KIRKKONUMMI
Huomioita uudesta varikkoselvityksestä Luoman alueen osaltaWSP Finlandin huhtikuussa 2025 valmistunut selvitys Espoon ja Kirkkonummen raideliikenteen varikkovaihtoehdoista pyrkii antamaan kattavan kuvan eri sijoituspaikkojen eduista ja riskeistä. Valitettavasti selvityksessä on merkittäviä puutteita.
Selvityksen laatijalta ja ohjausryhmältä on jäänyt huomioimatta useita luonnonympäristöä mm. lajistoa koskevia seikkoja. Luomanlahti on todettu maakunnallisesti tärkeäksi lintujen levähdysalueeksi (Masalan ja Luoman osayleiskaavan luontoselvitys 2015). Luoman varikkoalueen vieressä sijaitseva Espoonlahti - Saunalahti Natura 2000-alue kattaa vain osan laajemmasta Espoonlahden luonnonsuojelualueesta, joka kuuluu valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan. Luomanlahden ranta-aluetta on ennallistettu 2023 Ympäristöministeriön rahoittamassa Helmi-ohjelmassa muuttolintujen levähdysalueena.
Suunnitellun varikon rakentamisen ja käytön aikaisen valo- ja melusaasteen sekä tärinän vaikutukset linnustoon on sivuutettu. Natura-alueen osalta viitataan 2019 maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtyyn selvitykseen, jossa arvioidaan varikon vaikutuksia ainoastaan suojeltuihin luontotyyppeihin (linnusto ei kuulu näihin).
Tiedot lepakoiden esiintymisestä alueella ovat selvityksessä puutteellisia. Luomaan suunnitellun varikon vieressä (etäisyys alle 100 metriä) on tehty lepakkoselvitys (Tassumäen kaava-alueen luontoselvitys 2024). Selvityksen mukaan alueella esiintyy useita EU-direktiivein suojeltuja lepakkolajeja. Lepakot ovat erityisen herkkiä valosaasteelle, jota varikko tulisi aiheuttamaan runsaasti.
Erikoisinta on, ettei selvityksessä mainita Luoman puron kunnostusta meritaimenille kylän, Kirkkonummen kunnan, Elyn ja Virtavesiyhdistyksen yhteistyönä. Kunnostusta on tehty usean vuoden ajan, taimenia on istutettu ja niistä on tehty havaintoja. Puron patolampi on lisäksi todettu viitasammakolle sopivaksi elinympäristöksi (2015). Merkittävä osa purosta on nyt jäämässä suunnitellun varikon alle.
Vedet-alaotsikon alla on selvityksessä lyhyt maininta Luoman varikkoalueen todennäköisestä sulfaattimaasta, jonka todetaan vaativan lisäselvityksiä. Sen sijaan ei mainita ollenkaan, että sulfaattimaan rakennusaikaiseen käsittelyyn liittyvät ympäristöriskit ovat merkittäviä erityisesti vesistöille. Hallitsemattomat happamat päästöt vaarantaisivat vesistöön päätyessään Espoonlahden pohjukan ekosysteemin ja kahden siihen laskevan puron taimenkannat.
Espoonlahden virkistyskäytön osalta selvityksestä puuttuu myös tieto Luoman yhteisrannasta, joka sijaitsee Luomanlahden rannalla. Kyläläiset ovat kunnostaneet rantaa 2023-24 ja sen käyttö on lisääntynyt. Seudullisten virkistysreittien parantamiseksi Espoonlahden ympäri on tehty ehdotuksia. Mm. Espoon yleiskaavaluonnoksessa 2060 osoitetaan rantaraitin ulottaminen Espoonlahden pohjukkaan kuntien rajalle asti.
Selvityksessäkin todetaan, että varikko tuhoaa Luoman maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön. Huomiotta jää, että valtakunnallisesti arvokas Hvitträskin taiteilijakoti on osa tätä kulttuuriympäristöä. Suunniteltu varikkoalue katkaisee kylän näkymät ja vuosisataisen yhteyden merenrantaan. Varikkoalue sijoittuu Luoman ja Majvikin pientaloasutuksen väliin. Varikon rakentamisen ja käytön haitat ovat kohtuuttomia kymmenien pientalojen asukkaille.
Huomionarvoista on, ettei selvitykseen sisälly lainkaan valokuvia suunnittelualueilta, vaikka siinä arvioidaan maisemallisia vaikutuksia. Pelkkä sanallinen kuvaus ei anna oikeaa vaikutelmaa eri alueiden luonteista ja varikon niihin aiheuttamista vaikutuksista.
Haluammeko todellakin tuhota arvokkaan Espoonlahden pohjukan luonnonsuojelu- ja virkistysalueen, sekä menettää maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön lopullisesti?
JOHANNA HAKANEN, ARKKITEHTI
MAIJA LOUNAMAA, MAISEMA-ARKKITEHTI MARK
SARIANNA JYLHÄ-MATILAINEN, LUONTOKUVAAJA
TUOMAS SALONEN, LUONTO- JA ERÄOPAS