KUVA: KIRKKONUMMEN Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Urho Blom Kirkkonummen rautatieasemalla. Blom toivoo Kirkkonummelle kehitystä ja eteenpäin katsomista.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Urho Blom: Koko kuntaa kehittämässäKIRKKONUMMI
Kirkkonummen Kokoomus onnistui viime kunnallisvaaleissa laajalla ehdokaslistallaan kasvattamaan valtuutettujen paikkamäärää 14 valtuutettuun, joka on kaksi enemmän kuin kaudella 2021–2025. Samalla kokoomusvaltuutetuista vaihtui valtaosa, kaikkiaan kahdeksan valtuutettua, kertoo Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Urho Blom.
- Vaaleissa kaikki ryhmät ja valtuusto aina jonkin verran uudistuvat, siinä ei ole mitään poikkeavaa. Nämä seikat vaikuttavat osaltaan siihen, minkälaiseksi ryhmien poliittinen toiminta ja keskustelukulttuuri kullakin valtuustokaudella ja sen kuluessa muodostavat, kertoo Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Urho Blom.
Talousarvioneuvottelutoimikunnan puheenjohtajana toiminut Blom sanoo, että Kokoomuksen tavoitteet talousarvioneuvotteluissa pääosin saavutettiin ja että kunnanjohtajan alkuperäiseen kokonaisuudessaan kasvun ja elinvoiman edistämiseen ja palvelut kuntalaisille turvaavaan talousarvioon tehtiin vähäisiä muutoksia, joista eripuraa puolueiden kesken oli pääasiassa sivistystoimeen kohdistetuista määrärahoista. Neuvotellun talousarvion seurauksena sivistyksen toimialan henkilöstö kokonaisuudessaan kuitenkin kasvaa, muistuttaa Blom.
Ei verojen korotuksille
Kunnan tulopuolella tärkeää osaa näyttelevät kunnallisvero sekä kiinteistöverot. - Selkeä enemmistö valtuutetuista talousarvioneuvotteluissa sekä valtuuston talousarviokokouksessa antoi tukensa järkevälle talouspolitiikalle, eli sanoi ei verojen korotuksille, jatkaa Blom.
Blomin mukaan kuntakenttä on voimakkaassa murroksessa hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden muodostumisien myötä sekä myös valtionosuusjärjestelmän uudelleentarkastelun myötä. - Vaikka hallituksen esitys nyt päädyttiin vetämään pois pidän selvänä, että asia on vielä ratkaistava ja siihen palataan. Muutokset olisivat Uudellamaalla johtaneet kuntien valtionosuuksien "sote-erien", kuten verotulomenetysten korvausten pienentymiseen sekä valtionosuusmuutosten jälkikäteistarkistusten vaikutuksiin heikentymiseen samalla, kun esimerkiksi Kirkkonummella investoinnit omaan palveluverkkoon ovat kasvussa. Heikennys olisi ollut meille merkittävä. Kirkkonummella menoja lisäävät myös HSL:n infrakorvausjärjestelmä, jossa Kirkkonummi on joutunut maksajan rooliin sekä kunta-alan palkkaratkaisut.
Länsirata herättänyt keskustelua
Keskustelua valtuutettujen kesken ovat viime aikoina herättäneet talousarvion lisäksi Villa Hagan puiston kaava ja sen toteuttamistapa, Kantvikin koulut väistötilat, kouluruokailu sekä varsinkin Länsirata. Länsiradan ympärillä käytävässä keskustelussa on esitetty sekä positiivisia että kriittisiä näkemyksiä. Keskustelun retoriikassa on asetettu vastakkain eteläinen ja pohjoinen Kirkkonummi ja se, onko jonkin asian saaminen toisaalle muilta pois.
- On päivänselvää, että Kantatie 51, Länsiväylä ja rantarata ovat tärkeitä Kirkkonummelle, kun asiaa katsotaan etelästäpäin kohti pohjoista, sanoo Blom.
Suuret kaupungit ovat Länsiradan osakassopimuksen suhteen päätöksensä jo tehneet, samaten kunnan- ja kaupunginhallitukset Vihdissä ja Lohjalla. Nykytiedoin näyttäisi siltä, että rata olisi tulossa. Kysymyksenasettelu on hieman muuttunut. Siksi päättäjät joutuvat sen kysymyksen eteen, miten pohjoista Kirkkonummea halutaan kehittää ja saadaanko sinne tällä ratkaisulla asema?
