Kirkkonummen kirkko 27.5.: Ilta sävelissä ja sydämissä Susan muistolle

KIRK­KO­NUM­MI

Vie­lä hel­mi­kuus­sa Su­sann “Susa” Joki suun­nit­te­li täyt­tä pää­tä omaa kon­sert­ti­aan. Al­ku­pe­räi­nen aja­tus oli juh­lia hä­nen en­sim­mäi­siä 30 vuot­taan kant­to­ri­na Kirk­ko­num­men ruot­sa­lai­ses­sa seu­ra­kun­nas­sa.

Hän ot­ti yh­teyt­tä muu­si­koi­hin, lau­la­jiin, kuo­ro­ka­ve­rei­hin, kol­le­goi­hin ja ih­mi­siin, joi­den kans­sa hän oli vuo­sien var­rel­la ja­ka­nut mu­siik­kia, ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia, kon­sert­te­ja ja elä­mää.

Kun me työ­yh­tei­sös­sä syk­syl­lä aloim­me ym­mär­tää, et­tei kaik­ki ol­lut ai­van hy­vin, sa­noim­me sil­ti: kon­sert­ti pi­de­tään. Oli ti­lan­ne mikä ta­han­sa.

Sit­ten elä­mä päät­ti toi­sin. Sai­raus, jota vas­taan Susa tais­te­li, vei voi­ton. Mut­ta mu­siik­ki jäi. Ja ih­mi­set jäi­vät. Sik­si kon­ser­tis­ta tu­lee nyt muis­to­kon­sert­ti: ”I to­ner och hjär­tan / Sä­ve­lis­sä ja sy­dä­mis­sä – Su­sann Joki 1968–2026”.

Muis­to­kon­ser­tis­ta ha­lu­taan teh­dä kii­tol­li­suu­den, läm­mön ja mu­sii­kin ilon il­ta – sii­nä hen­ges­sä, jota Susa it­se kan­toi mu­ka­naan. Oh­jel­ma on laa­ja ja hen­ki­lö­koh­tai­nen. Il­lan ai­ka­na esiin­ty­vät muun mu­as­sa Lyc­ke Björk ja Stel­la Bäck­man Vox Iu­ven­tuk­ses­ta, Esa Yli­vaa­ra, Han­na Noro, Mari Pe­so­nen, Ge­or­gij Ba­bit­zin, Pål­le Björk­lund, Mi­ka­e­la Ståhl-Kok­ko­la, Kers­tin ja Per-Olof Munck, Jen­ny Paa­jes, An­ton Kuk­ko­nen, Hei­di Åberg, Jyr­ki Nis­ka­nen, Mik­ko Ra­ja­la sekä Mi­ka­e­li­kuo­ro.

Mu­siik­ki kul­kee las­ten­kuo­ro­jen iloi­sis­ta lau­luis­ta Puc­ci­niin, Me­ri­kan­toon, Rah­ma­ni­no­viin, El­ga­riin, Will Tod­diin, Ma­rie Fred­riks­so­niin, Bob Dy­la­niin ja Bon­ho­ef­fe­rin vir­teen “Hy­vyy­den voi­man ih­meel­li­seen suo­jaan”. Mi­ka­e­li­kuo­ro esit­tää myös Su­san oman lau­lun “Look at the sky”, jon­ka hän kir­joit­ti vie­lä tam­mi­kuus­sa.

Kon­sert­ti on 27.5. klo 19.00 Kirk­ko­num­men kir­kos­sa. Il­lan ai­ka­na pi­de­tään myös tau­ko, jol­loin tar­jol­la on sel­jan­kuk­ka­me­hua – se oli Su­san oma, ni­me­no­mai­nen toi­ve. Jo se ker­too pal­jon: mu­siik­kia, ih­mi­siä, vä­lit­tä­mis­tä ja jo­tain hy­vää la­sis­sa.

Kon­sert­tiin on va­paa pää­sy. Il­lan ai­ka­na on mah­dol­li­suus an­taa lah­ja Uk­rai­nan hy­väk­si, eri­tyi­ses­ti so­das­ta kär­si­vil­le lap­sil­le. Se oli myös Su­san toi­ve.

Täs­sä il­las­sa on su­rua. Mut­ta en­nen kaik­kea sii­nä on kii­tol­li­suut­ta. Mu­sii­kis­ta. Yh­tey­des­tä. Kai­kes­ta sii­tä, mitä Susa eh­ti an­taa.

Susa – thank you for the mu­sic.