Kokonais­kou­lu­päivä voisi vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia

Pi­dän las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­tia yh­te­nä Suo­men tär­keim­mis­tä tu­le­vai­suus­ky­sy­myk­sis­tä. Hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nan kes­tä­vyys ra­ken­tuu sii­tä, mi­ten on­nis­tum­me tur­vaa­maan jo­kai­sel­le lap­sel­le tur­val­li­sen kas­vu­ym­pä­ris­tön ja laa­duk­kaan kou­lu­tuk­sen. Sik­si olen iloi­nen sii­tä, et­tä vai­ke­as­ta ta­lous­ti­lan­tees­ta huo­li­mat­ta pe­rus­kou­lun vah­vis­ta­mi­seen on täl­lä hal­li­tus­kau­del­la pa­nos­tet­tu ja et­tä op­pi­mi­sym­pä­ris­tö­jen rau­hal­li­suu­teen ja tur­val­li­suu­teen on kiin­ni­tet­ty eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Ajat­te­len kui­ten­kin, et­tä las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­tia ei voi tar­kas­tel­la ir­ral­laan per­hei­den ar­jes­ta. Kun per­he voi hy­vin, lap­sel­la on pa­rem­mat edel­ly­tyk­set kas­vaa, op­pia ja voi­da hy­vin. Täs­sä mie­les­sä pi­dän erit­täin kan­na­tet­ta­va­na sitä, et­tä Suo­mes­sa on vii­me vuo­si­na edis­tet­ty har­ras­ta­mi­sen Suo­men mal­lia, jon­ka ta­voit­tee­na on taa­ta jo­kai­sel­le lap­sel­le ja nuo­rel­le mah­dol­li­suus mie­lek­kää­seen har­ras­tuk­seen. Har­ras­tuk­set tu­ke­vat pait­si fyy­sis­tä ja hen­kis­tä hy­vin­voin­tia myös yh­tei­söl­li­syyt­tä ja osal­li­suu­den ko­ke­mus­ta.

Näen pal­jon po­ten­ti­aa­lia myös ko­ko­nais­kou­lu­päi­vän ke­hit­tä­mi­ses­sä. Olen kii­tol­li­nen sii­tä, et­tä tä­män toi­min­ta­mal­lin pi­ol­toin­nil­le saa­tiin ra­hoi­tus­ta vii­me vii­kon ke­hys­rii­hes­tä.

Aja­tus sii­tä, et­tä kou­lu­päi­vä muo­dos­tai­si yh­te­näi­sen ko­ko­nai­suu­den ope­tuk­ses­ta, oh­ja­tus­ta har­ras­tus­toi­min­nas­ta, liik­ku­mi­ses­ta ja yh­des­sä­o­los­ta, on mie­les­tä­ni as­kel oi­ke­aan suun­taan. Täl­lai­nen mal­li voi­si hel­pot­taa per­hei­den ar­kea, vä­hen­tää eri­ar­voi­suut­ta ja tar­jo­ta lap­sil­le tur­val­li­sen ym­pä­ris­tön viet­tää päi­vän­sä. Aja­tuk­sen täs­sä mal­lis­sa on siis se, et­tä kou­lu­kul­je­tuk­set sekä har­ras­tuk­set suun­ni­tel­laan kou­lu­päi­vän vä­lit­tö­mään yh­tey­teen si­ten, et­tei kul­je­tuk­sis­ta tai har­ras­tuk­ses­ta muo­dos­tu per­heil­le on­gel­maa. Tämä edel­lyt­tää kui­ten­kin vah­vaa yh­teis­työ­tä kun­tien ja kol­man­nen sek­to­rin vä­lil­lä sekä juu­ri vah­vaa suun­nit­te­lua.

Pi­dän tär­ke­ä­nä myös sitä, et­tä us­kal­lam­me tar­kas­tel­la kou­lu­tuk­sen ra­ken­tei­ta kriit­ti­ses­ti. On huo­les­tut­ta­vaa, jos kun­nis­sa yhä pie­nem­pi osa re­surs­seis­ta koh­dis­tuu it­se ope­tuk­seen ja yhä suu­rem­pi osa ku­luu kiin­teis­töi­hin ja kul­je­tuk­siin. Tämä tren­di nä­kyy eten­kin mo­nel­la pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la, jos­sa lap­si­mää­rä vä­he­nee.

Tie­dos­tan, et­tä ny­kyi­nen lain­sää­dän­tö ei täy­sin tue täl­lai­sia ko­ko­nais­rat­kai­su­ja, kos­ka kou­lu­päi­vä ja har­ras­tus­toi­min­ta on ero­tet­tu toi­sis­taan. Sik­si kat­son, et­tä mei­dän tu­li­si ede­tä mää­rä­tie­toi­ses­ti koh­ti jous­ta­vam­pia mal­le­ja, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat pa­rem­man ar­jen lap­sil­le ja nuo­ril­le.

Us­kon, et­tä pa­nos­ta­mal­la las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­tiin ko­ko­nais­val­tai­ses­ti, kou­lus­sa, har­ras­tuk­sis­sa ja per­hei­den ar­jes­sa, ra­ken­nam­me vah­vem­paa ja tasa-ar­voi­sem­paa Suo­mea.

HEN­RIK WICKST­RÖM

Kan­sa­ne­dus­ta­ja, r.

In­koo