- Mainittakoon, että naapurikunnat Espoo ja Vihti panostavat rataan paljon ja se tulisi muodostamaan uuden elinvoima-, elinkeino- ja infrakäytävän, jonka piiriin kuuluu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. - On selvää, että pohjoinen Kirkkonummi ja ympäryskunnat hyötyy hankkeesta. On muistettava myös, että pohjoinen Kirkkonummi on kehittynyt sykäyksittäin uuden infran rakentamisen myötä. Tällä tarkoitan esimerkiksi Turun moottoritien aikanaan tuomaa kehitystä. Sen valmistuminen ei lopulta tainnut olla Länsiväylältä pois. Molemmat ovat tänä päivänä vilkkaasti liikennöityjä, Blom toteaa.
Kirkkonummi voi olla mukana tai jäädä ulkopuolelle
- Kirkkonummella vaihtoehtoina on joko lähteä mukaan hankkeeseen tai jäädä hankkeen ulkopuolelle. Eli hyväksyä tai hylätä yhdessä valtion ja kaupunkien sekä kuntien kanssa neuvoteltu osakassopimus. Mikäli jäämme pois, paikallis- ja kaukojunat mitä todennäköisimmin ajavat läpi pysähtymättä. Infrakorvauksia kirkkonummelaisten nousuista maksamme siitä riippumatta, pysähtyykö juna Veikkolassa vai ei. Hankkeen aikahorisontti on pitkä, 50-100 vuotta. Alueiden kehittyessä juna on kilpailukykyinen vaihtoehto omalle autolle ja uusi rata tiivistäisi samaten Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmiota. Kyseessä on siis sekä paikallinen, seudullinen, alueellinen että kansallinen ratkaisu, jatkaa Blom.
Osakassopimuksen mukaan Kirkkonummi maksaisi ratahankkeesta 1. vaiheessa 15 ja 2. vaiheessa 11 miljoonaa euroa, eli yhteensä 26 miljoonaa euroa sekä normaalin kustannusnousun ja oman osuutensa kuntien vieraan pääoman rahoituskuluista. Osakassopimusta on arvosteltu esimerkiksi. siitä, että valtio ja suuret kaupungit voisivat päättää asioista muiden osakkaiden ohi ja "vyöryttää" kustannuksia kuntien maksettavaksi määräenemmistön turvin. Blomin mukaan hankkeen 1. vaiheen 1,32 miljardia kustannushyötysuhteella 0,7 radan ensimmäinen vaihe olisi Kirkkonummelle luonnollisesti mieluisin. Osana osakassopimusta rakennettaisiin radan vaatimat ajojärjestelyt, mm. moottoritien rampit, eritasoliittymä sekä junaseisakkeen tai -aseman edellyttämää tiestöä. Näillä näkymin Kirkkonummen maksuosuus on pienempi kuin osakassopimukseen sisällytetyn infran arvo. Koska osakassopimus on kokonaisuus ja moni tekijä neuvottelujen tuloksena kytketty toisiinsa erillisratkaisut lienevät haastavia, sanoo Blom.
Ratahankkeiden vastakkainasettelusta
Osa on kantanut huolta myös luontoarvoista, sillä rata kulkee aivan Nuuksion kansallispuiston rajalla. Blomin mukaan kyseessä on lopulta suhteellisen kapea kohta, jossa rata tuolla kohdalla kulkee. - Minkälaista kaavoitusta nyt ja jatkossa teemme, on kunnan ja sen luottamushenkilöiden käsissä. Siinä voimme vaikuttaa. Blom henkilökohtaisesti vierastaa hankkeen vastakkainasettelua rantaradan kanssa, joka on kuitenkin saanut tällä hallituskaudella noin 80 miljoonaa euroa radan korjauksiin ja parannuksiin. - On myös muistettava, että silläkin vyöhykkeellä on parhaillaan käynnissä monia kehityshankkeita, kuten Vuohimäen, Kantvikin ja kuntakeskuksen kehittäminen sekä Kantatie 51:n kehittäminen. Blomin mukaan Kirkkonummen viranhaltijat ovat onnistuneet Länsiradan osakassopimuksessa siinä mielessä, että jatkoneuvotteluissa Kirkkonummen saanto neuvottelutuloksessa on ollut kohtuullinen ja neuvoteltu maksuosuus on hankkeen pienin, 1,24 prosenttia.
- Hanke ja sitä koskeva päätös osakassopimuksesta ovat merkittäviä, tottakai. Itse haluaisin nähdä kehitystä ja eteenpäin katsomista, vaikken esimerkiksi asuntomessujen järjestämistä kannatakaan, Blom naurahtaa ja päättää.
JUSSI SALO
