti­lan­hoi­ta­jan or­vok­si jää­nyt ty­tär ja Thil­da Olin. Char­lot­ta Lön­nq­vist osal­lis­tui myös hy­vän­te­ke­väi­syys­ta­pah­tu­miin pi­to­e­män­tä­nä. Siun­ti­os­sa hä­net tun­ne­taan myös ak­tii­vi­se­na su­den­pyy­tä­jä­nä. Hän käyt­ti su­den­kuop­paa ja puki an­koil­le vil­la­su­kat, kun nii­tä käy­tet­tiin elä­vi­nä syöt­tei­nä kuo­pas­sa.

Tai­tei­li­ja Ii­da Nur­mi­nen ku­vaa ide­aa Char­lot­ta Lön­nq­vis­tin pat­sas­ta var­ten näin:

– Täs­sä muis­to­mer­kis­sä ha­lu­an pi­tää Char­lot­tan kä­vi­jän kat­se­kor­keu­del­la ja an­taa hä­nen is­tah­taa alas (an­sai­tus­ti). Pit­kän elä­män­sä ai­ka­na hän eh­ti pyy­tää su­sia, aut­taa ih­mi­siä, hoi­taa Fan­jun­kar­sin ti­laa, an­sai­ta elan­ton­sa ja toi­mia me­se­naat­ti­na – on hä­nen vuo­ron­sa nyt is­tua ja tul­la hoi­va­tuk­si.