KIRKKONUMMI
Eläköön elävä metsä!Kim Åström esitteli 16.4. metsäohjelman hyvyyttä Kirkkonummen Sanomissa ja Yhdyskuntatekniikan lautakunnan merkitystä Kirkkonummen metsien hoito-ohjeen valmistelussa. Metsäohjelmassa on mukana hyviäkin arvoja, mutta kokonaisuudessaan ohjeluonnos ja kuvatut menettelyt eivät mielestäni vastaa sitä, mitä kuntalaiset ympäristöltään haluavat.
Hienoista periaatteista ja tehdyistä korjauksista huolimatta ohjeessa leijuu edelleen paikoin vanhan ajan metsänhoidon henki. Kuntalaispalautteen ja poliittisen vaikuttamisen tuloksena ohjeluonnos on toki kehittynyt parempaan suuntaan. Esimerkiksi luonnoksessa alun perin olleet ulkoilu- ja virkistysmetsiin kohdistetut suurehkot päätehakkuualat on pienennetty korkeintaan 0,3ha kokoisiksi. Kuitenkin korostuu metsistä saatava hakkuutulo ikään kuin puukaupat olisivat jollain tavalla Kirkkonummen kunnan toiminnan ydintä. Samaan aikaan Åström vähättelee ohjeluonnoksesta annettua kuntalaispalautetta väittäen sitä väärin annetuksi.
Kunnanhallituksen pöydällä olevassa hoitoluonnoksessa on edelleen kysymyksiä herättäviä asioita. Miksi metsäalueiden / palstojen RAMS 2020 luokitukset ovat määräaikaisia ja vähintään kerran valtuustokausittain yhdyskuntatekniikan lautakunnassa päätettäviä (Ohje, kohta 6)? Vieläpä ilman kuntalaisten tai järjestöjen osallistamista. Samassa ohjeessa on kuvattu 10 vuoden jaksoissa toimiva kuviokohtainen metsänhoitosuunnitelma. Miten tämä oikein synkkaa?
Mielestäni metsäkuvioiden luokitus on pitkäjänteinen asia eikä sitä saa määrittää esimerkiksi kulloistenkin metsänhoitourakoiden suunnittelu. Esimerkiksi kymmeniä vuosia kuntalaisten ulkoilu- ja virkistysmetsänä toiminut kuvio ei saa muuttua talousmetsäksi yhdellä lautakunnan päätöksellä. Ohjeluonnoksen mukaan talousmetsiä hoidetaan tasaikäisinä ilman päätehakkuun pinta-alarajoitusta, eli avohakkuu voidaan kohdistaa kokonaiseen metsäalueeseen.
Vuoden 2025 Yhdyskuntatekniikan lautakunnan toimialan budjetin perusteissa on linjattu, että 2025 tullaan kunnan metsiä ’hoitamaan’ 5000m3 edestä, mikä vastaa hakkuutulona 150 000- 250 000€. Summa on kertaluontoisena huolestuttavan suuri ja se vaatisi merkittäviä hakkuita 2025 syksyllä ja talvella. Åström mainitsi kirjoituksessaan, ettei ulkoilu- ja virkistysmetsiä avohakattaisi, mutta nykyään valitettavan usein harvennetaan sen verran rankalla kädellä, että metsän tuntu katoaa. Lisäksi n. 200 000 € edellyttänee merkittävää määrää kaadettavaa tukkipuuta, mikä saattaa johtaa voimakkaisiin yläharvennuksiin tai ainakin poimintahakkuisiin. Metsän tuntu ja ulkoilu- ja virkistysarvot voivat kadota pitkäksi aikaa, vaikka voidaankin väittää ettei tätä metsää ole avohakattu.
Yhdyskuntatekniikan lautakunnan esityslistalla näkyy ’Metsienhoidon toimenpideohjelman valmistelun tilannekatsaus’. Onko metsänhoidon toimenpideohjelmia valmistelussa jo ennen kuin metsäohjelmakaan on hyväksytty? Miten kunta aikoo menetellä?
Kunnanhallituksen nykyinen puheenjohtaja, Kokoomuksen Timo Haapaniemi vakuuttaa 9.4. KS haastattelussaan että metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat Kirkkonummen merkittävä vetovoimatekijä. Pidetään siitä kiinni. Kunnan on julkisena toimijana kannettava yksityistä metsänomistajaa laajempi vastuu luonnon monimuotoisuudesta, ilmastoasioista ja kuntalaisten virkistystarpeista. Kunta ei voi ulkoistaa metsien suojelu- ja virkistysvelvoitteitaan yksityismetsien varaan.
MARKKU JÄMSÄ
Veikkola